Tiedekulma podcast

Kesäkuussa 2024 äänestetään Euroopan parlamentin vaaleissa, joissa eurooppalaiset valitsevat parlamentin jäsenet seuraavaksi viisivuotiskaudeksi. Mikä on Euroopan unionin merkitys Euroopalle ja Suomelle? Miten EU:n päätöksenteko rakentuu ja mihin europarlamentaarikolla on vaikutusvaltaa? Kuinka Euroopan unioni pystyy tulevaisuudessa vastaamaan aikamme suuriin haasteisiin ja kysymyksiin, kuten ilmastokriisiin, digitalisaatioon tai globaaliin suurvaltakilpailuun? Keskustelemassa ovat akatemiatutkija Timo Miettinen ja yliopistotutkija Johanna Vuorelma Helsingin yliopistosta. Juontajana on Ville Kohvakka. Podcast on nauhoitettu Helsingin yliopiston Tiedekulmassa Mistä Eurooppa äänestää? -tapahtumassa 3.5.2024. Tapahtuma liittyy EuroStorie-huippuyksikön ja Kulosaaren yhteiskoulun Tiedettä lukiolaisille -tapahtumasarjaan. Kysymyksiä tilaisuudessa esittivät opiskelijat pääkaupunkiseudun lukioista.

Tieto geeneistämme karttuu vauhdilla: moni on tehnyt DNA-testin tai luovuttanut näytteensä biopankkiin. Miten geenitietoa voidaan hyödyntää terveydenhoidossa? Tehdäänkö tulevaisuuden lääkärin tai ravitsemusterapeutin vastaanotolla geenitesti? Geenien vaikutuksesta terveyteen keskustelevat akatemiatutkija Nina Mars, farmakogenetiikan professori ja HUSin ylilääkäri Mikko Niemi sekä yliopistonlehtori ja ravitsemusgenetiikan dosentti Tiina Jääskeläinen Helsingin yliopistosta. Juontajana on Rosa Kettumäki. Katso keskustelu tekstitettynä videona: https://youtu.be/9TJe7fL_XNk Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa Mitä geenit kertovat terveydestä? -tapahtumassa 11.4.2024. Tapahtuma on osa Helsingin yliopiston Tiedekulman Terveys nyt -ohjelmasarjaa: https://www.helsinki.fi/fi/tiedekulma/ohjelma-ja-sisallot/tapahtumasarjat/terveys-nyt/terveys-nyt-2024

Vaihdevuodet koskettavat puolta väestöstä, mutta oireita ei silti aina tunnisteta terveydenhuollossa. Moni nainen myös oireilee jo nelikymppisenä ennen varsinaisten vaihdevuosien alkamista. Helsingin yliopiston dosentti ja HUSin osastonylilääkäri Hanna Savolainen-Peltonen kertoo, mitä kaikkien pitäisi tietää vaihdevuosista ja kuinka niihin liittyviä erilaisia oireita voi hoitaa. Haastattelijana on Satu Sirkiä. Katso haastattelu tekstitettynä videona: https://youtu.be/AdRxZUgN7S4 Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa Naisten terveyden ilta -tapahtumassa 9.4.2024. Tapahtuma on osa Helsingin yliopiston Tiedekulman Terveys nyt -ohjelmasarjaa: https://www.helsinki.fi/fi/tiedekulma/ohjelma-ja-sisallot/tapahtumasarjat/terveys-nyt/terveys-nyt-2024

Synnyttäminen ja syntyminen Suomessa on maailman turvallisinta, mutta silti moni nainen pelkää synnytystä. Suomessa käytetään myös kivunlievitystä enemmän kuin esimerkiksi Tanskassa. HUSin kätilö-tutkija Mikko Tarvonen kertoo Satu Sirkiän haastattelussa, miten suomalainen synnyttäminen eroaa muista maista, ja mikä tekee Suomessa syntymisestä erityisen turvallista. Katso haastattelu tekstitettynä videona: https://youtu.be/E70zuKhCKzc Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa Naisten terveyden ilta -tapahtumassa 9.4.2024. Tapahtuma on osa Helsingin yliopiston Tiedekulman Terveys nyt -ohjelmasarjaa: https://www.helsinki.fi/fi/tiedekulma/ohjelma-ja-sisallot/tapahtumasarjat/terveys-nyt/terveys-nyt-2024

Biologinen sukupuoli vaikuttaa terveyteen ja sairauksien hoitoon enemmän kuin moni arvaakaan. Sukupuolten eroja ei ole aina huomioitu lääketieteessä tarpeeksi ja esimerkiksi kaikkia lääkkeitä ei ole tutkittu naisilla. Helsingin yliopiston akatemiatutkija Taru Tukiainen ja Helsingin yliopiston kliininen opettaja ja HUSin erikoislääkäri Kaisu Luiro-Helve kertovat Satu Sirkiän haastattelussa myös siitä, millainen vaikutus sukupuolikromosomeilla on tautiriskiimme ja mitä tuhansien suomalaisten naisten terveystutkimuksesta paljastui. Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa Naisten terveyden ilta -tapahtumassa 9.4.2024. Katso keskustelu tekstitettynä videona: https://youtu.be/BAr76oK_n7k Tapahtuma on osa Helsingin yliopiston Tiedekulman Terveys nyt -ohjelmasarjaa: https://www.helsinki.fi/fi/tiedekulma/ohjelma-ja-sisallot/tapahtumasarjat/terveys-nyt/terveys-nyt-2024

ChatGPT ja muut suuret kielimallit ovat tulleet ryminällä ihmisten tietoisuuteen. Julkisuudessa ja työpaikoilla pohditaan nyt, miten uusia tekoälymalleja voidaan hyödyntää työelämässä sekä millä tavalla ne muuttavat työtä, ammatteja ja yhteiskuntaa. Mitä jokaisen tulisi tietää tekoälystä työelämässä? Millaista työtä tekoäly voi korvata, entä mitä työtä se täydentää? Miten tekoälyn synnyttämä työelämän muutos vertautuu aiempiin teknologisiin muutoksiin? Keskustelemassa ovat historioitsija, yliopistotutkija Mona Mannevuo ja työelämäprofessori, Silo AI:n hallituksen puheenjohtajaja Tero Ojanperä sekä dekaani, tietojenkäsittelytieteen professori Sasu Tarkoma. Juontajana on Anu Partanen. Podcast on nauhoitettu Miten tekoäly muuttaa työtä? -tapahtumassa Tiedekulmassa 6.3.2024. Tapahtuman järjestivät yhteistyössä Helsingin yliopisto ja Aalto-yliopisto. Katso keskustelu videona: https://youtu.be/UvRpJ5iBKnU?feature=shared

Somealustat ovat lähes kaikkien arkea. Pieni joukko maailmanlaajuisesti toimivia teknologiayrityksiä vaikuttaa merkittävällä tavalla siihen, millaisia sisältöjä kulutamme päivittäin. Miten sosiaalisen median alustat ja niiden algoritmit vaikuttavat julkiseen keskusteluun ja mielipiteisiimme? Miten digijättien valta on rakentunut ja voidaanko sitä suitsia lainsäädännöllä? Digijäteistä keskustelevat professori ja mediatutkija Anu Koivunen Turun yliopistosta sekä tutkijatohtori Laura Savolainen ja yliopistonlehtori Matti Ylönen Helsingin yliopistosta. Juontajana on Jari Hanska. Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa Digijättien armoilla -tapahtumassa 8.2.2024. Keskustelu on osa Helsingin yliopiston Tiedekulman Maailma nyt -tapahtumasarjaa: https://www.helsinki.fi/fi/tiedekulma/ohjelma-ja-sisallot/tapahtumasarjat/maailma-nyt Katso keskustelu tekstitettynä videona: https://youtu.be/qqp2IBL8Z8o

Katujengit ja nuorisorikollisuus ovat nousseet puheenaiheiksi Ruotsin jälkeen myös Suomessa. Mediassa kysytään yhä useammin, olemmeko Ruotsin tiellä. Miten katujengi määritellään, ja kuinka laajana kriminologi ja poliisi näkevät ilmiön Suomessa? Mitä Suomessa pitää tehdä, jotta emme tulevaisuudessa näe sellaisia jengisotia, joita Ruotsissa on nyt käynnissä? Mikä on varhaiskasvatuksen, koulun ja poliisin rooli jengiytymisen ennaltaehkäisyssä? Keskustelemassa ovat Helsingin poliisin rikostarkastaja Marko Forss, Suomen Akatemian tutkijatohtori Markus Kaakinen, Helsingin yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan professori Arniika Kuusisto sekä Helsingin Sanomien toimittaja Jussi Sippola. Juontajana on Rosa Kettumäki. Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa Mitä tiedämme katujengeistä? -tapahtumassa 14.2.2024. Keskustelu on osa Helsingin yliopiston Tiedekulman Maailma nyt -tapahtumasarjaa: https://www.helsinki.fi/fi/tiedekulma/ohjelma-ja-sisallot/tapahtumasarjat/maailma-nyt Katso keskustelu tekstitettynä videona: https://youtu.be/OIr3WaQM4ec

Sodissa ja konflikteissa tuotetaan valtava määrä informaatiota, tarinoita ja kuvia. Sotiminen tapahtuu aseilla, mutta myös mielikuvilla ja tunteilla. Miten valtiot ja muut toimijat pyrkivät saamaan julkisen mielipiteen puolelleen sodan keskellä? Miten sosiaalinen media on muuttanut informaatiosodankäyntiä? Kenen tarinaan esimerkiksi Ukrainan sodassa tai Gazan konfliktissa voimme luottaa? Kilpailevista tarinoista, propagandasta ja disinformaatiosta keskustelevat professori Hannu Juusola, professori Mervi Pantti ja väitöskirjatutkija Joonas Pörsti Helsingin yliopistosta. Juontajana on Helmiina Suhonen. Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa Tarinoiden sota -tapahtumassa 6.2.2024. Keskustelu on osa Helsingin yliopiston Tiedekulman Maailma nyt -tapahtumasarjaa: https://www.helsinki.fi/fi/tiedekulma/ohjelma-ja-sisallot/tapahtumasarjat/maailma-nyt Katso keskustelu tekstitettynä videona: https://youtu.be/o9HQaaNPk28

Presidentinvaalien ensimmäinen kierros käydään tulevana sunnuntaina, ja vaalikeskustelu käy kuumana. Onko vaalitenteissä puhuttu oikeista asioista? Äänestämmekö presidentinvaaleissa ulko- ja turvallisuuspolitiikasta vai arvomaailmasta ja yleisestä yhteiskuntapoliittisesta linjasta? Keskustelemassa ovat tutkijatohtori Timo Harjuniemi, väitöskirjatutkija Veikko Isotalo ja yliopistonlehtori Hanna Tuominen Helsingin yliopistosta. Juontajana on Ville Blåfield. Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa Tieteiden yönä Presidentinvaalien loppukiri -tapahtumassa 25.1.2024. Keskustelu on osa Helsingin yliopiston Tiedekulman Maailma nyt -tapahtumasarjaa: https://www.helsinki.fi/fi/tiedekulma/ohjelma-ja-sisallot/tapahtumasarjat/maailma-nyt Katso keskustelu tekstitettynä videona: https://youtu.be/wu33fP45fsA

Presidentinvaalit lähestyvät. Mitkä ovat vaaliasetelmat juuri nyt? Millaisessa tilanteessa ensi vuonna valittava uusi presidentti aloittaa kautensa? Millainen rooli presidentillä on ulkopolitiikassa ja arvojohtajana? Keskustelemassa ovat yliopistotutkija Jenni Karimäki, akatemiatutkija Timo Miettinen ja yliopistotutkija Johanna Vuorelma. Juontajana on Helsingin Sanomien politiikan toimittaja Robert Sundman. Keskustelu on osa Helsingin yliopiston ja Helsingin Sanomien vuoden 2024 presidentinvaaleja taustoittavaa tapahtumasarjaa. Tiedekulmassa tutkijat tulkkaavat Suomen ulkopolitiikan suuria linjoja HS:n Lauantaikerho-podcastin juontajien Emil Elon, Susanne Salmen ja Robert Sundmanin johdolla. Podcast on nauhoitettu Suomen uusi suunta -tapahtumassa Tiedekulmassa 12.12.2023. Katso keskustelu tekstitettynä videona: https://youtu.be/Fi1wCYZhtjg?feature=shared

Luontokato etenee myös Suomessa. Moni tuttu eläin-, kasvi- ja sienilaji on vaarassa. Elinympäristöt pirstoutuvat, ja ilmaston lämpeneminen ajaa kotimaisia lajeja pohjoisemmaksi. Mitä tiedämme Suomen luonnon ja lajien tilasta juuri nyt? Keskustelemassa ovat yli-intendentti Aleksi Lehikoinen, eläintieteen yksikön johtaja Pasi Sihvonen ja suojelusuunnittelija Tea von Bonsdorff Luonnontieteellisestä keskusmuseosta Luomuksesta. Keskustelun juontaa Mikko Jalo. Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa Miten Suomen luonto voi? -tapahtumassa 31.10.2023. Katso keskustelu videona: https://youtu.be/JrqcoYH8EIc Tapahtuma on osa Helsingin yliopiston Tiedekulman Ympäristö nyt -ohjelmasarjaa: https://www.helsinki.fi/fi/tiedekulma/ohjelma-ja-sisallot/tapahtumasarjat/ymparisto-nyt/ymparisto-nyt-2023

Ovatko Suomen ilmastotoimet riittäviä? Pitäisikö kotitalouksien kulutusta ohjata nykyistä vahvemmin ympäristöystävällisempään suuntaan? Miksi sääntely on tärkeää ympäristökriisien ratkaisemisessa? Tutkijat ja poliitikot pohtivat yhdessä ympäristökriisien torjunnan keinoja Tiedekulman lavalla. Keskustelemassa ovat apulaisprofessori Tuomas Ylä-Anttila, kestävän kulutuksen professori Eva Heiskanen ja ympäristöoikeuden professori Kai Kokko Helsingin yliopistosta sekä kansanedustajat Pauli Aalto-Setälä (kok.) ja Jenni Pitko (vihr.). Keskustelun juontaa Rosa Kettumäki. Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa Miten Suomi torjuu ympäristökriisejä? -tapahtumassa 8.11.2023. Katso keskustelu videona: https://youtu.be/A9ya1bwBnR8 Tapahtuma on osa Helsingin yliopiston Tiedekulman Ympäristö nyt -ohjelmasarjaa: https://www.helsinki.fi/fi/tiedekulma/ohjelma-ja-sisallot/tapahtumasarjat/ymparisto-nyt/ymparisto-nyt-2023

Venäjän hyökkäys Ukrainaan toi maailmanpolitiikan polarisoitumisen yhä selkeämmin näkyväksi. Mikä on kansainvälisen politiikan kokonaiskuva? Miten nykyiset suurvaltasuhteet vaikuttavat Suomen asemaan ja ulkopolitiikaan? Entä millaisen hinnan Suomi joutuu maksamaan uusista kumppanuuksistaan? Keskustelemassa taloushistorian professori Jari Eloranta, akateemikko Martti Koskenniemi ja tutkimusjohtaja Sinikukka Saari. Juontajana on Helsingin Sanomien toimittaja Susanne Salmi. Keskustelu on osa Helsingin yliopiston ja Helsingin Sanomien vuoden 2024 presidentinvaaleja taustoittavaa tapahtumasarjaa. Tiedekulmassa tutkijat tulkkaavat Suomen ulkopolitiikan suuria linjoja HS:n Lauantaikerho-podcastin juontajien Emil Elon, Susanne Salmen ja Robert Sundmanin johdolla. Podcast on nauhoitettu Suomi suurvaltojen puristuksissa -tapahtumassa Tiedekulmassa 14.11.2023. Katso keskustelu tekstitettynä videona: https://youtu.be/CAw88X3O2TQ?feature=shared

Tulevaisuuden kaupungin pitäisi sitoa hiiltä, torjua luontokatoa ja hillitä ilmastonmuutoksen vaikutuksia kuten tulvia ja helleaaltoja. Miten kaupunkien kehittämisessä sovitetaan yhteen vanhat käytännöt, asukkaiden tarpeet ja uusin tutkimustieto ympäristökriisien torjunnasta? Onko tulevaisuuden kaupunki nykyistä vihreämpi? Kaupungeista ympäristökriisien aikakaudella keskustelevat kaupunkimeteorologian professori Leena Järvi ja kaupunkiympäristöpolitiikan professori Sirkku Juhola Helsingin yliopistosta sekä projektinjohtaja Susa Eräranta Helsingin kaupungilta. Keskustelua vetää Rosa Kettumäki. Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa Lisää luontoa kaupunkiin? -tapahtumassa 1.11.2023. Katso keskustelu videona: https://youtu.be/PMd_X2cHQtM Tapahtuma on osa Helsingin yliopiston Tiedekulman Ympäristö nyt -ohjelmasarjaa: https://www.helsinki.fi/fi/tiedekulma/ohjelma-ja-sisallot/tapahtumasarjat/ymparisto-nyt/ymparisto-nyt-2023

Millaista metsäpolitiikkaa Suomen kannattaisi tutkitun tiedon valossa tehdä? Tässä keskustelussa eturivin tutkijat kertovat, mitä tiedämme metsistä ja niiden roolista ilmastonmuutoksen ja luontokadon torjunnassa. Mitkä toimet ovat oikeasti tehokkaita ja mitkä eivät? Metsistä keskustelemassa ovat Suomen ympäristökeskuksen professori, ilmastopaneelin jäsen Jyri Seppälä, suometsätieteen professori Annamari Laurén Helsingin yliopistosta sekä tutkimusprofessori Raisa Mäkipää Luonnonvarakeskuksesta. Tapahtuman juontaa Alma Onali. Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa Mitä metsille pitäisi tehdä? -tapahtumassa 25.10.2023 Katso keskustelu videona: https://www.youtube.com/watch?v=ut9wPdpCYq0 Tapahtuma on osa Helsingin yliopiston Tiedekulman Ympäristö nyt -ohjelmasarjaa: https://www.helsinki.fi/fi/tiedekulma/ohjelma-ja-sisallot/tapahtumasarjat/ymparisto-nyt/ymparisto-nyt-2023

Ilmastonmuutoksen torjuminen vaatii siirtymistä päästöttömään energiaan. Akuissa käytettävien mineraalien kysyntä kasvaa, mutta kaivokset ja tehtaat aiheuttavat ympäristö- ja ihmisoikeusongelmia eri puolilla maailmaa. Miten yhtälö ratkaistaan niin, ettei ilmastonmuutoksen hillitseminen aiheuta lisää ongelmia toisaalla? Olisiko reiluinta, että mineraaleja eniten käyttävät rikkaat länsimaat ottaisivat kantaakseen myös kaivosteollisuuden haitat? Keskustelemassa ovat globaalin kehitystutkimuksen professori Markus Kröger ja yliopistonlehtori, geologi Henrik Kalliomäki Helsingin yliopistosta sekä VTT:n johtava tutkija Marja Vilkman. Keskustelun juontaa Long Playn ympäristötoimittaja Hanna Nikkanen. Mukana on haastattelussa myös tutkija Laura Kaikkonen Uuden-Seelannin Vesi- ja ilmakehätutkimuslaitokselta ja Helsingin yliopistosta. Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa Akkuja, mutta millä hinnalla? -tapahtumassa 23.10.2023. Tapahtuma on tuotettu Helsingin yliopiston Tiedekulman ja Long Playn yhteistyönä ja se on osa Ympäristö nyt -ohjelmasarjaa: https://www.helsinki.fi/fi/tiedekulma/ohjelma-ja-sisallot/tapahtumasarjat/ymparisto-nyt/ymparisto-nyt-2023 Katso keskustelu videona: https://youtu.be/yYPS1Sodjgk

Suomen aikaisempaa Venäjä-suhdetta, keskinäisriippuvuuksia, puolueettomuutta ja kylmän sodan aikaa katsotaan nyt Nato-Suomen näkökulmasta. Miten menneitä selviytymisen strategioita ja päätöksiä pitäisi arvioida? Mitkä ovat Suomen ulkopolitiikan suurimmat tabut? Keskustelemassa ovat viestinnän professori Anu Kantola, poliittisen historian apulaisprofessori Johanna Rainio-Niemi ja Venäjän ympäristöpolitiikan professori Veli-Pekka Tynkkynen. Juontajana on Helsingin Sanomien toimittaja Emil Elo. Keskustelu on osa Helsingin yliopiston ja Helsingin Sanomien vuoden 2024 presidentinvaaleja taustoittavaa tapahtumasarjaa. Tiedekulmassa tutkijat tulkkaavat Suomen ulkopolitiikan suuria linjoja HS:n Lauantaikerho-podcastin juontajien Emil Elon, Susanne Salmen ja Robert Sundmanin johdolla. Podcast on nauhoitettu Suomen ulkopolitiikan mustat aukot -tapahtumassa Tiedekulmassa 10.10.2023. Katso podcast tekstitettynä videona Youtubessa: https://youtu.be/p9RB41PUpCY?feature=shared

Onnistutaanko Suomessa nostamaan koulutustasoa? Miten pelastamme suomalaisen tieteen? Entä saavutetaanko suuret tavoitteet TKI-toiminnan lisäämisessä? Tutkimus- ja koulutuspolitiikan suurista kysymyksistä ovat keskustelemassa Helsingin yliopiston kansleri Kaarle Hämeri, Akavan puheenjohtaja Maria Löfgren, kansanedustaja Mari-Leena Talvitie sekä akatemiaprofessori Anu Wartiovaara. Juontajana on toimittaja Elina Lappalainen. Podcast on nauhoitettu Hallituksen tutkimus- ja koulutuspolitiikka -tapahtumassa Tiedekulmassa 12.9.2023.

Miksi talous ja keskinäisriippuvuudet eivät estä sotia? Millaisia taloudellisia syitä ja seurauksia sodilla on? Helsingin yliopiston taloushistorian professori Jari Eloranta tarkastelee konfliktien taustoja ja vaikutuksia globaalin talouden näkökulmasta. Elorannan teksti "Miten talous ja sodat kietoutuvat toisiinsa?" on alun perin julkaistu tiedekustantamo Gaudeamuksen ja Helsingin yliopiston Tiedekulman yhteistyössä suunnittelemassa Epävarmuuksien aika -pokkarissa. Julkaisemme pokkarin tekstejä ääniversioina. Epävarmuuksien aika. Kuinka Venäjän hyökkäyssota muuttaa maailmaa? -pokkarissa (Gaudeamus 2023) tutkijat tarkastelevat Ukrainassa käytävän sodan taustoja ja seurauksia eri näkökulmista. Lue lisää teoksesta Gaudeamuksen verkkosivuilta: www.gaudeamus.fi/teos/epavarmuuksien-aika/ Tekstin lukija on Raiko Häyrinen.

Mikä on Kiinan turvallisuuspolitiikan visio? Entä miten Kiinan valitsema linja heijastuu maailmanpoliittiseen tilanteeseen? Helsingin yliopiston Aasian tutkimuksen vanhempi yliopistonlehtori Tiina Airaksinen tarkastelee sitä, miten Kiina vahvistaa kansallista turvallisuuttaan rajojensa ympärillä ja miten kiinalainen nationalismi tukee tätä politiikkaa. Airaksisen teksti "Kiinan sydämessä nationalismi ja kansallinen turvallisuus" on alun perin julkaistu tiedekustantamo Gaudeamuksen ja Helsingin yliopiston Tiedekulman yhteistyössä suunnittelemassa Epävarmuuksien aika -pokkarissa. Julkaisemme pokkarin tekstejä ääniversioina. Epävarmuuksien aika. Kuinka Venäjän hyökkäyssota muuttaa maailmaa? -pokkarissa (Gaudeamus 2023) tutkijat tarkastelevat Ukrainassa käytävän sodan taustoja ja seurauksia eri näkökulmista. Lue lisää teoksesta Gaudeamuksen verkkosivuilta: www.gaudeamus.fi/teos/epavarmuuksien-aika/ Tekstin lukija on Raiko Häyrinen.

Millainen on Suomen kaltaisten pienten valtioiden asema kansainvälisessä järjestelmässä? Miten Venäjän hyökkäys ja Nato-jäsenyys muuttavat Suomen tilannetta? Helsingin yliopiston tutkijakollegiumin johtaja Tuomas Forsberg tarkastelee pienten maiden aseman muutosta ja strategioita suurvaltojen keskellä. Forsbergin teksti “Pienet valtiot maailmanpolitiikan myrskyissä” on alun perin julkaistu tiedekustantamo Gaudeamuksen ja Helsingin yliopiston Tiedekulman yhteistyössä suunnittelemassa Epävarmuuksien aika -pokkarissa. Julkaisemme pokkarin tekstejä ääniversioina. Epävarmuuksien aika. Kuinka Venäjän hyökkäyssota muuttaa maailmaa? -pokkarissa (Gaudeamus 2023) tutkijat tarkastelevat Ukrainassa käytävän sodan taustoja ja seurauksia eri näkökulmista. Lue lisää teoksesta Gaudeamuksen verkkosivuilta: www.gaudeamus.fi/teos/epavarmuuksien-aika/ Tekstin lukija on Raiko Häyrinen.

Miten erilaiset kriisit liittyvät oikeusvaltion heikentymiseen itäisessä Euroopassa? Kuinka menneisyyden kokemukset vaikuttavat Unkarin ja Puolan asennoitumiseen Venäjään ja Ukrainaan? Katalin Miklóssy kuvaa itäisen Euroopan maiden kasautuneita kriisejä, keskusvallan kontrollin kasvamista ja maiden suhtautumista sotaan Ukrainassa. Helsingin yliopiston poliittisen historian dosentin ja itäisen Euroopan tutkimuksen tieteenalavastaavan Katalin Miklóssyn teksti “Demokratia kriisien aikana: Puolan ja Unkarin valinnat” on alun perin julkaistu tiedekustantamo Gaudeamuksen ja Helsingin yliopiston Tiedekulman yhteistyössä suunnittelemassa Epävarmuuksien aika -pokkarissa. Julkaisemme pokkarin tekstejä ääniversioina. Epävarmuuksien aika. Kuinka Venäjän hyökkäyssota muuttaa maailmaa? -pokkarissa (Gaudeamus 2023) tutkijat tarkastelevat Ukrainassa käytävän sodan taustoja ja seurauksia eri näkökulmista. Lue lisää teoksesta Gaudeamuksen verkkosivuilta: www.gaudeamus.fi/teos/epavarmuuksien-aika/ Tekstin lukija on Raiko Häyrinen.

Saiko Amerikan vuosisata jatkoajan, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan? Helsingin yliopiston poliittisen historian professori Juhana Aunesluoma tarkastelee Yhdysvaltojen roolia ja painotuksia kansainvälisessä politiikassa sekä nykyistä maailmantilannetta, jossa Yhdysvallat pakotettiin takaisin supervallan rooliinsa Euroopassa. Aunesluoman teksti “Jatkoaika Amerikan vuosisadalle” on alun perin julkaistu tiedekustantamo Gaudeamuksen ja Helsingin yliopiston Tiedekulman yhteistyössä suunnittelemassa Epävarmuuksien aika -pokkarissa. Julkaisemme pokkarin tekstejä ääniversioina. Epävarmuuksien aika. Kuinka Venäjän hyökkäyssota muuttaa maailmaa? -pokkarissa (Gaudeamus 2023) tutkijat tarkastelevat Ukrainassa käytävän sodan taustoja ja seurauksia eri näkökulmista. Lue lisää teoksesta Gaudeamuksen verkkosivuilta: www.gaudeamus.fi/teos/epavarmuuksien-aika/ Tekstin lukija on Raiko Häyrinen.

Miten siirtomaa-ajan pitkä varjo näkyy Afrikan ja Lähi-idän maiden suhtautumisessa Venäjän hyökkäykseen? Miten sota vaikuttaa näiden alueiden väestöihin? Mitkä maat hyötyvät sodasta? Yleisen historian yliopistonlehtori Risto Marjomaa tarkastelee Ukrainassa käynnissä olevaa sotaa länsimaiden ulkopuolelta katsottuna. Risto Marjomaan teksti "Venäjän hyökkäys ulkopuolisin silmin" on alun perin julkaistu tiedekustantamo Gaudeamuksen ja Helsingin yliopiston Tiedekulman yhteistyössä suunnittelemassa Epävarmuuksien aika -pokkarissa. Julkaisemme pokkarin tekstejä ääniversioina. Epävarmuuksien aika. Kuinka Venäjän hyökkäyssota muuttaa maailmaa? -pokkarissa (Gaudeamus 2023) tutkijat tarkastelevat Ukrainassa käytävän sodan taustoja ja seurauksia eri näkökulmista. Lue lisää teoksesta Gaudeamuksen verkkosivuilta: www.gaudeamus.fi/teos/epavarmuuksien-aika/ Tekstin lukija on Raiko Häyrinen.

Millä tavalla sota Ukrainassa on muokannut Venäjän turvallisuuspolitiikkaa ja strategista ajattelua? Miten Venäjän johto käyttää tarinoita vallankäytön ja hämäyksen välineenä? Helsingin yliopiston ja Maanpuolustuskorkeakoulun apulaisprofessori Katri Pynnöniemi analysoi tekstissään venäläistä turvallisuuspolitiikkaa, maailmanjärjestysvisioita ja voimapolitiikkaa tukevaa uhkapuhetta. Pynnöniemen teksti Haamusärkyä ja uhkapuhetta: Venäjän hyökkäyssodan juurilla on alun perin julkaistu tiedekustantamo Gaudeamuksen ja Helsingin yliopiston Tiedekulman yhteistyössä suunnittelemassa Epävarmuuksien aika -pokkarissa. Julkaisemme pokkarin tekstejä ääniversioina. Epävarmuuksien aika. Kuinka Venäjän hyökkäyssota muuttaa maailmaa? -pokkarissa (Gaudeamus 2023) tutkijat tarkastelevat Ukrainassa käytävän sodan taustoja ja seurauksia eri näkökulmista. Lue lisää teoksesta Gaudeamuksen verkkosivuilta: https://www.gaudeamus.fi/teos/epavarmuuksien-aika/ Tekstin lukija on Raiko Häyrinen.

Suomalaisista työikäisistä suurin osa on ylipainoisia. Vaikka lihavuus ei ole kaikille terveysriski, useimmiten ylipaino altistaa sairauksille. Tieto lihomisen ja laihtumisen mekanismeista lisääntyy jatkuvasti, ja kyse on paljon muustakin kuin yksilön itsekurista. Lihavuusepidemia on myös yhteiskunnallinen ongelma. Miten lihavuutta pitäisi hoitaa? Rosa Kettumäen johdolla aiheesta keskustelevat professorit Kirsi Pietiläinen ja Karri Silventoinen Helsingin yliopistosta sekä työterveyshuollon erikoislääkäri ja Helsingin yliopiston vieraileva tutkija Eira Roos. Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa Miten lihavuutta pitäisi hoitaa? -tapahtumassa 18.4.2023. Katso keskustelu videona: https://youtu.be/AiS4HazzzeA Tapahtuma on osa Helsingin yliopiston Tiedekulman Terveys nyt -ohjelmasarjaa: https://www.helsinki.fi/fi/tiedekulma/ohjelma/terveempi-maailma/terveys-nyt

Miten voisimme yksilöinä, yhteisöjen jäseninä ja yhteiskuntana huolehtia paremmin mielenterveydestä? Maailman kriisit vetävät mielen matalaksi, eivätkä aivomme pysy tietoyhteiskunnan kiihtyvän tahdin perässä. Erityisesti nuorten mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet hälyttävää vauhtia. Helsingin yliopiston mielenterveyden professori Anna Keski-Rahkonen, psykiatrian professori Tiina Paunio sekä yliopistonlehtori Eino Partanen kertovat, miten mielestä pidetään huolta. Keskustelua vetää Alma Onali. Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa Mielenhuoltoilta-tapahtumassa 13.4.2023 Katso keskustelu videona: https://youtu.be/MT9ir17TSPE Tapahtuma on osa Helsingin yliopiston Tiedekulman Terveys nyt -ohjelmasarjaa: https://www.helsinki.fi/fi/tiedekulma/ohjelma/terveempi-maailma/terveys-nyt

Miten Suomi pystyy saavuttamaan omat ja kansainväliset tavoitteet ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi? Mikä ilmastoteko on kaikista tärkein? Millaisia vaikuttavia ratkaisuja päästöjen vähentämiseen on tarjolla? Näistä kysymyksistä ovat keskustelemassa Ilmatieteen laitoksen vanhempi tutkija ja Luontopaneelin varapuheenjohtaja Liisa Kulmala, yliopistotutkija Kaisa Matschoss Helsingin yliopistosta sekä Helsingin yliopiston tutkimusjohtaja ja Ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikainen. Juontajana toimii Helsingin Sanomien toimittaja Petja Pelli. Keskustelu on osa Helsingin yliopiston ja Helsingin Sanomien järjestämää Pinnalla-ohjelmasarjaa, jossa käsitellään kevään eduskuntavaalien kynnyksellä suomalaiseen yhteiskunnan suuria murroksia ja kohtalonkysymyksiä. Podcast on nauhoitettu Mikä ilmastoteko on kaikkein tärkein? -tapahtumassa Tiedekulmassa 21.3.2023. Katso podcast tekstitettynä videona Youtubessa: https://youtu.be/yM0PaSSoF_I

Suomen väestö ikääntyy nopeaa vauhtia ja sote-menot kasvavat vuosi vuodelta. Tammikuussa käyntiin polkaistut hyvinvointialueet joutuvat miettimään, mistä saadaan rahat ja työntekijät niille kuuluvien tehtävien hoitamiseen. Miten sote-menojen kasvua voidaan hillitä? Onko hoitajapulaan ratkaisuja? Mitä palveluita voidaan priorisoida? Entä millaisia valintoja seuraavan hallituksen tulee tehdä? Sosiaali- ja terveyspalveluiden tulevaisuudesta ovat keskustelemassa tutkimusjohtaja Ville-Pekka Sorsa, tutkimuspäällikkö Liina-Kaisa Tynkkynen ja apulaisprofessori Paulus Torkki. Juontajana on Helsingin Sanomien toimittaja Veera Paananen. Keskustelu on osa Helsingin yliopiston ja Helsingin Sanomien järjestämää Pinnalla-ohjelmasarjaa, jossa käsitellään kevään eduskuntavaalien kynnyksellä suomalaiseen yhteiskunnan suuria murroksia ja kohtalonkysymyksiä. Podcast on nauhoitettu Miten estämme sosiaali- ja terveyspalveluiden romahtamisen? -tapahtumassa Tiedekulmassa 14.3.2023. Katso podcast tekstitettynä videona Youtubessa: https://youtu.be/RRLmvTYyl44

Viimeiset vuodet taloutta ovat piinanneet globaalit kriisit, joiden hoitoon liittyvät tukitoimet ovat kasvattaneet valtion menoja. Arvaamaton maailmantilanne ja ympäristökriisiin vastaaminen ovat lisänneet valtioiden roolia taloudessa. Toisaalta Suomen julkinen talous on ollut jo pitkään alijäämäinen. Tulevalta hallitukselta on peräänkuulutettu pikaisia suunnitelmia julkisen talouden sopeuttamiseksi. Mitä vaalien talouskeskusteluissa on jäänyt sanomatta? Onko Suomella suuri velkaongelma? Millaisella talouspolitiikalla ja teoilla suomalainen hyvinvointiyhteiskunta turvataan myös tulevaisuudessa? Miten maailmantalous vaikuttaa Suomeen? Vaikuttavaa talouspolitiikkaa ja vaalien talouskeskustelua ovat analysoimassa makrotaloustieteen professori Niku Määttänen, Suomen Pankin ennustepäällikkö Meri Obstbaum ja väitöskirjatutkija Antti Ronkainen. Keskustelun juontaa Helsingin Sanomien toimittaja Robert Sundman. Keskustelu on osa Helsingin yliopiston ja Helsingin Sanomien järjestämää Pinnalla-ohjelmasarjaa, jossa käsitellään kevään eduskuntavaalien kynnyksellä suomalaiseen yhteiskunnan suuria murroksia ja kohtalonkysymyksiä. Podcast on nauhoitettu Köyhtyykö Suomi? -tapahtumassa Tiedekulmassa 8.3.2023. Katso podcast tekstitettynä videona Youtubessa: https://youtu.be/G0R5_YrpFL0

Kansanedustajista koostuva eduskunnan perustuslakivaliokunta käyttää merkittävää valtaa, kun se tulkitsee lakien perustuslainmukaisuutta. Viime vuosina julkisuudessa on käyty vilkasta keskustelua perustuslakivaliokunnan politisoitumisesta sekä sen käyttämistä asiantuntijoista. Samaan aikaan suomalaisen oikeusjärjestyksen muutokset ovat vahvistaneet perustuslakivaliokunnan asemaa. Minkälaista kamppailua perustuslain tulkinnasta käydään ja mitkä tahot vaikuttavat tulkintaan? Kuinka suuri vaikutus medialla tai julkisella keskustelulla on? Entä millainen rooli on yksittäisellä asiantuntijalla? Perustuslaista, julkisuudesta ja politiikasta keskustelevat viestinnän tutkija Timo Harjuniemi, toimittaja Marko Junkkari, perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Johanna Ojala-Niemelä ja valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen. Tilaisuuden alussa kuullaan esitys julkisoikeuden apulaisprofessori Maija Dahlbergiltä. Keskustelun juontaa Anu Partanen. Lue lisää perustuslakivaliokunnan suhteesta mediaan Timo Harjuniemen, Maija Dahlbergin ja Anu Kantolan artikkelista "Sanattomien sopimusten puolustajat: eduskunnan perustuslakivaliokunnan suhde mediajulkisuuteen": https://journal.fi/mediaviestinta/article/view/120274 Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa Media, oikeus, politiikka -tapahtumassa 3.2.2023. Katso podcast tekstitettynä videona Youtubessa: https://youtu.be/rZEqpRGIb78

Venäjän hyökkäyssodassa talous ja kaupankäynti jäivät nationalismin ja vallanhimon jalkoihin. Samaan aikaan kilpailu vallasta ja etupiireistä luo vastakkainasettelua eri maiden ja ryhmittymien välille. Nykyistä maailmanjärjestystä ja demokratioita haastetaan eri suunnista. Johtaako jännitteiden kasvu jonkinlaiseen ideologiseen kamppailuun tai uuteen kylmään sotaan? Mitä kamppailun panoksena on, mitkä ovat sen osapuolet ja millainen siitä tulee? Millä keinoin estetään tulevat vastakkainasettelut? Tulevaisuuden maailmanjärjestyksestä keskustelevat yleisen historian yliopistonlehtori Risto Marjomaa, toimitusjohtaja Risto E.J. Penttilä, kansainvälisen politiikan tutkija Elina Sinkkonen ja politiikan tutkija Johanna Vuorelma. Juontajana on Rosa Kettumäki. Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa Taistelu maailman suunnasta -tapahtumassa 31.1.2023. Katso podcast tekstitettynä videona Youtubessa: https://youtu.be/5JcNPvS-6x0

Eri mittareiden mukaan demokratian ja oikeusvaltion tila on heikentynyt viime vuosina maailmanlaajuisesti. Onko demokratia siis kriisissä? Entä millaisia kilpailijoita se kohtaa eri puolilla maailmaa ja miksi sitä haastetaan? Missä autoritaarisuus nostaa päätään, missä ovat demokratian vahvimmat linnakkeet ja valopilkut? Maailman demokratian tilaa analysoivat poliittisen historian professori Juhana Aunesluoma, Oikeusvaltiokeskuksen johtaja Tuija Brax, oikeuden ja globalisaation professori Jaakko Husa ja maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen. Keskustelun juontaa Ville Blåfield. Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa Itsevaltiaiden armoilla? -tapahtumassa 26.1.2023. Kuva 1: Autokratisoituvat ja demokratisoituvat valtiot https://drive.google.com/file/d/1AEQhURjcMvJKFPeEbMdgOsQUTQ14HAiq/view?usp=share_link Kuva 2: Liberaalin demokratian tila 2021 https://drive.google.com/file/d/1cYRzjtXe83JwsEkzkndPOtoxCxQ2Yvq6/view?usp=sharing Katso podcast tekstitettynä videona Youtubessa: https://youtu.be/sQgzkdIaURc

Yhä useam­pi ih­mi­nen nä­kee näl­kää. Juu­ri nyt glo­baa­lia ruo­ka­krii­siä pa­hen­taa Ve­nä­jän hyök­käys Ukrai­naan. Taus­tal­la on kui­ten­kin suu­rem­pia ke­hi­tys­kul­ku­ja: il­mas­ton­muu­tok­sen ja luon­non köyh­tymi­sen ta­kia koko ruu­an­tuo­tan­to­jär­jes­tel­mä on mie­tit­tä­vä uu­del­leen, pi­kai­ses­ti. Mi­ten ruo­ka­krii­si rat­kais­taan? Mitä syöm­me tu­le­vai­suu­des­sa ja kuin­ka ruo­kam­me tuo­te­taan? Ruokajärjestelmän tulevaisuutta Tiedekulmassa pohtivat kestävien ruokajärjestelmien apulaisprofessori Hanna Tuomisto ja tutkijatohtori Kari Koppelmäki Helsingin yliopistosta sekä kehityspolitiikan neuvonantaja Sanna-Liisa Taivalmaa ulkoministeriöstä. Keskustelun juontaa Alma Onali. Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa Tulevaisuuden ruoka -tapahtumassa 28.11.2022 Katso keskustelu videona: https://youtu.be/izH45eNGhG4 Tapahtuma on osa Tiedekulman Suunnanmuutos -ohjelmasarjaa: https://www.helsinki.fi/fi/tiedekulma/ohjelma/ilmasto-ja-luonnon-monimuotoisuus/suunnanmuutos

Miten valtio pystyisi ratkomaan paremmin ympäristökriisejä? Kuinka koko yhteiskunta muutetaan kestävämmäksi niin, ettei kukaan jää jalkoihin? Keskustelun alussa kansanedustajat Satu Hassi (vihr.) ja Hussein al-Taee (sd.). pohtivat juontaja Hanna Nikkasen johdolla, vesittääkö lobbaus ja lyhytnäköinen äänten kalastelu kunnianhimoiset ympäristötavoitteet. Helsingin yliopiston professori Eva Heiskanen keskustelee poliitikkojen kanssa siitä, kuinka energiamurros toteuttaisiin nykyistä oikeudenmukaisemmin. Yliopistonlehtori Simo Kyllönen Helsingin yliopistosta haastaa poliitikot huomioimaan paremmin tulevat sukupolvet päätöksenteossa. Helsingin yliopiston professori Janne Hukkisen kanssa poliitikot keskustelevat mm. demokratian ja kansalaisten oikeusturvan säilymisestä kroonisten kriisien aikakaudella. Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa Kohti kestävää yhteiskuntaa -tapahtumassa 30.11.2022. Tapahtuma on osa Tiedekulman Suunnanmuutos -ohjelmasarjaa: https://www.helsinki.fi/fi/tiedekulma/ohjelma/ilmasto-ja-luonnon-monimuotoisuus/suunnanmuutos Katso keskustelu videona: https://youtu.be/gR4hMNRF_1A

Mil­lai­nen on tu­le­vai­suu­den ta­lous, joka ot­taa ny­kyis­tä pa­rem­min huo­mioon maa­pal­lon ra­jal­li­set re­surs­sit? Onko ta­lous­kas­vua ja ym­pä­ris­tö­krii­sien hi­das­ta­mis­ta mah­dol­lis­ta yh­dis­tää? Tiedekulmassa kes­kus­tel­laan sii­tä, mik­si ja mi­ten ta­lous­jär­jes­tel­mäm­me pi­tää muut­tua ym­pä­ris­tö­krii­sien myö­tä. Tulevaisuuden kestävää taloutta pohtivat taloustieteilijä Sixten Korkman, Sitran Kestävyysratkaisut-teeman johtaja Mari Pantsar, tutkijatohtori Tero Toivanen Helsingin yliopistosta sekä yliopistotutkija Tuuli Hirvilammi Tampereen yliopistosta. Keskustelua luotsaa Jari Hanska. Katso keskustelu videona: https://youtu.be/Dl0YdBpTwo4 Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa Miten käy kapitalismin? -tapahtumassa 24.11.2022. Tapahtuma on osa Tiedekulman Suunnanmuutos -ohjelmasarjaa: https://www.helsinki.fi/fi/tiedekulma/ohjelma/ilmasto-ja-luonnon-monimuotoisuus/suunnanmuutos

Sääntöihin perustuva kansainvälinen järjestys on uudella tavalla uhattuna, ja viime vuosien aikana monia sen peruskiviä on kyseenalaistettu. Voimapolitiikka, etupiirijako ja sota ovat tehneet paluun. Populistiset liikkeet vannovat kansallisvaltion itsemääräämisoikeuden nimeen, horjuttaen kansainvälisiä sopimuksia ja sitoumuksia, kuten ihmisoikeusjärjestelmiä. Mikä on sääntöpohjaisen kansainvälisen järjestyksen tulevaisuus? Ovatko ihmisoikeudet rapautumassa? Onko luottamus yhteistyöhön mennyt? Näistä aiheista puhuttiin Tiedekulman ja Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen keskuksen Pinnalla-sarjan tapahtumassa. Keskustelemassa ovat kansainvälisen oikeuden emeritusprofessori Martti Koskenniemi, tutkimusjohtaja Hanna Ojanen ja eurooppalaisen aatehistorian professori Kaius Tuori. Juontajana on Anu Partanen Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa 16.11.2022. Katso video tekstitettynä videona Youtubessa: https://youtu.be/8VR5suCJknA

Miten seuraavan hallituksen pitäisi edistää koulutusta, tutkimusta sekä kehitys- ja innovaatiotoimintaa? Mikä on istuvan hallituksen perintö? Millaisia koulutuslupauksia kansanedustajat antavat puoli vuotta ennen eduskuntavaaleja? Tiedekulma podcastin politiikka-extrassa mukana viiden suurimman puolueen kansanedustajat Saara Hyrkkö (vihr.), Hanna Kosonen (kesk.), Matias Mäkynen (sd.), Sakari Puisto (ps.) ja Paula Risikko (kok.). Keskustelua vetää toimittaja Elina Lappalainen. Katso keskustelu tekstitettynä videona: https://tiedekulmamedia.helsinki.fi/fi/web/tiedekulma/player/webcast?playerId=38521893&eventId=197626511 Keskustelu on osa Helsingin yliopiston Thinkfest Päättäjäfoorumia. Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa 8.11.2022.

Millaiset kriteerit ja käytännön realiteetit vaikuttavat siihen, ketä studioon ja haastatteluihin pyydetään? Miten kiihtyvä uutissykli ja median erilaiset formaatit vaikuttavat asiantuntijoiden valintaan toimituksissa? Mediasta ja asiantuntijoista Tiedekulmassa ovat keskustelemassa Helsingin yliopiston tutkijakollegiumin johtaja Tuomas Forsberg, Ylen tuottaja Helmiina Suhonen ja Helsingin Sanomien toimittaja Paavo Teittinen. Keskustelua vetää tutkijatohtori Johanna Vuorelma. Keskustelu on osa Näin popularisoin tiedettä -viikkoa. Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa 4.11.2022. Katso podcast tekstitettynä videona Youtubessa: https://youtu.be/65U0wksI4uE

Vuoden 2022 tapahtumat ovat nostaneet toistuvasti esiin kysymyksiä siitä, missä kulkevat eurooppalaisen yhteisön ulkoiset ja sisäiset rajat. Ukrainalaisten laajamittainen auttaminen on tehnyt näkyväksi sen, miten eri tavalla Euroopassa on suhtauduttu sodalta turvaa hakeviin. Keitä Euroopassa autetaan ja millä ehdoin? Millaisia solidaarisuuden rajoja Euroopan sisällä kulkee? Mikä merkitys EU-jäsenyydellä on kriisitilanteessa? Näistä aiheista puhuttiin Tiedekulman ja Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen keskuksen Pinnalla-sarjan tapahtumassa. Keskustelemassa ovat akatemiatutkija Timo Miettinen, vastaava tutkija Miika Tervonen ja tutkijatohtori Johanna Vuorelma. Insertissä kuullaan EuroStorie-huippuyksikön väitöskirjatutkija Laura Sumaria. Juontajana on Anu Partanen. Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa 19.10.2022. Katso keskustelu tekstitettynä videona: https://youtu.be/9qGBJmlb89E

Yhä useammat yhteiskuntamme perustoiminnot ovat riippuvaisia satelliiteista – aina arkisista kännykkäsovelluksista kriittiseen infrastruktuuriin. Samalla kehittyvä avaruusteknologia tarjoaa meille apua kansalliset rajat ylittävien ongelmien ratkaisemiseen. Miten Suomesta tuli maa, joka on 2020-luvulla vahvasti mukana avaruustutkimuksessa ja -liiketoiminnassa? Millaisia riskejä avaruudessa tapahtuvilla häiriöillä voi olla meille kaikille? Miten häiriöihin tulisi varautua? Avaruuden yhteiskunnallisesta merkityksestä keskustelevat Huoltovarmuuskeskuksen infrastruktuuriosaston johtaja Jarna Hartikainen, Reaktorin avaruusliiketoiminnasta vastaava johtaja Juha-Matti Liukkonen, työ- ja elinkeinoministeriön teollisuusneuvos Maija Lönnqvist sekä Helsingin yliopiston avaruusfysiikan professori Minna Palmroth. Keskustelun juontaa Jari Hanska. Katso keskustelu tekstitettynä videona: https://tiedekulmamedia.helsinki.fi/fi/web/tiedekulma/player/webcast?playerId=38521893&eventId=187707911 Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa Miten avaruus vaikuttaa yhteiskuntamme toimivuuteen? -tapahtumassa 23.9.2022. Tapahtuma on osa Tiedekulman Katse ylös -ohjelmasarjaa: https://www.helsinki.fi/fi/tiedekulma/ohjelma/ihmisten-teknologia/katse-ylos

Euroopassa käydään maasotaa, jollaisen moni ajatteli olevan jo mennyttä maailmaa. Miten perinteisen sodankäynnin paluu muuttaa eurooppalaista turvallisuuspolitiikkaa ja puolustusajattelua? Millaista sota on 2020-luvun Euroopassa? Mikä on Naton rooli nyt ja tulevaisuudessa? Näitä kysymyksiä käsiteltiin Tiedekulman ja Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen keskuksen Pinnalla-sarjan keskustelussa. Eurooppalaisen turvallisuustilanteen muutoksesta keskustelivat sotilasprofessori Marko Palokangas Maanpuolustuskorkeakoulusta, Venäjän turvallisuuspolitiikan apulaisprofessori Katri Pynnöniemi Helsingin yliopistosta ja Maanpuolustuskorkeakoulusta sekä poliittisen historian apulaisprofessori Johanna Rainio-Niemi Helsingin yliopistosta. Etäyhteydellä mukana on Suomen Nato-edustuston päällikkö Klaus Korhonen. Juontajana on Helsingin Sanomien Nato-kirjeenvaihtaja Elina Kervinen. Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa 28.9.2022 Katso keskustelu tekstitettynä videona: https://youtu.be/8NaAOUH1wDI

Avaruusbisnes ja kaupallisten satelliittien määrä kasvaa huimaa vauhtia. Yritykset – ja yksittäiset miljardöörit – ovat yhä suuremmassa roolissa avaruuden valloittamisessa. Millaisia mahdollisuuksia avaruus avaa ja miten sitä voidaan hyödyntää kestävästi? Vai toistaako ihmiskunta vanhat virheensä avaruudessa? Millaiset globaalit pelisäännöt tarvitsemme avaruuden käytölle? Uuden avaruusajan mahdollisuuksia ja varjopuolia Tiedekulmassa analysoivat ICEYE-yrityksen strategiajohtaja Pekka Laurila sekä avaruusfysiikan professori Minna Palmroth ja väitöskirjatutkija Antti Tarvainen Helsingin yliopistosta. Etäyhteydellä Pariisista käsin mukana on myös työ- ja elinkeinoministeriön johtava asiantuntija Jenni Tapio. Keskustelun juontaa Alma Onali. Katso keskustelu tekstitettynä videona: https://youtu.be/7WCfVQp69yo Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa Avaruus Oy -tapahtumassa 14.9.2022. Tapahtuma on osa Tiedekulman Katse ylös -ohjelmasarjaa: https://www.helsinki.fi/fi/tiedekulma/ohjelma/ihmisten-teknologia/katse-ylos

Antibiootit ovat ihmelääke, joka mullisti ihmisten elämän vain yksi sukupolvi sitten. Nyt ne uhkaavat lakata toimimasta. Helsingin yliopiston mikrobiologian professori Marko Virta kertoo artikkelissaan antibioottiresistenssin syistä ja ratkaisuista. Julkaisemme tiedekustantamo Gaudeamuksen ja Tiedekulman yhteistyössä suunnittelemien Tiedekulmapokkareiden tekstejä ääniversioina. Marko Virran teksti Antibioottiresistenssi – aikamme suurin ongelma? on alun perin ilmestynyt Terveempi maailma -pokkarissa (Gaudeamus 2022): www.gaudeamus.fi/teos/terveempi-maailma/ Tekstin lukija on Anna Kuusamo.

Jätevedet tarjoavat katsauksen yhteiskunnan terveydentilaan. Niiden avulla voidaan ennakoida tulevia pandemioita ja selvittää esimerkiksi huumausaineiden ja lääkkeiden todellisia käyttömääriä. Helsingin yliopiston ympäristöterveyden apulaisprofessori Tarja Pitkänen ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen oikeuskemiayksikön päällikkö Teemu Gunnar kirjoittavat artikkelissaan jätevesien monista mahdollisuuksista terveystiedon lähteenä. Julkaisemme tiedekustantamo Gaudeamuksen ja Tiedekulman yhteistyössä suunnittelemien Tiedekulmapokkareiden tekstejä ääniversioina. Tarja Pitkäsen ja Teemu Gunnarin teksti Jätevedet terveystiedon lähteenä on alun perin ilmestynyt Terveempi maailma -pokkarissa (Gaudeamus 2022): https://www.gaudeamus.fi/teos/terveempi-maailma/ Tekstin lukija on Anna Kuusamo.

Kevään ylioppilaskirjoitusten tulosten julkistamisen jälkeen lukioita laitetaan perinteisesti mediassa paremmuusjärjestykseen ja tuoreiden ylioppilaiden huippusuoritukset nostetaan esille. Tänä vuonna tulokset lähetettiin lukioille 17.5. Samana päivänä Tiedekulman Pinnalla-ohjelmassa tarkasteltiin, miltä suomalainen koulutus näyttää tasa-arvon ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden näkökulmasta. Millainen vaikutus perhetaustalla ja alueella on koulussa ja opinnoissa menestymiseen? Kenellä on mahdollisuus päätyä korkeakoulutukseen? Mitkä tekijät vaikuttavat koulutuksen tasa-arvon toteutumiseen Suomessa? Miten lasten ja nuorten koulutuspolut määräytyvät? Koulutuksen eriarvoisuudesta ja tasa-arvosta ovat keskustelemassa tutkijatohtori Heidi Huilla, erityispedagogiikan professori, varadekaani Markku Jahnukainen ja kasvatustieteen apulaisprofessori Sonja Kosunen. Juontaja on Helsingin Sanomien toimittaja, yliopistokirjeenvaihtaja Valtteri Parikka. Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa 17.5.2022.

Metsillä on tehokkaina hiilen sitojina keskeinen rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä. Professori Jaana Bäck avaa tekstissään, millä tavalla ilmastonmuutos näkyy metsissä ja miten hiilinieluista ja -varastoista pidetään huolta. Julkaisemme tiedekustantamo Gaudeamuksen ja Tiedekulman yhteistyössä suunnittelemien Tiedekulmapokkareiden tekstejä ääniversioina. Jaana Bäckin teksti Saadaanko ilmasto kuntoon metsien avulla? on alun perin ilmestynyt Kuinka maailma pelastetaan? -pokkarissa (Gaudeamus 2020): https://kauppa.gaudeamus.fi/sivu/tuote/kuinka-maailma-pelastetaan-/3229682 Tekstin lukija on Anu Vilhunen.

Monet ihmiskunnan tulevaisuuden huolista liittyvät ruokaan. Miten kasvavalle väestölle tuotetaan ruokaa ympäristön kannalta kestävästi, kysyy agroekologian professori Juha Helenius tekstissään. Julkaisemme tiedekustantamo Gaudeamuksen ja Tiedekulman yhteistyössä suunnittelemien Tiedekulmapokkareiden tekstejä ääniversioina. Juha Heleniuksen teksti Kuinka ihmiskunta ravitaan kestävästi? on alun perin ilmestynyt Kuinka maailma pelastetaan? -pokkarissa (Gaudeamus 2020): https://kauppa.gaudeamus.fi/sivu/tuote/kuinka-maailma-pelastetaan-/3229682. Tekstin lukija on Anu Vilhunen.

An­ti­bioo­tit mah­dol­lis­ta­vat ny­kyi­sen­lai­sen elä­män­tyy­lim­me. Jos ne lak­kaa­vat toi­mi­mas­ta, esi­mer­kik­si mat­kai­lus­ta voi tul­la hen­gen­vaa­ral­lis­ta ja pie­ni­kin haa­va olla koh­ta­lo­kas. Uusi hii­pi­vä pan­de­mia on jo tääl­lä: an­ti­bioo­teil­le vas­tus­tus­ky­kyi­set bak­tee­ri­kan­nat tap­pa­vat jopa mil­joo­nia ih­mi­siä vuo­sit­tain. An­ti­bioot­ti­re­sis­tens­si on mo­ni­mut­kai­nen yh­teis­kun­nal­li­nen on­gel­ma, joka vaa­tii glo­baa­le­ja rat­kai­su­ja. Niitä ovat Tiedekulmassa pohtimassa Ruokaviraston ylitarkastaja Saija Kalenius sekä infektiosairauksien professori Anu Kantele ja mikrobiologian professori Marko Virta Helsingin yliopistosta. Etähaastattelussa Intiasta käsin osallistuu Helsingin yliopiston akatemiatutkija Salla Sariola. Keskustelua luotsaa Reetta Räty. Keskustelu on osa Kaiken maailman terveys -ohjelmasarjaa: https://www2.helsinki.fi/fi/tiedekulma/ohjelma/kaiken-maailman-terveys Katso keskustelu videona: https://youtu.be/eym-4TXlbD0 Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa 12.4.2022.

Mitä men­neet pan­de­miat ja epi­de­miat opet­ta­vat meil­le ja kuin­ka koh­taam­me seu­raa­van? Täs­sä kes­kus­te­lus­sa hy­pä­tään si­vuun päi­vit­täi­sen ko­ro­na­ti­lan­teen seu­ran­nas­ta ja kat­so­taan pan­de­mioi­ta pi­dem­mäl­lä ai­ka­pers­pek­tii­vil­lä ja koko maa­il­man näkö­kulmasta. Mikä on globaa­li ko­ro­na­ti­lan­ne vii­den vuo­den pääs­tä? Pandemian anatomiaa Tiedekulmassa ovat tarkastelemassa Lääkärit Ilman Rajoja -järjestön Suomen toimiston toiminnanjohtaja Linda Konate, historian väitöskirjatutkija Elina Maaniitty, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylilääkäri ja rokotetutkija Hanna Nohynek ja zoonoosivirologian professori Olli Vapalahti. Juontajana Jari Hanska. Keskustelu on osa Kaiken maailman terveys -ohjelmasarjaa: https://www2.helsinki.fi/fi/tiedekulma/ohjelma/kaiken-maailman-terveys Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa 5.4.2022. Katso keskustelu videona: https://youtu.be/-Q5aMw3riKg

Pinnalla-ohjelmassa asiantuntijat arvioivat, miltä Suomen ilmastotoimet näyttävät tuoreen IPCC-raportin valossa. IPCC:n kolmas osaraportti julkaistiin 4.4. Tekeekö Suomi riittävästi ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi? Millä osa-alueilla suunta on oikea, entä missä on vielä kirittävää? Millaisia toimia tarvitaan tulevaisuudessa? Ilmastoraportista ja Suomen ilmastotoimista ovat keskustelemassa agroekologian professori Juha Helenius, soveltavan kaupunkimeteorologian apulaisprofessori Leena Järvi ja Suomen ympäristökeskuksen kulutuksen ja tuotannon keskuksen johtaja, professori Jyri Seppälä. Juontajana on Helsingin Sanomien luontokadon kirjeenvaihtaja Petja Pelli. Katso keskustelu tekstitettynä videona YouTubessa: https://youtu.be/QUhlNJnlm34 Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa 5.4.2022.

Vii­meis­tään ko­ro­na­pan­de­mia on he­rät­tä­nyt mei­dät huo­maa­maan, että ih­mis­ten, eläin­ten ja koko eko­sys­tee­min ter­veyt­tä ei voi kä­si­tel­lä toi­sis­taan eril­li­si­nä asioi­na. Vi­ruk­set ei­vät tun­ne val­tioi­den ei­vät­kä eliö­la­jien ra­jo­ja. Maa­pal­lon elä­mä on ver­kos­to, jos­sa kaik­ki vai­kut­taa kaik­keen. Tiedekulman Kaiken maailman terveys -ohjelmasarjan avauskeskustelussa ruoditaan terveyteen vaikuttavia yllättäviäkin kytköksiä ja pohditaan, millaista rajat ylittävää yhteistyötä ja uudenlaista ajattelua maailmanlaajuisten terveyshaasteiden ratkominen jatkossa vaatii. Keskustelemassa ovat Planetary Health -lääkäri Hanna Haveri, immunologian professori Seppo Meri ja uhkaavien infektiotautien apulaisprofessori Tarja Sironen Helsingin yliopistosta. Tapahtuman juontaa Ville Blåfield. Keskustelu on osa Kaiken maailman terveys -ohjelmasarjaa: https://www2.helsinki.fi/fi/tiedekulma/ohjelma/kaiken-maailman-terveys Katso keskustelu videona: https://youtu.be/5E-ogNMUWq8 Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa 30.3.2022.

Yhdistynyt oppositio haastaa istuvan pääministerin Viktor Orbánin ja Fidesz-puolueen Unkarin parlamenttivaaleissa sunnuntaina 3. huhtikuuta. Vaikka Orbánin hallinnolla on käytössään suuremmat resurssit ja se hallitsee Unkarin mediaa, mielipidetiedustelut ovat näyttäneet tasaisilta. Onko oppositiolla todellinen mahdollisuus voittoon? Miten Ukrainan sota vaikuttaa vaaleihin? Onko Unkarin vaalien tuloksella vaikutusta Euroopan Unionin yhtenäisyyteen Venäjän ja muuttuneen turvallisuustilanteen edessä? Muuttavatko vaalit maan oikeusvaltiokehityksen suuntaa? Tiedekulman Pinnalla-ohjelmassa Unkarin vaalien asetelmista ja taustoista ovat keskustelemassa ovat itäisen Euroopan tutkimuksen tieteenalavastaava Katalin Miklóssy ja väitöskirjatutkija Annastiina Kallius. Vetäjänä on ulkomaantoimittaja Sara Vainio Helsingin Sanomista. Videoyhteydellä mukana Helsingin Sanomien kirjeenvaihtaja Hanna Mahlamäki. Katso keskustelu tekstitettynä videona YouTubessa: https://youtu.be/MB_LDc4_eP4 Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa 29.3.2022.

Miten talouden muutokset muuttavat suomalaisten elämää? Millainen on hyvätuloisten, keskiluokan, duunarien, pätkätyöläisten, yrittäjien, maaseudun asukkaiden tai maahanmuuttajien kokemus omasta elämästään ja yhteiskunnasta? Kuulemmeko ja ymmärrämmekö toistemme tarinoita? Gaudeamuksen julkaiseman Kahdeksan kuplan Suomi -kirjan (https://www.gaudeamus.fi/teos/kahdeksan-kuplan-suomi/) pohjalta keskustelemassa sosiologi Sanna Aaltonen, sosiologi Lotta Junnilainen, viestinnän professori Anu Kantola ja sosiaali- ja kulttuuriantropologi Pekka Tuominen. Mukana myös yrittäjä Nurer Zaman Bhuiyan, Laboren johtaja Mika Maliranta ja politiikan tutkija Pauliina Patana. Keskustelun juontaa Jari Hanska. Mika Malirannan diaesitys: https://drive.google.com/file/d/1MGeSvWPlCuRc01Qxuwg1OA9Y9eODO2Ug/view?usp=sharing Keskustelu on osa Haloo, Suomi! -ohjelmasarjaa: www2.helsinki.fi/fi/tiedekulma/ohjelma/haloo-suomi Katso keskustelu tekstitettynä videona YouTubessa: https://youtu.be/cQ_N_zDalkQ Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa 1.3.2022

Mikä ajaa meitä entistä tiiviimpiin heimoihin? Miten ryhmien väliset jännitteet syntyvät? Millainen rooli sosiaalisella medialla on polarisaatiossa? Polarisaatiosta ja dialogin parantamisesta ovat keskustelemassa yliopistotutkija Antti Gronow, yliopistonlehtori Anniina Leiviskä ja yliopistonlehtori Teemu Pauha. Etähaastattelussa tutkija Katri Saarikivi ja videoinsertissä yliopistonlehtori Janne Matikainen. Keskustelun juontaa Ville Blåfield. Keskustelu on osa Haloo, Suomi! -ohjelmasarjaa: https://www2.helsinki.fi/fi/tiedekulma/ohjelma/haloo-suomi Katso keskustelu tekstitettynä videona YouTubessa: https://youtu.be/V5673pPajiM Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa 10.2.2022.

Mitä julkinen velka tarkoittaa ja missä vaiheessa siitä tulee ongelma? Kuinka paljon valtiolla voi olla velkaa? Milloin pitäisi alkaa puhumaan inflaatiosta? Ovatko talouspolitiikan perusteet ja suhde velkaan lopullisesti muuttunut? Keskustelemassa taloushistorian professori Jari Eloranta, makrotaloustieteen professori Niku Määttänen, poliittisen talouden tutkija Antti Ronkainen ja Danske Bankin tutkimusjohtaja Heidi Schauman. Keskustelun juontaa Katri Makkonen. Videokommenteissa Jussi Ahokas, Martti Hetemäki ja Anni Marttinen. Keskustelun aikana näytetyt grafiikat: Suomen valtionvelka ja BKT: https://drive.google.com/file/d/179zePa653DxoE7Fmc4AkbOg_ct0zzA-J/view?usp=sharing Suomen budjetin korkokulut: https://drive.google.com/file/d/16BlM6b_6dUa67AQRZNfiZ4YceRzxP_a5/view?usp=sharing EU-maiden julkinen velka vuonna 2020: https://drive.google.com/file/d/1M6ymcY1psrHjukpYIhZAFWvCNbJ_e50j/view?usp=sharing Keskustelu on osa Haloo, Suomi! -ohjelmasarjaa: https://www2.helsinki.fi/fi/tiedekulma/ohjelma/haloo-suomi Katso keskustelu tekstitettynä videona YouTubessa: https://youtu.be/0Se1rGXs14Q Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa 9.2.2022

Suuremmat ikäluokat tekevät usein päätöksiä asioista, jotka vaikuttavat nuorten ja tulevien sukupolvien elämään – ilmastonmuutoksesta eläkkeisiin. Miten voisimme toteuttaa ylisukupolvista demokratiaa? Kuinka suorat kansalaisvaikuttamisen ja -tottelemattomuuden tavat sekä sosiaalinen media muuttavat poliittista osallistumista? Miten rakennamme yhteiskuntaa, jossa kaikenikäisillä on mahdollisuuksia tulla kuulluksi? Keskustelemassa yliopistonlehtori Simo Kyllönen, sosiologian professori Eeva Luhtakallio ja Ylioppilaslehden päätoimittaja Tuija Siltamäki. Etähaastatteluissa Mikko Salasuo ja Louna Yli-Hemminki. Juontajana on Reetta Räty. Keskustelu on osa Haloo, Suomi! -ohjelmasarjaa: https://www2.helsinki.fi/fi/tiedekulma/ohjelma/haloo-suomi Katso keskustelu tekstitettynä videona YouTubessa: https://youtu.be/8RM6NbGiOnM Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa 3.2.2022

Ihmisten tunteita herättävät ja mielipiteitä repivät teemat näyttävät määrittelevän poliittisen kentän agendat ja keskustelun julkisuudessa. Onko politiikka yksinkertaistunut? Miten puolueet ovat reagoineet politiikan julkisuuden muutokseen? Miksi puolueet eivät saa kansaa liikkeelle? Entä haikailevatko jotkut paluusta menneeseen? Haloo, politiikka! -keskustelussa politiikan muutosta ja aluevaaleja analysoivat väitöskirjatutkija Veikko Isotalo, toimittaja Marko Junkkari ja yliopistotutkija Jenni Karimäki. Juontajana on Jari Hanska. Ohjelmassa esiintyvä Ehdokkaat arvokartalla -grafiikka löytyy täältä: https://drive.google.com/file/d/1HVhQC92kOuDB069BN8ltShd05USvK29N/view?usp=sharing Keskustelu on osa Haloo, Suomi! -ohjelmasarjaa: https://www2.helsinki.fi/fi/tiedekulma/ohjelma/haloo-suomi Katso keskustelu tekstitettynä videona YouTubessa: https://youtu.be/ZAS3DKvyH40 Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa 1.2.2022.

Monet ympäristöongelmien ydinalueet ovat myös yhteiskunnallisen turvattomuuden ja sosiaalisen syrjäytymisen ydinalueita. Millaista on köyhien ja huono-osaisten ihmisten elämä yleistyvien sään ääri-ilmiöiden keskellä? Julkaisemme tiedekustantamo Gaudeamuksen ja Tiedekulman yhteistyössä suunnittelemien Tiedekulmapokkareiden tekstejä ääniversioina. Globaalin kehitystutkimuksen professori Anja Nygrenin teksti Ympäristöuhkat ja arki globaalissa etelässä on alun perin ilmestynyt Kuinka maailma pelastetaan? -pokkarissa (Gaudeamus 2020): https://kauppa.gaudeamus.fi/sivu/tuote/kuinka-maailma-pelastetaan-/3229682. Tekstin lukija on Anu Vilhunen.

Miksi ärsyttävät hyttysetkin ovat tärkeitä ja minkä vuoksi jokaisen lajin katoamisesta pitäisi olla huolissaan? Julkaisemme tiedekustantamo Gaudeamuksen ja Tiedekulman yhteistyössä suunnittelemien Tiedekulmapokkareiden tekstejä ääniversioina. Luonnontieteellisen keskusmuseon eläintieteen yksikön johtaja Pasi Sihvosen teksti Elonkirjon säilyttäminen ihmiskunnan haasteena on alun perin ilmestynyt Kuinka maailma pelastetaan? -pokkarissa (Gaudeamus 2020): https://kauppa.gaudeamus.fi/sivu/tuote/kuinka-maailma-pelastetaan-/3229682. Tekstin lukija on Anu Vilhunen.

Lyhytjännitteinen ihmislaji on saanut aikaan ilmastokriisin ja kiihtyvän luontokadon. Millaisena toimintamme näyttäytyy, kun sen laittaa maapallon aikaperspektiiviin? Julkaisemme tiedekustantamo Gaudeamuksen ja Tiedekulman yhteistyössä suunnittelemien Tiedekulmapokkareiden tekstejä ääniversioina. Akatemiatutkija Maija Heikkilän teksti Maapallon ympäristökriisien pitkä historia on alun perin ilmestynyt Kuinka maailma pelastetaan? -pokkarissa (Gaudeamus 2020): https://kauppa.gaudeamus.fi/sivu/tuote/kuinka-maailma-pelastetaan-/3229682. Tekstin lukija on Anu Vilhunen.

Miten yksilölliset ominaisuutemme ja elinympäristömme ohjaavat ruokavalintojamme? Miten yksilöä voidaan tukea terveyden ja ympäristön kannalta kestäviin ruokavalintoihin koko elämänkaaren ajan? Julkaisemme tiedekustantamo Gaudeamuksen ja Tiedekulman yhteistyössä suunnittelemien Tiedekulmapokkareiden tekstejä ääniversioina. Ravitsemustieteen professori Maijaliisa Erkkolan teksti Monipuolinen ravinto – elämänkaarellinen ruokailoa on alun perin ilmestynyt Terve elämä! -pokkarissa (Gaudeamus 2020): https://kauppa.gaudeamus.fi/sivu/tuote/terve-elama-/2702366 Tekstin lukija on Anniina Piiparinen.

Älylaitteet ovat saumaton osa lasten ja nuorten sekä vanhempien arkea. Miten älylaitteiden käyttö vaikuttaa vuorovaikutukseen ja onko sillä merkitystä empatian kehittymiselle? Millaista on tasapainoinen älylaitteiden käyttö? Julkaisemme tiedekustantamo Gaudeamuksen ja Tiedekulman yhteistyössä suunnittelemien Tiedekulmapokkareiden tekstejä ääniversioina. Tutkijatohtori Silja Martikaisen ja aivotutkija Katri Saarikiven teksti Älylaitteet ja lasten hyvinvointi on alun perin ilmestynyt Älykäs huominen -pokkarissa (Gaudeamus 2021): https://kauppa.gaudeamus.fi/sivu/tuote/alykas-huominen/3941769 Tekstin lukija on Ville Saarenketo.

Tietotyössä eli asiantuntijatyössä aivoilta vaaditaan paljon, sillä työ on jatkuvaa tiedonkäsittelyä. Miten työn kognitiivista ergonomiaa voidaan kohentaa? Julkaisemme tiedekustantamo Gaudeamuksen ja Tiedekulman yhteistyössä suunnittelemien Tiedekulmapokkareiden tekstejä ääniversioina. Kasvatustieteen professori Minna Huotilaisen teksti Ihmisaivoille sopivampaa tiedonkäsittelyä on alun perin ilmestynyt Älykäs huominen -pokkarissa (Gaudeamus 2021): https://kauppa.gaudeamus.fi/sivu/tuote/alykas-huominen/3941769 Tekstin lukija on Ville Saarenketo.

Mitä on algoritmien lukutaito? Millaisia eettisiä kysymyksiä tekoälyn käyttöön ja kehitykseen liittyy? Julkaisemme tiedekustantamo Gaudeamuksen ja Tiedekulman yhteistyössä suunnittelemien Tiedekulmapokkareiden tekstejä ääniversioina. Yliopistonlehtori Anna-Mari Rusasen teksti Algoritmien aakkoset on alun perin ilmestynyt Älykäs huominen -pokkarissa (Gaudeamus 2021): https://kauppa.gaudeamus.fi/sivu/tuote/alykas-huominen/3941769 Tekstin lukija on Ville Saarenketo.

Millaista valtaa digitaalisten aineistojen käyttö tuottaa? Julkaisemme tiedekustantamo Gaudeamuksen ja Tiedekulman yhteistyössä suunnittelemien Tiedekulmapokkareiden tekstejä ääniversioina. Apulaisprofessori Minna Ruckensteinin teksti Datatalouden valta ja eettinen käänne on alun perin ilmestynyt Kuka maailmaa hallitsee -pokkarissa (Gaudeamus 2020): https://kauppa.gaudeamus.fi/sivu/tuote/kuka-maailmaa-hallitsee-/2759981 Tekstin lukija on Simo Häkli.

Miten hyvinvointi ja elämänmahdollisuudet jäsentyvät maailmassa, jossa sosiaalisten etäisyyksien ylittämisestä on tullut jopa vaikeampaa kuin maantieteellisten etäisyyksien? Julkaisemme tiedekustantamo Gaudeamuksen ja Tiedekulman yhteistyössä suunnittelemien Tiedekulmapokkareiden tekstejä ääniversioina. Kaupunkimaantieteen dosentti Venla Berneliuksen teksti Valta muuttaa kaupunkia: syrjään jäävät naapurustot ja segregaation paradoksit on alun perin ilmestynyt Kuka maailmaa hallitsee -pokkarissa (Gaudeamus 2020): https://kauppa.gaudeamus.fi/sivu/tuote/kuka-maailmaa-hallitsee-/2759981 Tekstin lukija on Simo Häkli.

Mikä on luontokadon hinta? Luonnonvarojen vastikkeeton käyttö on suistamassa maapallon epätasapainoon. Luonnolle asetellaankin nyt hintalappua, joka pakottaisi miettimään jatkossa tarkemmin, onko luonnon tuhoaminen kannattavaa esimerkiksi rakennushankkeissa. Luontokadon torjumisesta talouden mekanismien ja sääntelyn avulla ovat keskustelemassa ympäristöekonomian apulaisprofessori Lassi Ahlvik ja ympäristöoikeuden professori Kai Kokko Helsingin yliopistosta sekä ympäristö- ja ilmastoministeri Emma Kari. Keskustelun juontaa Reetta Räty. Keskustelu on osa Luontokadon ratkaisijat -ohjelmasarjaa: https://www2.helsinki.fi/fi/tiedekulma/ohjelma/luontokadon-ratkaisijat Katso keskustelu tekstitettynä videona YouTubessa: https://youtu.be/gAjNlvKZXms Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa 23.11.2021

Tervetuloa kohtuuden aikakauteen. Luon­to­ka­to ja il­mas­ton­muu­tos ovat val­ta­van mit­ta­luo­kan krii­se­jä, joi­den taus­ta­vai­kut­ta­ja­na on jat­ku­vaan kas­vuun ja luon­no­va­ro­jen pi­däk­keet­tö­mään käyt­töön pe­rus­tu­va kult­tuu­ri. Takaisin luontoon -ohjelmassa keskustellaan siitä, minkälaista maailmankuvan muutosta ympäristökriisien torjuminen meiltä vaatii. Kuin­ka ajat­te­lum­me pi­tää muut­tua, jot­ta sel­viy­dym­me tu­le­vai­suu­des­sa? Keskustelemassa ovat ympäristötieteilijä Risto Willamo, väitöstutkija Tina Nyfors ja tietokirjailija ja dosentti Panu Pihkala Helsingin yliopistosta. Ohjelman juontaa Reetta Räty. Keskustelu on osa Luontokadon ratkaisijat -ohjelmasarjaa: https://www2.helsinki.fi/fi/tiedekulma/ohjelma/luontokadon-ratkaisijat Katso keskustelu tekstitettynä videona YouTubessa: https://youtu.be/HpJL8c8QgwI Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa 17.11.2021

Maa­il­man­laa­jui­ses­ti yh­teen­sä noin mil­joo­na eläin- ja kas­vi­la­jia on kuo­le­mas­sa su­ku­puut­toon, mo­net seu­raa­vi­na vuo­si­kym­me­ni­nä. Mas­sa­su­ku­puut­to­ja on ol­lut maa­pal­lon his­to­rias­sa ai­em­min­kin, mut­ta ny­kyi­sen luon­to­ka­don vauh­ti on ih­mi­sen toi­min­nan ta­kia en­nen­kuu­lu­ma­ton. Lajien katoaminen voi johtaa ennakoimattomiin ketjureaktioihin, joita emme pysty enää hallitsemaan. Tiedekulman Luontokadon ratkaisijat -sarjan avauskeskustelussa kerrataan luontokadon perusteet: mitä jokaisen pitäisi siitä tietää ja miksi luontokadon estäminen on ihmiselle elintärkeää. Keskustelemassa ovat Luonnontieteellisen keskusmuseon johtaja, lajien uhanalaisuusarvioinnin asiantuntija Aino Juslen ja Helsingin yliopiston ekosysteemit ja ympäristö -tutkimusohjelman akatemiatutkija Maija Heikkilä. Keskustelun juontaa Mari Koistinen. Keskustelu on osa Luontokadon ratkaisijat -ohjelmasarjaa: https://www2.helsinki.fi/fi/tiedekulm... Katso keskustelu tekstitettynä videona YouTubessa: https://youtu.be/HqufKc87THU Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa 16.11.2021

Tiedekulman Pinnalla-ohjelmassa taustoitetaan ja analysoidaan käynnissä olevaa YK:n ilmastokokousta, joka järjestetään Skotlannin Glasgow’ssa 31.10.–12.11. Kokouksen tavoitteena on saada maat vauhdittamaan konkreettisia ilmastotoimiaan samalla kun maapallon keskilämpötilan nousu jatkuu ja vaa'ankielenä pidetty 1,5 asteen lämpenemisraja lähestyy. Kuluvan vuosikymmenen ilmastotoimia pidetään erityisen merkittävinä lämpenemisen rajoittamisessa. Neuvotteluiden ytimeen nousevat erityisesti päästövähennystavoitteet, ilmastonmuutokseen sopeutuminen, kehittyvien maiden ilmastotavoitteiden tukeminen rahoituksen keinoin ja niin sanotun Pariisin sääntökirjan viimeistely. Löytävätkö maat yhteisen linjan ja onko tavoitteet riittäviä? Siirtyykö keskustelu ilmastonmuutoksen estämisestä yhä enemmän kohti sopeutumiskeinoja? Aiheesta keskustelevat kaupunkiympäristöpolitiikan professori Sirkku Juhola ja ilmakehätieteiden yliopistonlehtori Laura Riuttanen Helsingin yliopistosta sekä tutkimusprofessori Antto Vihma Ulkopoliittisesta instituutista. Juontajana on Helsingin Sanomien ympäristötuottaja Piia Elonen. Syksyn 2021 Pinnalla-ohjelmat tehdään yhteistyössä Helsingin Sanomien kanssa. Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa 10.11.2021.

Luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi tarvitaan pikaisia toimia. Tiedekulman Pinnalla-ohjelmassa taustoitetaan ajankohtaisia luontokadon kysymyksiä ja pureudutaan luonnon monimuotoisuutta käsitteleviin kansainvälisiin neuvotteluihin. Mitä luontokato tarkoittaa, mitä sille nyt yritetään tehdä ja miksi sitä ei jo ole onnistuttu pysäyttämään? Keskustelemassa Luonnontieteellisen keskusmuseon johtaja, lajien uhanalaisuusarvioinnin asiantuntija Aino Juslén, Yhdysvaltain tutkimuksen professori, ympäristöhistorian tutkija Mikko Saikku ja ympäristöneuvos Marina von Weissenberg ympäristöministeriöstä. Keskustelun juontaa Helsingin Sanomien luontokadon kirjeenvaihtaja Petja Pelli. Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa 19.10.2021.

Tekoälyä ei tällä hetkellä koske mikään oma lainsäädäntö Suomessa tai Euroopan unionissa. Nyt EU on tehnyt ehdotuksen tekoälyn sääntelyn toteuttamiseksi – toteutuessaan sillä tulee olemaan huomattavia vaikutuksia koko yhteiskuntaamme. Mitä on se tekoäly, jota yritämme säännellä? Millaisia käyttötarkoituksia tekoälyllä saa olla? Miten sääntely vaikuttaa tulevien teknologioiden kehitykseen? Mikä on Euroopan ja eurooppalaisten arvojen rooli Kiinan ja Yhdysvaltojen välissä, kun tekoälylle asetetaan rajoja? Aiheesta keskustelevat tietojenkäsittelytieteen professori, Suomen tekoälykeskus FCAI:n varajohtaja Petri Myllymäki, johtava asiantuntija Olli-Pekka Rissanen valtiovarainministeriöstä ja eurooppaoikeuden dosentti, Legal Tech Labin tutkimuskoordinaattori Suvi Sankari. Etäyhteydellä haastattelussa on europarlamentaarikko, Euroopan parlamentin tekoälyvaliokunnan varapuheenjohtaja Miapetra Kumpula-Natri (SDP, S&D). Insertissä julkisoikeuden professori Susanna Lindroos-Hovinheimo. Ohjelman juontaa Elina Lappalainen. Keskustelu on osa Ihmisten tekoäly -ohjelmasarjaa: https://www2.helsinki.fi/fi/tiedekulma/ohjelma/ihmisten-tekoaly Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa 30.9.2021.

Miksi automaattiliikenne on ratkaisu kestäviin kaupunkeihin? Miten tekoäly mahdollistaa automaattiliikenteen? Spatiotemporaalisen data-analyysin apulaisprofessori Laura Ruotsalainen puhui automaattiliikenteestä, tekoälystä ja kestävistä kaupungeista Tiedekulman Mitä tulevaisuuden tekoäly tekee? -tapahtumassa 28.9.2021. Tapahtuma on osa Ihmisten tekoäly -ohjelmasarjaa: https://www2.helsinki.fi/fi/tiedekulma/ohjelma/ihmisten-tekoaly/mita-tulevaisuuden-tekoaly-tekee Katso puheenvuoro tekstitettynä videona Youtubesta: https://youtu.be/RskON1z8poE

Maailmamme on täynnä dataa ja algoritmeja – terveyssovelluksista asuntolainahakemuksiin. Mutta millaiseen dataan voimme luottaa? Minkälaista tietoa data tarjoaa päätöksenteon tueksi? Ja millaisia väärinymmärryksiä, vinoumia ja myyttejä dataan liittyyn? Datasta ja datalukutaidosta Tiedekulman Puhutko dataa? -tapahtumassa keskustelevat Saidot-yrityksen perustaja ja toimitusjohtaja Meeri Haataja, apulaisprofessori Antti Honkela, sosiologian yliopistonlehtori Karoliina Snell ja tieteen- ja teknologiantutkimuksen professori Petri Ylikoski. Keskustelun juontaa Jari Hanska. Keskustelu on osa Ihmisten tekoäly -ohjelmasarjaa: https://www2.helsinki.fi/fi/tiedekulma/ohjelma/ihmisten-tekoaly Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa 23.9.2021. Katso keskustelun tekstitetty video ja alussa esiintyvät grafiikat Youtubessa: https://youtu.be/CsVZ0q4xk4E

Ajetaanko kissan vai mummun yli? Ei kummankaan, sillä tässä tekoälyn etiikkaa ja politiikkaa käsittelevässä keskustelussa päästään tästä kysymyksestä pidemmälle. Tutkija Matti Nelimarkka, kognitiotieteen yliopistonlehtori Anna-Mari Rusanen ja tietojenkäsittelytieteen professori Teemu Roos pureutuvat Kenen tekoäly? -tapahtumassa tekoälyn kehitystä ohjaaviin eettisiin kysymyksiin ja oletuksiin sekä pohtivat, millaisia valintoja älykkäiden teknologioiden taustalla on. Ohjelman juontaa Ville Blåfield. Keskustelu on osa Ihmisten tekoäly -ohjelmasarjaa: https://www2.helsinki.fi/fi/tiedekulma/ohjelma/ihmisten-tekoaly Katso keskustelu tekstitettynä videona Youtubessa: https://youtu.be/TfVJJRjVRR4 Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa 21.9.2021.

Pitkäaikainen liittokansleri Angela Merkel astuu syrjään, kun Saksassa järjestetään liittopäivävaalit 26. syyskuuta. Kyseessä on iso muutos paitsi Saksassa myös Euroopan unionin ja kansainvälisen politiikan näyttämöillä. Millaisissa asetelmissa vaaleihin lähdetään ja mitkä ovat vaalien tärkeimmät teemat? Mikä muuttuu Saksassa ja Euroopassa Merkelin lähdön jälkeen? Tiedekulman Pinnalla-ohjelmassa Saksan vaaleista keskustelivat Helsingin yliopiston tutkijakollegiumin johtaja, kansainvälisen politiikan professori Tuomas Forsberg ja Eurooppa-tutkimuksen keskuksen johtaja, dosentti Timo Miettinen. Vaalien asetelmia ja tunnelmia Saksasta analysoi Helsingin Sanomien Berliinin-kirjeenvaihtaja Hanna Mahlamäki. Keskustelua veti Helsingin Sanomien pääkirjoitustoimittaja Anna-Liina Kauhanen. Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa 14.9.2021. Katso tekstitetty video YouTubessa: https://youtu.be/YiB0ctoN1HU

Tiedekulman pormestaritentissä pohdittiin, millainen on parempi Helsinki asumisen, koulutuksen ja tutkimuksen näkökulmasta. Tentissä käsiteltiin lähiympäristön ja asumisen laatua, koulujen eriytymistä sekä osaamisen ja tutkimuksen merkitystä Helsingin elinvoimalle. Mukana ovat Paavo Arhinmäki (vas.), Jussi Halla-aho (ps.), Nasima Razmyar (sd.), Anni Sinnemäki (vihr.) ja Juhana Vartiainen (kok.). Tutkittua tietoa ja näkökulmia paremmasta Helsingistä ovat antamassa vararehtori Hanna Snellman, kasvatustieteen apulaisprofessori Sonja Kosunen ja kaupunkimaatieteen professori Mari Vaattovaara. Keskustelun juontaa Reetta Räty. Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa 1.6.2021. Voit katsoa jakson myös tekstitettynä videona: https://youtu.be/rcyzMkifQEU

Millainen painoarvo ihmisoikeuksilla on kansainvälisten urheilutapahtumien valintaprosesseissa? Onko urheilun ja yhteiskunnan suhde muuttumassa, kun urheilun epäkohdat nousevat yhä useammin julkiseen keskusteluun? Mikä rooli yksittäisillä urheilijoilla, lajiliitoilla tai pienillä mailla on epäkohtien esille nostamisessa? Vuoden 2021 jääkiekon MM-kisat siirrettiin pois Valko-Venäjältä, kun maan epävakaa poliittinen tilanne ja ihmisoikeuskysymykset nousivat otsikoihin. Samaan aikaan valmistellaan Qatarin jalkapallon MM-turnausta ja Pekingin talviolympialaisia vuodelle 2022. Ihmisoikeudet ovat usein jääneet valtapelien ja kaupallisten intressien varjoon urheilutapahtumien kulisseissa. Ihmisoikeuksista urheilussa keskustelevat urheiluoikeuden professori Antti Aine ja Ihmisoikeusliiton pääsihteeri Kaari Mattila. Etähaastattelussa Aleksanteri-instituutin johtaja Markku Kangaspuro. Juontajana on Reetta Räty. Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa 14.4.2021. Voit katsoa jakson myös tekstitettynä videona: https://youtu.be/ILUXU0jcB48

Korona-ajan rajoitukset osuvat erityisen kovaa nuoriin. Jaksossa puhutaan siitä, miten yli vuoden jatkunut poikkeustilanne näkyy nuorissa ja miksi osa nuorista oli uupuneita jo ennen pandemia-aikaa. Miten yhteiskunnan pitäisi reagoida nuorten tilanteeseen? Keskustelemassa ovat mielenterveyden professori Anna Keski-Rahkonen ja nuorisolääketieteen dosentti Silja Kosola. Tuoreen Nuorisobarometrin tuloksista kertomassa Nuorisotutkimusverkoston vastaava tutkija Tomi Kiilakoski. Juontajana on Tuija Siltamäki Ylioppilaslehdestä. Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa 31.3.2021. Voit katsoa jakson myös tekstitettynä videona: https://youtu.be/xRlDrr4__FE

Pandemia-ajan kuntavaalit testaavat suomalaisen demokratian kestävyyttä ja yhdenvertaisen osallistuminen toteutumista. Jaksossa pohditaan muun muassa kuntavaalien siirtoa, digitaalista vaalikampanjointia ja vaalihäirintää sekä suomalaisen äänestämiskäyttäytymisen muutosta. Kuntavaaleja ovat taustoittamassa yleisen valtio-opin dosentti Hanna Wass ja kaupunkisosiologian apulaisprofessori Veikko Eranti. Juontajana on Jari Hanska. Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa 17.3.2021. Voit katsoa jakson myös tekstitettynä videona: https://youtu.be/TSWdiUq59So

Miten erilaiset rokotteet toimivat ja mihin niiden teho perustuu? Millaisia vaiheita rokotteiden kehittämiseen kuuluu? Miten on mahdollista, että koronarokotteita on kehitetty niin nopeasti? Perus- ja täsmätietoa rokotteista ovat antamassa ylilääkäri ja infektiosairauksien professori Anu Kantele sekä ylilääkäri ja lasten infektiotautien professori Harri Saxen. Lähetyksen toisessa osassa virologian professori Kalle Saksela kertoo koronarokotteesta, jota hän kehittää yhdessä tutkimusryhmänsä kanssa. Keskustelua juontaa Jari Hanska. Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa 3.3.2021. Voit katsoa jakson myös tekstitettynä videona: https://youtu.be/pz78-CjmYMg Keskustelu on osa Tutkitun tiedon teemavuoden 2021 ohjelmaa: https://tutkittutieto.fi/

Lobbaus, viestintätoimistot ja konsulttien rooli julkisella sektorilla nousevat aika ajoin puheenaiheeksi. Vaikka päätöksentekoon vaikuttamista pidetään normaalina osana demokratiaa ja osallistumista, se saattaa asettaa resursseiltaan erilaiset toimijat eriarvoiseen asemaan. Kenen tuottama tieto saavuttaa päättäjät ja kenen tavoitteet näkyvät tehdyssä politiikassa? Miten lobbaus toimii ja millaista sääntelyä se tarvitsee? Keskustelemassa ovat yliopistonlehtori Matti Ylönen ja väitöskirjatutkija Laura Nordström Helsingin yliopistosta sekä etäyhteydellä Itä-Suomen yliopiston apulaisprofessori, Helsingin yliopiston dosentti Emilia Korkea-aho. Juontajana on Olli Seuri. Videokommentissa Rud Pedersenin Esa Suominen. Suomisen puheenvuoron toinen osa vastasi kysymykseen "Miten edistäisit vaikuttajien ja viestintätoimistojen toiminnan läpinäkyvyyttä?". Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa 17.2.2021. Voit katsoa keskustelun myös tekstitettynä videona: https://youtu.be/wUBbsppiNJg

Arktinen alue on avain ilmastonmuutoksen ymmärtämiseen, ja siksi sen tutkiminen on nyt elintärkeää. Lokakuussa päättyi kaikkien aikojen laajin pohjoisen napaseudun tutkimusretki, johon osallistui satoja tutkijoita 20 eri maasta. Jäänmurtaja Polarstern ajelehti vuoden ajan Pohjoisella jäämerellä luonnon armoilla mukanaan myös suomalaistutkijoita. Millaista oli työskennellä jääkarhujen keskellä, eristyksessä ja ääriolosuhteissa kuukausien ajan? Kokemuksistaan ja tutkimusmatkan tuloksista kertovat tutkimuskoordinaattori Tuija Jokinen Helsingin yliopistosta ja tutkimusprofessori Jari Haapala Ilmatieteen laitokselta. Keskustelun juontaa Nuppu Stenros. Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa 2.12.2020. Voit katsoa keskustelun myös videona: https://youtu.be/7HtdAEqHTbE

Julkinen puhe väkivaltaisesta radikalisoitumisesta ja ääriliikkeiden toiminnasta on usein pintapuolista. Keskustelussa tarkastellaan harvoin laajempia yhteiskunnallisia kehityskulkuja ja olosuhteita, jolloin syiden monimuotoisuus jää huomioimatta. Mitkä tekijät vaikuttavat radikalisoitumiseen? Miten väkivaltaisten asenteiden omaksumista ja väkivaltaiseen toimintaan ryhtymistä voidaan ennaltaehkäistä? Keskustelemassa yliopistonlehtori Leena Malkki, tutkijatohtori Saija Benjamin ja dosentti, Kirkon Ulkomaanavun vanhempi asiantuntija Marko Juntunen, juontajana Reetta Räty. Videokommentissa ylikomisario, ennalta estävän toiminnon johtaja Jari Taponen Helsingin poliisista. Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa 25.11.2020.

Yhteiskunnan kiihtyvä digitalisaatio tarkoittaa myös uusia haasteita tietoturvalle ja yksityisyydensuojalle. Lokakuussa psykoterapiakeskus Vastaamon tietomurto järkytti suomalaisia ja herätti samalla keskustelun lakimuutosten ja tarkemman sääntelyn tarpeesta. Millaisia tietoturvauhkia tulemme kohtaamaan seuraavaksi ja kuinka niihin pitäisi varautua? Tietoturvasta ja -suojasta keskustelevat julkisoikeuden professori Susanna Lindroos-Hovinheimo sekä tietojenkäsittelytieteen professori Valtteri Niemi Helsingin yliopistosta, juontajana Jari Hanska. Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa 18.11.2020. Voit katsoa keskustelun myös videona: https://youtu.be/o-XedPBder0

Suomen energiasta 40 % tuotetaan fossiilisilla polttoaineilla, ja tätä osuutta pitäisi pienentää vauhdilla ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Kuinka koko energiajärjestelmä saadaan remontoitua muutamissa vuosissa? Onko ydinvoima sittenkin osa ratkaisua ja tuleeko meistä kaikista kohta energian tuottajia? Tulevaisuuden energiantuotannosta ja -kulutuksesta keskustelevat Helsingin yliopiston kestävän kulutuksen professori Eva Heiskanen, Aalto-yliopiston teknillisen fysiikan professori Peter Lund sekä Hiilineutraali Helsinki -päästövähennysohjelman projektinjohtaja Kaisa-Reeta Koskinen. Keskustelun juontaa Jari Hanska. Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa 11.11.2020. Voit katsoa keskustelun myös videona: https://youtu.be/Z3pn-1_y3Pk

Yhdysvaltain presidentinvaalit huipentuivat vaalipäivään 3.11.2020. Tiedekulma Liven erikoislähetyksessä analysoitiin tuoreeltaan vaalien tilannetta, jakolinjoja ja merkitystä sekä tähyttiin Yhdysvaltain demokratian tulevaisuudennäkymiin. Keskustelemassa dosentti Rani-Henrik Andersson, tutkimusjohtaja Juhana Aunesluoma sekä asiantuntija ja tietokirjailija Anu Partanen, juontajana Ville Blåfield. Vaalipäivän tunnelmia Yhdysvalloista kommentoi Ylen Yhdysvaltain kirjeenvaihtaja Mika Hentunen. Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa 4.11.2020 klo 12-13.

Suomen luonnossa näkyy jo ilmaston lämpenemisen merkkejä: esimerkiksi lintujen pesintä on tuoreen tutkimuksen mukaan aikaistunut. Vaikutukset ovat suuria varsinkin arktisella alueella, jossa lämpötila kohoaa muuta maapalloa nopeammin. Mitä tutkimus kertoo pohjoisen luonnon muutoksista? Kuinka käy kylmiin oloihin sopeutuneille kasveille ja eläimille, kun talvi ei yhtäkkiä tulekaan? Jari Hanskan kanssa ilmastonmuutoksen vaikutuksista luontoon ovat keskustelemassa ympäristömuutoksen professori Atte Korhola ja tutkijatohtori Maria Hällfors Helsingin yliopistosta. Terveiset keskusteluun kenttätyön parista lähettävät tutkija Pekka Niittynen sekä Luonnontieteellisen keskusmuseon intendentti Aleksi Lehikoinen. Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa 28.10.2020. Voit katsoa jakson myös videona: https://youtu.be/8WRt-g4Fnxs

Kun Moskova halusi viedä jätteitään yli tuhannen kilometrin päähän Arkangeliin, paikalliset nousivat vastustamaan hanketta. Venäjällä on nähty laajojen ympäristöprotestien lisäksi kansalaisten liikehdintää myös muiden vahvasti ihmisten arkielämää koskettavien paikallisten asioiden, esimerkiksi rakentamisen ja päivähoidon ympärillä. Millaista on arjen yhteiskunnallinen ja poliittinen toiminta Venäjällä? Nouseeko järjestelmän muutos arjen kysymyksistä ja prostestivalmiista kansasta? Mikä Venäjällä on poliittista? Venäjästä keskustelemassa apulaisprofessori Veli-Pekka Tynkkynen, dosentti Meri Kulmala ja toimittaja Jussi Konttinen. Juontaja on Ville Blåfield. Videokommentissa tutkija Svetlana Erpyleva Public Sociology Laboratorysta. Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa 21.10.2020. Voit katsoa keskustelun myös videona: https://youtu.be/Ty3BFCmr1_4

As the importance of Africa grows, global interest in the continent is also steadily increasing. The European Union outlined the basis for a new strategy with Africa in the spring, while Finland is currently putting the finishing touches on a related strategic plan of its own. Why is Africa such a hot topic right now? What are the key developments when a continent and its countries are seeking wellbeing, equality and new beginnings? Discussing the topic are State Secretary to the Minister for Foreign Affairs Johanna Sumuvuori, Professor of Sociology Elina Oinas, Professor of International Forest Policy Maria Brockhaus and Researcher Gutu Olana Wayessa. Additionally, pre-recorded address will be heard from EU Commissioner for International Partnerships Jutta Urpilainen. The discussion will be hosted by Janne Hopsu. This podcast is part of Tiedekulma Live, a discussion series at the University of Helsinki: https://www.helsinki.fi/en/think-corner/think-corner-live Watch also in YouTube: https://youtu.be/O2AfhPpNjRI

Digitalisaatio kiihtyy, epävarmuus lisääntyy ja työn aika- ja paikkasidonnaisuus katoaa. Esimerkiksi näin työelämän tulevaisuutta ennustettiin ennen koronapandemiaa ja nyt nuo kehityskulut ovat saaneet viruksesta yllättävän vauhdittajan. Korona myös jakoi työväestön kolmeen kastiin: koteihinsa sulkeutuneet tietotyöläiset, terveytensä mahdollisesti vaarantavat lähityöläiset ja toisaalta työnsä kokonaan menettäneet. Kuinka kriisi muuttaa suomalaista työelämää? Mitä selviytymiskeinoja eri ammattiryhmillä on? Työelämästä ja sen tulevaisuudesta koronakriisin varjossa ovat keskustelemassa dosentti Mira Karjalainen ja sosiologian professori Sirpa Wrede Helsingin yliopistosta sekä Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Tuomo Alasoini. Keskustelun juontaa Ville Blåfield. Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa 7.10.2020. Voit katsoa keskustelun myös videona: https://youtu.be/EcDJfjev5Ss

Kansalaisia osallistetaan erilaisiin päätöksiin enemmän kuin koskaan ja osallistamispuhe on kaikkien huulilla. Samalla esimerkiksi poliittinen osallistuminen on jäänyt yhä enemmän hyvin pärjäävien käsiin, kun koulutetut, hyvätuloiset ja terveet osallistuvat aktiivisesti itselleen tärkeisiin keskusteluihin. Kaventuuko demokratia, kun kaikkien ääni ei kuulu päätöksenteossa? Millaisia ratkaisuja osallistamispolitiikalla ja läpinäkyvyyden lisäämisellä voidaan saavuttaa? Minkälaista aktiivisuutta valtio odottaa kansalaisiltaan? Osallistumisen eriarvoisuudesta keskustelemassa julkisoikeuden apulaisprofessori Ida Koivisto, Helsingin kaupungin kulttuurin ja vapaa-ajan toimialajohtaja Tommi Laitio ja sosiologian professori Eeva Luhtakallio. Juontaja on Jari Hanska. Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa 30.9.2020. Voit katsoa keskustelun myös videona: https://youtu.be/a8B8MzLgnKU

Maaliskuussa 2020 opettajat ja oppilaat joutuivat hyppäämään hetkessä tuntemattomaan. Yhtäkkinen etäopetus ei sopinut kaikille ja koronakevään jälkiä korjataan todennäköisesti pitkään. Kriisi paljasti eroja opetuksessa ja korosti oppilaiden perhetaustan vaikutusta. Mitä keväästä voi tutkimusten valossa oppia ja kuinka kouluissa nyt menee? Koronan vaikutuksia koulussa puivat Helsingin yliopiston harjoittelukoulujen johtava rehtori, dosentti Tapio Lahtero sekä kasvatustieteen professorit Risto Hotulainen ja Katariina Salmela-Aro. Keskustelua luotsaa Reetta Räty. Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa 23.9.2020. Voit katsoa keskustelun myös videona: https://youtu.be/lDWl50Pyu-8

Yhteiskunta näyttää monesta näkökulmasta jakautuneen voittajiin ja häviäjiin. Onko suomalaisilla sama suunta, jossa rakennetaan yhteistä hyvää? Vai onko eliitti kasvanut globalisaation myötä erilleen ja köyhät joutuneet sivuun muusta yhteiskunnasta? Vahvistaako koronakriisi jakoa vai saako se ihmiset näkemään hyvinvoinnin epätasaisen jakautumisen? Suomalaisen yhteiskunnan jakolinjoista ja empatiakuiluista ovat keskustelemassa kaupunkiteologian professori Henrietta Grönlund, viestinnän professori Anu Kantola ja sosiaalihistorian apulaisprofessori Sakari Saaritsa, juontajana toimittaja Jari Hanska. Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa 16.9.2020. Voit katsoa keskustelun myös videona: https://youtu.be/x3Ib0Ls55-Q

Koronakriisin myötä kulutus on notkahtanut maailmanlaajuisesti. Pandemia on nostanut päivänvaloon tutun ristiriidan: jos kaikki kuluttaisivat kuin suomalaiset normaalisti, tarvitsisimme neljä maapalloa – ja jos emme kuluta, Suomen talouskasvu hiipuu. Kuinka pysyvästi korona-aika tulee muuttamaan ihmisten käyttäytymistä ja voiko kriisi toimia sysäyksenä kestävämpään tulevaisuuteen? Miksi kuluttaminen on niin syvällä kulttuurissamme? Keitä olemme, kun emme enää ole kuluttajia? Kulutuskulttuurin murroksesta ovat keskustelemassa kestävän käyttäytymismuutoksen apulaisprofessori Annukka Vainio, Sitran johtava asiantuntija Sari Laine ja uskontotieteen väitöskirjatutkija Mikko Kurenlahti. Keskustelua vetää toimittaja Jari Hanska. Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa 9.9.2020. Voit katsoa keskustelun myös videona: https://youtu.be/_hnrjRFeHj4

Koronapandemia on laittanut maailmankirjat sekaisin ja pakottaa meidät ajattelemaan uudelleen esimerkiksi globaalia yhteistyötä, taloutta ja ympäristöä. Onko tämä kriisi erilainen kuin aiemmat ja opimmeko siitä jotain? Millaisessa maailmassa elämme, kun pandemia on ohi? Ensimmäisessä Tiedekulma Live -keskustelussa maailman tilaa kriisien keskellä ovat analysoimassa kansainvälisen oikeuden professori Martti Koskenniemi, ympäristöpolitiikan professori Janne Hukkinen ja Nordean pääekonomisti Tuuli Koivu. Juontajana on Ville Blåfield. Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa 2.9.2020. Voit katsoa keskustelun myös videona: https://youtu.be/RNF-ud7ugJ4

Millaisia ovat siirtolaisuuden ja harmaan talouden yhteydet sekä niihin liittyvät yhteiskunnalliset muutokset Venäjällä? Yliopistonlehtori Anna-Liisa Heusala Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutista puhui aiheesta vuoden 2019 Crazy World -ohjelmasarjassa. Puheenvuoro on nauhoitettu Tiedekulmassa 17.9.2019. Voit katsoa esityksen myös videona YouTubessa: https://youtu.be/VUqAAKDFFys