Filtrar por género
Tarttuu pieniin ja isoihin kielikysymyksiin yhdessä yleisön kanssa. Språkprogram på finska. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Ansvarig utgivare: Helena Huhta Hermans
- 152 - Kielipuoli: Bondata, koppeli ja nuijasota
Kielenhuoltajat Riina Heikkilä ja Tarja Larsson vastaavat yleisön kielikysymyksiin muun muassa sanoista bondata, koppeli ja nuijasota.
Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.
Onko sanalle bondata suomenkielistä vastinetta? Onko koppeli ruotsinsuomalainen koiran talutushihna vai junavaunujen kytkentälaite tai jotain muuta? "Bondata tulee englannista ja tarkoittaa luoda tuttavuuksia tai ystävyyssiteitä, sen voi ilmaista eri tavoin suomeksi", sanoo Tarja Larsson. Riina Heikkilä kertoo, että Suomen murteiden sanakirjasta löytyy koko joukko merkityksiä sanalle koppeli.Fri, 13 Mar 2020 - 25min - 151 - Kielipuoli: Kirosanoilla on monia tehtäviä, hyvässä ja pahassa
Kirosanojen avulla voi sadatella, päivitellä, vahvistaa, huudahtaa tai solvata, kuvaa kielentutkija Ulla Tiililä Kotimaisten kielten keskuksesta.
Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.
Kiroilun sanotaan myös kasvattavan kivunsietokykyä ja parantavan suorituskykyä. " Kiroilu on kuin verkkarit, hyvät ja mukavat, mutta eivät sovi kaikkiin tilanteisiin", sanoo päivittäin kiroileva biolääketieteenanalyytikko Suvi Vallius Kvist, joka saa kirosanoista pontta ja voimaa.Fri, 06 Mar 2020 - 25min - 150 - Kielipuoli: Ääniohjaus toimii edelleen vain harvoilla kielillä
Ääniohjattavien laitteiden odotetaan pian kuuluvan joka kodin vakiovarusteisiin, mutta toistaiseksi laitteet puhuvat vain muutamia kymmeniä suurimpia kieliä, suomea melko kehnosti.
Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.
Ääniohjattavia älylaitemarkkinoita hallitsevista yrityksistä Google kattaa noin 40 kieltä, Microsoft, Apple ja Amazon kymmenisen kukin, yksikään ei suomea hyvin. Teknologian kehitystä seuraava toimittaja Teemu Hallamaa Yle:stä kertoo, ettei Yle vielä voi tarjota sisältöjään älykaiuttimiin suomeksi. "Täällä Suomessa odotellaan, että nämä suuret alustat alkavat tukemaan suomen kieltä, jolloin niille on sitten helpompi tulla", teknologiatoimittaja Teemu Hallamaa sanoo.Fri, 28 Feb 2020 - 17min - 149 - Kielipuoli: Suomen murteet kehittyvät eri suuntiin Suomessa ja Ruotsissa
Suomen murteiden sanotaan säilyvän vanhemmassa muodossa Ruotsissa kuin Suomessa.
Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.
Ruotsista löytyy useimpien suomalaisten murteiden käyttäjiä, esimerkiksi Marja Peju, Eila Carlsson ja Mirjam Pilhjerta Torshällasta edustavat kolmea eri murrealuetta, Karhula, Sotkamo ja Turku. "Voi ajatella, että sanasto jää siihen missä se ollut kun muutti Suomesta pois", sanoo murretutkija Erkki Lyytikäinen, jonka mukaan suomen murteet ja ruotsinsuomi saavat erilaisia vaikutteita omista kieliympäristöistään ja kehittyvät eri suuntiin.Fri, 21 Feb 2020 - 16min - 148 - Kielipuoli: Suomen kieli jäi lapsen tasolle
Moni on puhunut lapsena suomea, ehkä opetellut sitä hieman koulussakin, mutta sitten kielen kehitys on jysähtänyt paikalleen käytön puutteessa.
Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.
Tutkimus osoittaa, että lapsen tasolle jäänyttä kieltä voi kehittää taitavan puhujan tasolle yhdistämällä eri menetelmiä etenkin jos käyttötilanteita kielelle on tarjolla ympäröivässä yhteiskunnassa. "Jos on puhunut suomea lapsena, kieli kehittyy aika nopeasti, kun sitä alkaa harjoittaa", toteaa suomen kielen opettaja ja tutkija Sari Pesonen Tukholman yliopistosta.Fri, 14 Feb 2020 - 27min - 147 - Kielipuoli: Eri persoona eri kielillä
Aija Svensson tuntee olevansa eri ihminen eri kielillä englanniksi keveä ja huoleton suomeksi vakava, mutta aito.
Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.
Äänen tutkimukseen syventynyt puhevalmentaja Marja Suurpalo sanoo, että toki itsestään voi antaa erilaisen vaikutelman eri kielillä. "Esimerkiksi äänen korkeus, voimakkuus, laatu ja puherytmi vaikuttavat, vieraan kielen puhuminen voi myös olla hankalaa ja se värjää puhetta".Fri, 07 Feb 2020 - 14min - 146 - Kielipuoli: Kymmenen 2010-lukua kuvaavaa sanaa
Kielenhuoltajat Riina Heikkilä ja Tarja Larsson ovat koostaneet kymmenen uudissanan listan, sanat kuvaavat tavalla tai toisella 2010-lukua.
Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.
Uusien sanojen aihepiirit ovat ilmasto, sosiaalinen media, politiikka, tasa-arvo ja kansanterveys. "Erikoisuutena mukana on harvinaisella tavalla muodostettu verbi, joka on vakiintunut suomenkielisiin mainoksiin", kertoo Riina Heikkilä.Fri, 31 Jan 2020 - 16min - 145 - Lastenkirjojen kielen yksinkertaistaminen – uhka vai mahdollisuus
Ruotsissa asuville suomalaistaustaisille lapsille on tehty lukukirjoja, joissa kieltä on yksinkertaistettu, mukautettu ruotsin kielen värjäämään kielenkäyttöön ja/tai kirjoitettu kahdella kielellä.
Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.
Kaikki lapset eivät tarvitse yksinkertaistettua kieltä vaan pystyvät lukemaan vaikeampaakin, jäävätkö he ilman kielellisiä haasteita? " En usko, että suomea hyvin taitaville lapsillekaan on haitaksi lukea yksinkertaistettuja kirjoja, mutta heille on tarjottava myös haastavampaa tekstiä ja näin teemme koulussa", sanoo peruskoulun opettaja Minna Tuovila.Fri, 24 Jan 2020 - 19min - 144 - Kielipuoli: Viisi syytä oppia kieltä musiikin avulla
Musiikki helpottaa kielen oppimista monella tavalla.
Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.
Melodia tukee muistamista, lauluissa on toistoa se auttaa, musiikki lisää motivaatiota, ääntäminen helpottuu, musiikki luo turvallisuutta ja yhteenkuuluvuutta. "Silloin kun laulaa niin sanat ja rakenteet jäävät paremmin mieleen", kertoo musiikin käytön hyötyjä oppimisessa tutkinut Jenni Alisaari Turun yliopistosta.Fri, 17 Jan 2020 - 17min - 143 - Kielipuoli: Ovatko sananlaskut katoamassa?
Suomalaiset sananlaskut sisältävät sanoja, joita ei enää käytetä eikä edes aina ymmärretä.
Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.
Monet sananlaskut ovat peräisin satojen vuosien takaa agraariyhteiskunnan ajoilta. Siksi niissä on vanhoja, vaikeaselkoisia sanoja esimerkiksi allikko ja pivo.
Suomen kielen huoltajat Riina Heikkilä ja Tarja Larsson eivät silti anna sananlaskuille kuolemantuomiota:"Vanhoja sananlaskuja käytetään vielä ja uusia syntyy monella eri tavalla".Fri, 10 Jan 2020 - 25min - 142 - Kielipuoli: Ellun kanat, äimän käki, selvä pyy
Eläinten maailmasta löytyy monta sanontaa, joista Kielipuolen kielenhuoltajat saavat kysymyksiä.
Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.
Mistä tulee sanonta Ellun kanat?
Onko kuitti ostoskuitti vai väsynyt?
Rutikuiva, sokeriserkku ja stöpseli.Mikä on yliötaiyläkertakirjoitus?
Mikä on äimän käki?
Kuppila ja kapakka, mikä ero niissä on?
Mistä tulee sanonta selvä pyy?
Ja mitä anekdootti oikein tarkoittaa?Sun, 06 Jan 2019 - 46min - 141 - Kielipuoli: Mikälie, puuseppä, äskön ja Övertorneå
Kielipuolen kielenhuoltajat tarttuvat kuuntelijoiden kysymyksiin. Ohjelma on kooste menneen vuoden kysymyksistä ja vastauksista.
Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.
Vuoden viimeiseen Kielipuoli-ohjelmaan olemme keränneet kielenhuoltajien vastauksia kuuntelijoiden kysymyksiin menneeltä vuodelta.
Tarkoittavatko äsken ja äskön samaa asiaa?
Mikä ero on puusepällä ja kirvesmiehellä?
Mitä tarkoittaa mikälie?
Kuuluuko sanoa Övertorneåvai pitäisikö puhuaRuotsin Ylitorniosta?
Kuinka pitkä virsta on? Mistä sana höyli on kotoisin?
Pöllö on viisauden symboli, mutta miksi puhutaan pöllöistä ihmisistä?
Millä lailla latinan kieli on vaikuttanut suomeen?
Miten sanat hirveä ja julma ovat syntyneet?Sun, 30 Dec 2018 - 46min - 140 - Kielipuoli: (Suomalainen) Nauru pidentää ikää
Malmöläinen koomikko ja näyttelijä Anni Tuikka nauraa mielellään ja paljon ja ehkä eniten sukulaisten kanssa Suomessa.
Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.
- Suomalaiset tulivat hyvin toimeen lenape-intiaanien kanssa Pohjois-Amerikassa 1600-luvulla ja oppivat heidän kieltään.
- Viikon uudissana on ikävä internet-ilmiö valevideo.
- Onko humpparella oikea sana ja mitä se tarkoittaa? Sen selvittävät kielenhuoltajat.
- Joulukalenterin 23:n luukun takaa löytyy taiteilija Nina Kerola.
- Henriikka Leppäniemi pakinoi Suomi-nostalgiasta, joka iskee joulun aikoina.
Juontajana Malmöstä: Anna-Lotta Hirvonen Nyström.
Sun, 23 Dec 2018 - 44min - 139 - Kielipuoli: Suomea voi opetella monesta syystä ja monella tavalla
Nuoret aikuiset kaipaavat suomen kieltä Skövdessä, ja Pellossa vanhukset välittävät kieltä ja kulttuuria lapsille.
Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.
Sen lisäksi:
- Pentti Salmenranta pakinoi vanhanaikaisesta suomesta.
- Vuoden ruotsinsuomalainen sana nukkuma-aamu herättää reaktioita.
- Marko Markoolio Lehtosalo sai vuoden vähemmistökielipalkinnon.
- Digisyrjäytetty on viikon uudissana.
- Kielenhuoltaja Tarja Larsson vastaa kuuntelijoiden kielikysymyksiin.
- Kansallislaulukilpailu vaihtaa jälleen mannerta.
Juontajana Malmöstä: Anna-Lotta Hirvonen Nyström
Sun, 16 Dec 2018 - 44min - 138 - Kielipuoli 2018-12-09 kl. 16.04
Nyt Kielipuolen ja Sisuradion kilpailu vuoden ruotsinsuomalaisesta ilmaisusta on ratkennut! Nadja Aulin ehdotti voittajaa.
Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.
Sun, 09 Dec 2018 - 46min - 137 - Kielipuoli 2018-12-02 kl. 16.04
Vieraana unkarilaissuomalainen Fabian Szotmár, joka on mato äitinsä äidinkielessä unkarissa. Saat myös selityksen sanonnalle "naama loistaa kuin Naantalin aurinko".
Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.
Sun, 02 Dec 2018 - 43min - 136 - Kielipuoli: Con amore ja með kærleikur
Italialainen Marco Bonacci rakastui Suomeen ja suomen kieliin. Islanninsuomalainen Marjakaisa Matthíasson käänsi islannin kielen sanakirjan suomeksi.
Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.
- Italialaissyntyinen kirkkomuusikko Marco Bonacci ihastui Suomeen ensisilmäyksellä ja päätti opetella maan molemmat viralliset kielet. Myöhemmin löytyi myös suomalainen elämänkumppani, jonka kanssa Marco nyt asustelee Skånessa.
- Marjakaisa Matthíasson on islannin kielen pauloissa, hän on kääntänyt verkkosanakirjan Islexin suomeksi, islex.fi on vapaasti käytettävissä verkossa.
- Kielenhuoltajat Riina Heikkilä ja Tarja Larsson määrittävät muunmuassa sen, millainen alue on sydänala ja mistä pohjalaisesta sanasta juontaa juurensa sana pärstä.
- Viikon uudissana on hävikkiruokakaappi.
- Viikon kolumnisti on Maziar Farzin.
- Juontajana Merja Laitinen.
Sun, 25 Nov 2018 - 44min - 135 - #Kielipuoleen mahtuu hindiä ja rakkautta
Anni Vänskä pitää kielistä ja opettelee niitä mielellään. Hindi on yksi kielistä joita hän puhuu, mutta hän osaa myös venäjää ja muitakin kieliä.
Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.
- Pakinassaan Henriikka Leppäniemi kertoo, miten voi käydä kun heittäytyy nettideittailuun.
- Fregaani on viikon uudissana.
- Kielenhuoltajat vastaavat tuttuun tapaan kuuntelijoiden kysymyksiin, kuten tähän: Mitä tarkoittaa kustomoida?
- Göteborgissa suomen kielen kurssit aikuisille ovat suosittuja.
- Lapsille voi ja kannattaa kirjoittaa myös herkistä aiheista, sanovat lastenkirjailijat Sebastian Matar ja Eya Le Wartie.
- Viikon kansallislaulukilpailu jatkuu.
Juontajana Malmöstä: Anna-Lotta Hirvonen Nyström.
Sun, 18 Nov 2018 - 46min - 134 - Kielipuoli tapaa japanologin ja maistaa myrkyllisiä sanoja
Kirjailija, toimittaja, japanologi Monica Braw Lompolo pääsi Japanissa suomen kielen makuun, toki myös japanin. Kielenhuoltajat kertovat, mitä vaaralliset riidenmarjat ovat.
Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.
- Monica Braw Lompolo kertoo kuinka hän aikoinaan selätti suomen kielen kun se puraisi häntä Japanissa rakkauden merkeissä.
- Kielenhuoltajat Riina Heikkilä ja Tarja Larsson selittävät mitä ovat riidenmarjat ja miksi sanotaan ihmisten ilmoille.
- Pentti Salmenranta miettii ääntämistä kun lauseessa on useita eri kieliä.
- Viikon uudissana on dyykata.
- Juontajana Merja Laitinen.
Sun, 11 Nov 2018 - 44min - 133 - Kielipuoli 2018-11-04 kl. 16.04
Monelle tunnekieli on ensin opittu kieli, toisilla tunnekieli vaihtelee. Kapulakielelle löytyy odottamaton merkitys.
Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.
Sun, 04 Nov 2018 - 45min - 132 - #Kielipuoli: Suomenkielinen verkosto on tärkeä lapsiperheille
Lundissa Iida kaipaa suomalaista seuraa lapsilleen. Skövdessä perheille pidetään kaksikielistä lauantai-ohjelmaa.
Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.
- Kielenhuoltajat kertovat muun muassa mitä tarkoittaa "tuli susi".
- Viikon uudissana on "kotihäpeä".
- Kansallislaulu-kilpailu jatkuu.
- Viikon kolumnisti on Kristian Borg.
- Ohjelman juontaa Anna-Lotta Hirvonen Nyström, Malmöstä.
Sun, 28 Oct 2018 - 47min - 131 - Kielipuoli 2018-10-21 kl. 16.04
Pelien ja filmien koukuttamat saattaisivat tarttua hyvään selkokieliseen tarinaan, uskoo Muumi-tarinoita selkokielelle mukauttanut Jolin Slotte.
Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.
Sun, 21 Oct 2018 - 41min - 130 - #Kielipuoli täynnä runoa, kirjoittamista, lukemista - ja sen puutetta.
Tutkija ja runoilija Tuija Nieminen Kristofersson antaa neuvoja kirjoittamiseen, hän kirjoittaa niin runoja kuin tieteellistä tekstiäkin.
Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.
- Runon teksti pulppuaa omasta luovuudesta, faktatekstin täytyy kestää toisten tutkijoiden syyni, erittelee Tuija Nieminen Kristofersson kirjoittamisiaan.
- Tutkija ja kirjallisuuskriitikko Fredrik Hertzberg on kirjoittanut tiiliskiven omaperäisestä suomenruotsalaisesta runoilijasta Gunnar Björlingistä, jonka runoja ei ole vielä tulkittu loppuun.
- Viikon kolumnisti Henriikka Leppäniemi on tuottanut kaunokirjallisia kirjoja, mutta tällä hetkellä hänelle ei oikein maistu sen paremmin kirjoittaminen kuin lukeminenkaan.- Kielenhuoltajat Riina Heikkilä ja Tarja Larsson pureutuvat opiskelu- ja hevosurheilusanoihin
Sun, 14 Oct 2018 - 46min - 129 - Kielipuoli vihasta, paahtopaisteesta ja pullamössöstä
Heli Tissari on kahden muun kielentutkijan kanssa tutkinut vihan käsitettä. Kuuma kesä toi sanastoon paahtopaisteen ja pullamössö liitetään sukupolviin.
Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.
Kielipuolen aiheita:
- Viha on suomalaisille tärkeä tunne, kertoo tutkija Heli Tissari. Nettikeskustelussa vihaa harvoin tunnetaan itse, vain muut ovat vihaisia.
- Kielenhuoltaja Tarja Larsson luettelee kuuman, kuivan kesän synnyttämiä hellesanoja.
- Pentti Salmenranta ottaa pakinassaan selvää siitä, mikä onkaan oikein se pullamössösukupolvi, josta puhutaan.
- Kielenhuoltajat Riina Heikkilä ja Tarja Larsson vastaavat kuulijoiden kysymyksiin muun muassa sanoista hirveä ja julma.
- Uusi kansallislaulu arvattavana, viime viikkoinen on selvillä.
Sun, 07 Oct 2018 - 44min - 128 - Kielipuoli oopperalaulajan monikielisyydestä ja Frankensteinin hirviöstä
Sopraano Noora Karhuluoma joutuu harjoittelemaan monien kielten oikeinlausumista ammatissaan.
Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.
- Oopperalaulajan on kuulostettava uskottavalta niillä kiellä, joilla laulaa ja sisäistettävä kielten pienetkin sävyt, kertoo sopraano Noora Karhuluoma.
- Taiteilija Sandra Wasara Hammare tuntee samankaltaista ulkopuolisuutta kuin ihmisten kieltä taitamaton Frankensteinin hirviö, koska ei osaa vanhempiensa kieliä. Sandra Wasara Hammaren Frankensteinin hirviöön liittyviä töitä on parhaillaan esillä taidenäyttelyssä Uumajassa.
- Miksi monesti sanotaan että tehdään jotain itse eikä yksin, kyselee Annika Lantto kolumnissaan.
- Kielenhuoltajat Riina Heikkilä ja Tarja Larsson tarttuvat muun muassa sanontaan kieli keskellä suuta.
- Juontajana Merja Laitinen.
Sun, 30 Sep 2018 - 45min - 127 - #Kielipuoli: Lentävä venäjänkielinen ympäristöstrategi ja upouusi kolumnisti
Purjelentäjä Riikka Vilkunalla on hyötyä kielitaidoistaan kun harrastus vie maailmalle. Kristian Borg kuuluu ensimmäistä kertaa pakinoitsijana Kielipuolessa.
Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.
- Kielenhuoltajat vastaavat muun muassa miksi viisaasta pöllöstä on tullut hölmö.
- Kuuma kesä tuotti uusia hellesanoja.
- Suomea voi opiskella kolmessa yliopistossa Ruotsissa.
- Suomenkielistä opetusmateriaalia kaivataan.
- Minkä maan kansallislaulu kuullaan tänään?
- Antologiaa kotipaikasta tehdään Etelä-Ruotsissa.
Sun, 23 Sep 2018 - 46min - 126 - Suomen kieli sujuu ruotsalaisiltakin, jarruna sijamuodot ja päätteet
Andreas Nordmanin mielestä suomi on helppoa, paitsi sijamuodot ja päätteet. Maaherra Anneli Hulthén myös osaa suomen kieltä.
Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.
Kielipuolen aiheita:
- Skånen maaherra Anneli Hulthénilla on suomen kielen oppimisessa kotikenttäetu, sillä hänen äitinsä tuli sotalapsena Suomesta Ruotsiin. Vaikkei hän puhunutkaan lapsilleen suomea, käytiin Suomessa tapaamassa suomenkielistä sukua.
- Andreas Nordmanin kiinnostus suomen kieleen heräsi jo 17-vuotiaana ja elää vieläkin liki 20 vuotta myöhemmin. Tv ja Suomi-seura ovat hyvänä apuna kiinnostuksen ylläpitämisessä. Jos sijamuotoja ja päätteitä ei olisi, kielen oppimisessa ei olisi esteteitä, Andreas ajattelee.
- Mistä kielestä tulee sana töpseli/stöpsel? Kielenhuoltajat Tarja Larsson ja Riina Heikkilä vastaavat.
- Hellekesä synnytti useita uusia hellesanoja!
- Kolumnistina Maziar Farzin, juontajana Merja Laitinen.
Sun, 16 Sep 2018 - 45min - 125 - Kielipuoli sekoittaa kveenin kieltä, hindiä ja metsäsuomalaisten puheenpartta
Ensimmäinen kveeninkielinen lastentarha on avattu Pohjois-Norjassa, Kristian Niemi opetteli hindiä ja Riitta Taipale kirjoitti kirjan metsäsuomalaisten kielestä.
Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.
- Kveeninkielisiä kielipesiä on Norjan Ruijassa ollut, mutta parin kokeilun jälkeen nyt on avattu myös kveeninkielinen lastentarha.
- Kristian Niemellä oli hyötyä suomen kielen taidosta hindiä opetellessa.
- Riitta Taipale tuo kirjassaan Elonkerta ennen esiin metsäsuomalaisten kieltä.
- Henriikka Leppäniemi pakinoi menneen kesän säistä.
- Juontajana Merja Laitinen.
Sun, 09 Sep 2018 - 44min - 124 - Tommi opettelee bosniaa, Birgitta meänkieltä lasten tähden.
Bosnialaispoika Emirille sijaiskodin tarjonneen Hakalan perheen isä Tommi aikoo opetella bosniaa. Birgitta Rantalo on päättänyt antaa lapsilleen meänkielen.
Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.
- Korpilompololainen Birgitta Rantalo tahtoo lastensa oppivan meänkieltä, samalla hän yrittää pitää oman meänkielen taitonsa kunnossa.
- Hakalan perheessä Emir- pojalle halutaan antaa mahdollisuus omaan äidinkieleensä bosniaan, isä Tommi on päättänyt tukea Emirin kielikehitystä opettelemalla itse bosnian kieltä.
- Kielenhuoltajat Riina Heikkilä ja Tarja Larsson selvittävät muunmuassa näsäviisas- sanan alkuperää ja merkitystä.
- Pentti Salmenranta funtsii kolumnissaan että jos esim sanonta tai päivänpolttava vitsi, vanhenee, se tuntuu heti paljon vanhemmalta kuin vaikka 50 vuotta sitten keksitty neronleimaus!
- Juontajana Merja Laitinen.
Sun, 02 Sep 2018 - 44min - 123 - #Kielipuoli: Kesälukemisesta syksyn vaaleihin, ja kaikenlaista siitä väliltä
Tässä ohjelmassa saamme kesäisiä kirjavinkkejä, vaalisanastoa, vastauksia kuuntelijoiden kysymyksiin ja tuoreen pakinan.
Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.
- Ei kesää ilman kirjoja - kääntäjä Camilla Frostell antaa parhaat kirjavinkkinsä.
- Maltan kieli ei ole uhanalainen, mutta silti melko pieni ja hyvinkin kiinnostava. Sarjamme pienistä kielistä jatkuu.
- Syksyllä Ruotsissa pidetään vaalit, sen vuoksi saamme vaalisanaston kielenhuoltajilta.
- Pentti Salmenrannan pakina käsittelee liputtamista ja juhannusta.
- Viikon uudissana on roskajuoksu.
Sun, 17 Jun 2018 - 47min - 122 - #Kielipuoli: Leikkimällä oppii esikoulussa
Esikoulu Skinnskattebergissä on viikottain yhteydessä helsinkiläiseen esikouluun. Malmössä Piia Tainio toimii kiertävänä äidinkielentukena kaupungin esikouluissa.
Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.
- Viikon uudissana on kekeily.
- Kielenhuoltajat vastaavat tuttuun tapaan kuuntelijoiden kysymyksiin.
- Lingvisti Riitta-Liisa Valijärvi esittelee georgian kielen.
- Annika Lantto pakinoi ja ylläpitää suomen kieltään.
- Kilpaillaan!
Juontajana Malmössä: Anna-Lotta Hirvonen Nyström.
Sun, 10 Jun 2018 - 46min - 121 - Kielipuolessa lapsiperhe arvioi suomen opetuksen lisäämisen plussat ja miinukset
Esko Bokma 13 ja hänen veljensä Otte 15, näkevät sekä hyviä että huonoja puolia ehdotuksessa lisätä kansallisten vähemmistökielten opetusta. Äiti Anne arvelee, että sitä voi olla hankala järjestää.
Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.
Kielipuolen aiheita:
- Ilona Karppinen ja Anna Lind muuttivat Suomesta Skåneen opiskelemaan ja ovat jo alkaneet tottua ruotsin kieleen.
- Heli Blomberg listaa neljäntoista Ruotsin vuoden aikana oppimaansa myyssamisesta ja fiikkaamisesta lähtien.
- Viikon uudissana on muovinpyynti.
- Kielenhuoltajat Riina Heikkilä ja Tarja Larsson vastaavat kuuntelijoiden kielikysymyksiin.
Juontajana Merja Laitinen.
Sun, 03 Jun 2018 - 45min - 120 - Kielipuoli nuorten suomen kurssilla ja veteraanikieleilijöiden jäljillä
Ruotsinsuomalaisten nuorten liitto aloitti kielikurssin. Virtarannat-verkkosivusto kuvaa elämäntyötä kielitutkijana, Värmlannin suomalaismetsissä ja muualla.
Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.
- Ruotsinsuomalaisten nuorten liitto on aloittanut kielikurssin, jolla suomea taitamaton nuori voi vertaistensa joukossa opetella itäisen naapurimaan kieltä.
- Helmi ja Pertti Virtaranta tekivät valtavan työn kielitutkimuksen alalla, murteista, karjalan kielestä ja myöskin metsäsuomalaisten puheenparresta Värmlannissa. Suomen kotimaisten kielten keskus, Kotus, on julkaissut verkkosivuston Virtarannat - yksissä tuuminpariskunnan laajasta tutkimustyöstä.
- Kielenhuoltajat Riina Heikkilä ja Tarja Larsson selvittävät muun muassa valkoakasian arvoitusta, josta Rauni Södertäljestä on kysynyt.
- Viikon uudissana on jätepyörre.
- Maziar Farzin sai muuttaa käsitystään pakolaisnuorista, kun alkoi työskennellä heidän kanssaan.
- Juontajana Merja Laitinen.
Sun, 27 May 2018 - 44min - 119 - #Kielipuoli: Muskarissa kielenoppiminen sujuu kuin tanssi
Musiikin avulla oppii helposti kieliä, ja sitä harrastetaan Norrtäljen suomenkielisessä muskarissa eli musiikkileikkikoulussa.
Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.
- Mitkä ovat valkoakaasian ja liljan toiset nimet?
- Henriikka Leppäniemen unelmakoti oli vähällä jäädä vain unelmaksi kommunikaation puutteen vuoksi pankin kanssa.
- Suomea kannattaa puhua töissä, vaikka sitä ei osaa täydellisesti. Sitä mieltä on Virpi Sieppi, joka työskentelee vanhustentalossa.
- Tarja Larsson ja Riina Heikkilä selittävät, mikä motacilla alba on suomeksi.
- Uudissana tällä viikolla on merimuovi.
- Haaparanta voi sittenkin saada kaksi- tai kolmikielisiä katukylttejä, jos siitä tehdään kansalaisaloite.
Juontajana Malmöstä: Anna-Lotta Hirvonen Nyström
anna-lotta.nystrom@sverigesradio.seSun, 20 May 2018 - 46min - 118 - #Kielipuoli: Robottiromansseja ja mustasukkaisuutta
Robottiromanssi on yksi suomen kieleen ilmestyneistä uusista robotti-alkuisista sanoista. Kun suomalainen on epäluuloisen omistushaluinen, hän on mustasukkainen, britti on silloin keltasukkainen.
Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.
- Uudissanojen tuntija kielenhuoltaja Riitta Korhonen puhuu uusista sanoista suomen kielessä.
- Oulun seudulla tehdään tutkimusta seudun piilevästä monikielisyydestä. Katri Nisula tapasi dosentti Niina Kunnaksen.
- Lovisa Jakobsson kertoo Jan Jacobsonin haastattelussa opetelleensa suomen niin, että pystyy tekemään käännöstöitä suomesta ruotsiksi, vaikkei vielä teini-iässä osannut sanaakaan suomea.
- Kielenhuoltajat Riina Heikkilä ja Tarja Larsson vastaavat kysymyksiin sanoista mustasukkaisuus, moi ja kehysriihi.
- Pentti Salmenranta pakinoi muun muassa Azerbadjanista.
Sun, 13 May 2018 - 44min - 117 - #Kielipuoli: Meänkielisten ja ummikkojen seurassa
Elina Kangas on Kielineuvoston uusi meänkielen huoltaja. Hänet tapaat päivän ohjelmassa!
Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.
– Nivkh on jotain niin harvinaista kuin kieli ilman sukulaisia.
– Kveenit ovat Pohjois-Norjan suomalaisjuurista väestöä.
– Jumpata on uudissana, jonka Riitta Korhonen esittää.
– Ampersandi on &-merkin hienompi nimi, siitä ja kurista kertovat kielenhuoltajat.
– Annika Lanttosta tuli ummikko Euroopan matkallaan.
Sun, 06 May 2018 - 45min - 116 - #Kielipuoli liikkuu pohjoisesta etelään – pohjoissaamesta ja meänkielestä Trelleborgin suomentunneille
Pohjoissaamessa ja meänkielessä on joitain samanlaisuuksia, niistä keskustelevat tänään Henrik Niva ja Karen-Ann Hurri.
Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.
Kielipuolen muita aiheita:
- Trelleborgissa suomen kielen oppilaiden määrä on tuplaantunut viime vuosina.
- Funktionsvariation, "finska rycket" ja talentti ovat sanoja, joita kuuntelijat ovat lähettäneet selitettäviksi ohjelman kielenhuoltajille.
- Viikon uudissana on veivilista.
- Heli Blomberg pakinoi lukemisen nautinnollisuudesta kolumnissaan.
Juontajana Malmöstä: Anna-Lotta Hirvonen Nyström
Sun, 29 Apr 2018 - 47min - 115 - #Kielipuoli: Hiirenkorvista voi käyttää sanaa musöron ruotsiksi
Miksi sanotaan koivun hiirenkorvia ruotsiksi, kysyy kuulija. Musöron sopii hyvin, vastaavat kielenhuoltajat Tarja Larsson ja Riina Heikkilä.
Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.
- Mössöron sen sijaan on asia erikseen, se voi viedä ajatukset feministiseen mirripipoon, jossa on pienet korvannypykät, tähdentää Tarja Larsson. Suomenruotsalaisten voi kyllä kuulla sitä joskus käyttävän, hän sanoo.
- Viikon uudissana on diginomadi ja siihen liittyvät avokonttori, joustava työtila ja monitilatoimisto.
- Maziar Farzinin pakinassaon tarjolla vaaliläskiä. Maziar ihmettelee sitä, että vaikka työstä ja työttömyydestä vaalikeskusteluissa puhutaankin niin miksei siitä epäkohdasta, että joillakin on hurjasti liikaa työtä ja toisilla ei ollenkaan.
- Leila Mattfolk ja Björn Lundkvist ovat nimistöhuoltajia Kielen ja kansanperinteen tutkimuslaitoksella. He kertovat, mitä nimistöhuoltaja tekee.
Juontajana Merja Laitinen.
Sun, 22 Apr 2018 - 43min - 114 - #Kielipuoli: Loitsun voimaa ja hymiöhelvettiä
Tietokirjailija Marjut Hjelt on koonnut kirjan loitsuista. Yliopiston opettaja Henriikka Leppäniemi miettii mitä hymiöt tekevät kielenkäytöllemme ja parisuhteille.
Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.
- Suomalainen loitsuperinne on koottu Loitsujen kirjaan.Kansanmuusikko Anna Fält on tutkinut metsäsuomalaisten loitsuja.
- Kielenhuoltajat Riina Heikkilä ja Tarja Larsson ruotivat muun muassa sanoja makea, bujoilu ja osapuilleen.
- Gaelin kielessä etuliite Mac nimissä tarkoittaa poikaa, lingvisti Riitta-Liisa Valijärvi kertoo.
- Viikon uudissana on sulkukorkeapaine, se voi pitää helteen tai pakkasen paikallaan kauankin.
- Juontajana Merja Laitinen.
Sun, 15 Apr 2018 - 44min - 113 - #Kielipuoli: Onneksi olkoon romaniksi!
Tänään opimme toivottamaan onnea romani chibiksi, kansainvälisen romanipäivän kunniaksi. Sitä vietetään 8.4.
Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.
- Kielenhuoltajat selittävät ja selvittävät sanoja ja sanontoja kuten hurri, musta aukko/reikä, huitsin Nevada ja muita.
- Onko puutarhassasi kontiainen vai maamyyrä?
- Käymme Eskilstunassa, jossa kunta haluaa herättää esikoululaisten lukuintoa myös suomen kielellä.
- Miten sana pasha oikein kuuluu ääntää?
- Dieter Hermann Schmitzin mielestä suomi on helpompi kieli kuin saksa.
- Pentti Salmenranta pakinoi toden ja ironian rajalla.
Juontajana Malmöstä: Anna-Lotta Hirvonen Nyström.
Sun, 08 Apr 2018 - 44min - 112 - #Kielipuoli: Raamatun kääntämistä ja pashaa
Aila Annala on vastannut Raamatun uudesta ruotsinnoksesta ja tehnyt suuren osan käännöstyöstä itse aramean, heprean ja kreikan kielistä.
Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.
- NuBibeln on uusi käännös nimeltään: suomen taitonsa ansiosta Aila Annalan ei ollut vaikea ymmärtää, että imperatiivi voi olla kolmannessa persoonassa niin kuin raamatun teksteissä on.
- Rita Paqvalén antaa vihjeitä siitä, kuinka kielivähemmistöjä voidaan palvella nykyistä paremmin kirjastoissa pienin keinoin ja vähälläkin rahalla.
- Annika Lantto pakinoi Tornionlaakson paikannimistä. Meänkieltä tai suomea osaamattomilta ne menevät usein pieleen.
- Kielenhuoltajat Riina Heikkilä ja Tarja Larsson selvittävät muun muassa käsitteitä off piste ja vanhapiika.
- Viikon uudissana on napapyörre.
- Perinteinen pasha oli viime viikon kysymyksen vastaus, uusi kysymys putkessa.
Juontajana Merja Laitinen.
Sun, 01 Apr 2018 - 45min - 111 - #Kielipuoli: ruotsinsuomalaista nimi-identiteettiä ja mollibiisejä
Viestinnän asiantuntija Anna Masanti on tutkinut nuorten ruotsinsuomalaisten naisten suhdetta nimeensä. Suomi on surullisen musiikin maa, Annika Lantto kysyy itseltään, että soiko molli vielä tänäänkin?
Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.
- Anna Masanti sanoo, että suomalainen sukunimi Ruotsissa on merkittävä identiteetin rakennuspalikka, etunimestä suomalaiset sukujuuret harvoin paljastuvat.
- Annika Lantto testailee suomalaista musiikkia kuntosalilla Suomen Pellossa.
- Toimittaja ja Venäjän asiantuntija Kalle Kniivilä puhuu päivittäin esperantoa.
- Kielenhuoltaja Riina Heikkilä selittää miksi kalenterissa lukee sverigefinnarnas dag 24.2. eikä vaikka sverigefinländarnas.
- Kielenhuoltajat Tarja Larsson ja Riina Heikkilä vastaavat kuuntelijoiden kysymyksiin.
- Viikon uudissana on pandadiplomatia.
- Juontajana Merja Laitinen.
Sun, 25 Feb 2018 - 43min - 110 - #Kielipuoli: Yksikielisestä esikoulusta tehtiin kaksikielinen!
Norrvallavägenin esikoulussa Eskilstunassa oli jo ennestään suomenkielisiä pedagogeja ja lapsia. Esikoulun avustava johtaja sai idean muuttaa koko toiminnan kaksikieliseksi ja niin tehtiin.
Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.
- Esikoulun avustava johtaja Erja Malla kertoo muutosprosessista ja siitä mitä kaikkea se edellytti.
- Malmöläinen Nina Jakku elää kolmekielisessä perheeessä ja haaveilee muutosta Suomeen, jossa hän ja pieni tytär oppisivat helposti suomea.
- Heli Blomberg sanailee nettiviestinnästä, joka toimii toisilla säännöillä kuin suusta suuhun viestintä.
- Tutkija Jaana Kolu haluaa päästä käsiksi kirjeisiisi, päiväkirjoihisi, blogiteksteihisi ja meileihisi, jotta saisi aineistoa uuteen tutkimukseen ruotsinsuomalaisten kirjoitetusta kielestä.
- Kielenhuoltajat selvittävät sumun, usvan ja udun eroja.
Juontajana Merja Laitinen.
Sun, 25 Mar 2018 - 47min - 109 - Monet puhuvat arabiaa Angeredissä, useat myös suomea ja ruotsia
Göteborgin Angeredin kaupunginosan suurimpiin kieliin kuuluvat suomi, ruotsi ja arabia. Yliopistossa työskentelevä Monica von Martens asuu itsekin Angeredissa. Hän on kiinnostunut kielten erilaisuuksista ja samanlaisuuksista.
Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.
- Göteborgin yliopiston ruotsin kielen laitoksella työskentelevä Monica von Martensia haastattelee Anna-Lotta Hirvonen Nyström.
- Suomessa nimet kuten Tyrsky ja Riemu ovat muodissa. Nimenhuoltajat Leila Mattfolk ja Björn Lundqvist kertovat nimitrendeistä Suomessa ja Ruotsissa Tytti Jussilan haastattelussa.
- Salme Smura ehdotti sanaa fiksata vuoden 2017 ruotsinsuomalaiseksi sanaksi. Toinen sana, jota hän jatkuvasti käyttää on ruukata.
- Opettajien keskusliitto - Lärarnas Riksförbund katsoo, että opettajapula estää kansallisten vähemmistökielten opetuksen lisäämisen kolmeen tuntiin viikossa. Liitto esittää kahta tuntia. Liina Johansson haastattelee Katariina Trevilleä Opettajien keskusliitosta.
- Kielenhuoltajat Riina Heikkilä ja Tarja Larsson selvittävät muun muassa sitä, miksi Ruotsissa sanotaan delfiinin poikasia vasikoiksi.
- Viikon uudissana on helikopterivanhemmat.
Juontajana Merja Laitinen.
Sun, 18 Mar 2018 - 44min - 108 - #Kielipuoli rakkaiden lasten nimistä ja kissojen viestittelystä
Kissat kuuntelevat nimeään ja viestittävät keskenään ja ihmisten kanssa. Kuulijoilla ja pakinoija Henriikka Leppäniemellä on monia ajatuksia nimistä.
Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.
- Monet kuulijat ovat valinneet lastensa nimet niin, että sopivat sekä suomalaisen että ruotsalaisen suuhun. Toiset ovat antaneet lapsilleen ruotsalaisia nimiä, jotka kuitenkin kirjoitetaan suomalaisittain, vaikka Karoliina tai Kaarina Karolinan ja Karinan sijaan.
- Henriikka Leppäniemen etu- kuin sukunimestä on väännetty monia eri muotoja: Henrietta Läppäneimi, Henrikka Leppainen, Henriika Lappalainen.
- Miten kissat kommunikoivat, sitä tutkii foneetikko Susanne Schötz, joka kiertää eri puolilla Ruotsia äänittämässä kissojen ääniä.
- Kielitieteilijä Boglárka Straszer on ollut mukana kirjoittamassa Kouluvirastolle opasta monikielisten oppilaiden opettamisesta. Hän sanoo, että kouluissa ollaan muuttamassa asennetta monikielisyyteen. Kaikki kielet nähdään resurssina oppimisessa.
- Kielenhuoltajat Riina Heikkilä ja Tarja Larsson selvittävät muunmuassa sanoja takaraivo ja hepokatti.
- Viikon uudissana on mobiiliajokortti, ajokortti, jonka voi ladata kännykkäänsä, sellaista kokeillaan nyt Suomessa.
Juontajana Merja Laitinen.
Sun, 11 Mar 2018 - 46min - 107 - #Kielipuoli: Saako muilta kirjailijoilta lainata, vai onko kyse varastamisesta?
Outi Oja tutkii uudessa kirjassaan huijauksia, plagiointeja ja luova lainaamista kirjallisuuden maailmassa.
Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.
- Pentti Salmenranta puhuu lämpimikseen ja miettii, miksi ruotsalaiset puhuvat kylmikseen.
- Heljä Uusitalon suurin haaste äidinkielenopettajana on oppilaiden hyvin eritasoiset kielitaidot.
- Meänkielen päivää ja Kalevalan päivää on vietetty.
- Viikon uudissana on älykärryt.
- Kielenhuoltajat kertovat muun muassa mistä sanat tammi-, maalis- ja huhtikuu tulevat.
Juontajana Anna-Lotta Hirvonen Nyström.
Sun, 04 Mar 2018 - 47min - 105 - #Kielipuoli puuttuu politiikan kieleen ja sukeltaa savolaisen viestinnän syövereihin
Kristiina Savola tutkii Tukholman yliopistolla kielikuvia poliitikkojen someviestinnässä, Heli Blomberg taas tietää, että viestittely savolaisen kanssa voi herättää enemmän kysymyksiä kuin vastauksia.
Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.
Kielipuolen aiheita:
- Politiikoille on tavallista puhua taistelusta tai sodasta jonkin asian puolesta tai vastaan, sanoo tutkija Kristiina Savola Tukholman yliopistolta. Hän tekee väitöskirjaa siitä, miten suomalaiset poliitikot käyttävät metaforia - kielikuvia - sosiaalisessa mediassa ja miten he niiden avulla pyrkivät vastakkainasetteluun.
- Sanotaan, että savolaiset puhuvat kierrellen ja kaarrellen vastaamatta suoraan kysymyksiin. Lapinlahdella Ylä-Savossa syntynyt Heli Blomberg kuvailee pakinassaan kokemuksiaan savolaisesta tavasta viestitellä.
- Saamea puhuvia saamelaisia on pysyvästi asunut Ruotsin keskiosissa satoja vuosia sitten, tälle löytyy kielitieteellisiä todisteita, toteaa kielitieteilijä Lars-Gunnar Larsson.
- Svenska Kulturfonden sijoittaa 6 miljoonaa euroa kielihankkeisiin, joilla on tarkoitus tukea sekä ruotsin että suomen kieltä Suomessa.
- Juontajana Merja Laitinen
Sun, 18 Feb 2018 - 42min - 104 - #Kielipuoli: Yksi voimasana ylitse muiden ja vaikka kuinka paljon lumisanoja
Suomen kielen murteissa vilisee lumeen ja jäähän viittaavia sanoja. Ahkerasti käytetty v-sana taipuu moneen muotoon.
Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.
- Kielenhuoltaja Tarja Larsson listaa erikoisia ja vähemmän erikoisia sanoja lumesta ja jäästä. Kirsi tarkoittaa routaa.
- Kielipuolen uusi kolumnisti Maziar Farzin pureutuu vittu-sanaan, jota Suomessa ahkerasti käytetään mitä erilaisimmissa yhteyksissä, useimmiten positiivisissa.
- Kielenhuoltajat Riina Heikkilä ja Tarja Larsson selvittävät muun muassa sanoja paltkoma ja takapajula.
- Viikon uudissana on aktiivimalli.
- Tanskassa asuva amerikkalainen Martha Abhamsen menetti sydämensä Suomelle ja suomen kielelle. Karoliina Kantola haastattelee.
- Juontajana Merja Laitinen.
Sun, 11 Feb 2018 - 44min - 103 - #Kielipuoli: Etunimiä, sukunimiä, lasten nimiä, urheilijoiden nimiä, tavallisia nimiä
Ruotsin suomalaistaustaisten tavallisimmat nimet eivät kovin poikkea ruotsalaisten yleisimmista nimistä. Ruotsalainen urheiluselostaja venyttää usein lyhyttä vokaalia suomalaisen urheilijan nimessä.
Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.
- Ruotsissa elävien suomalaistaustaisten ihmisten tavallisimmat sukunimet ovat Johansson ja Andersson. Suomessa syntyneiden tavallisimmat etunimet ovat Ritva ja Marko. Jos vähintään yksi vanhemmista on Suomessa syntynyt ovat lasten yleisimmät etunimet Maria ja Mikael. Jos ainakin joku isovanhemmista on suomalaissyntyinen ovat lastenlasten tavallisimmat etunimet Emma ja Alexander. Ero tavallisimpiin ruotsalaisiin nimiin näkyy oikeastaan vain ensimmäisen polven etunimissä Ritva ja Marko, jotka kuulostavat suomalaisilta.
- Ruotsin Radion - Sveriges Radion urheiluselostajia nimien lausumisessa opastava urheilutoimittaja Bengt Skött sanoo, että urheilijoiden nimien lausumiseen kiinnitetään paljon huomiota ja ne halutaan sanoa oikein. Suomalaisurheilijoiden nimissä lyhyt vokaali saattaa välillä venyä ruotsalaisen ääntämyksen mukaiseksi ja yksi konsonantti voi helposti tuplaantua, hän selittää. Suomen kielen professori emeritus Erling Wande selittää, että ruotsin ja suomen äännejärjestelmissä on eroja, jotka vaikuttavat lausumiseen.
- Revontulilla on monta nimeä, selittävät kielenhuoltajat Riina Heikkilä ja Tarja Larsson. He vastaavat kuulijoiden kielikysymyksiin.
- Viikon uudissana on runousaamiainen.
- Kirjailija ja yliopisto-opettaja Henriikka Leppäniemi haahuilee pakinassaan Helsingissä. Olo on kuin turistilla kun paikkoihin on hankala löytää ja nuoret muijittelevat päin naamaa.
- Juontajana Merja Laitinen.
Sun, 04 Feb 2018 - 44min - 102 - #Kielipuoli: Kirjoittavia ruotsinsuomalaisia ja vuoden sana
Ruotsinsuomalaiset kirjoittavat paljon ja mielellään. Marja-Liisa Pynnönen on tutkinut juuri ruotsinsuomalaista kirjallisuutta. Yksi kaikista kirjoittavista suomalaistaustaisista on Seija Kankaanpää.
Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.
Vuoden ruotsinsuomalainen sana -kilpailu on käynnissä: lähetä siis parhaat ehdotuksesi vuoden ruotsinsuomalaisesta sanasta meille! Saamelaiset vanhemmat olivat hyvin aktiivisia suhteessa lastensa koulussa käytettyihin kieliin. Tämä ilmenee Otso Kortekankaan väitöskirjasta. Vebab on viikon uudissana. Kielenhuoltajat puhuvat muun muassa huopatossutehtaan hiljaisuudesta. Pentti Salmenranta miettii pakinassaan järkeä. Jälleen yksi väärinkäsitys suomen kielestä on käsittelyssä.Juontajana Malmöstä: A-L Hirvonen Nyström
Sun, 28 Jan 2018 - 46min - 101 - #Kielipuoli: Sopivat ja sopimattomat nimet eläimille – ja ihmisille
Häätökiitäjä ja vitgumpseglare, siinä ovat uudet nimet linnulle, jonka vanha nimi koettiin loukkavana ja halventavana. Nyt rasistiset linnunnimet on siivottu pois sekä Ruotsissa että Suomessa.
Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.
Kielipuolen aiheita:
- Annika Lantto työskentelee navetassa. Pakinassaan hän paljastaa, miksi me kaikki olemme riippuvaisia lehmistä.
- Remu Aaltonen puhuu ihan omanlaista stadin slangia. Saamme asiantuntijan selityksen siihen ja sanoihin svedut ja toukohousut.
- Viikon uudissana on valumakakku.
- Kielenhuoltajat tarttuvat kuuntelijoiden kielellisiin pulmiin, esimerkiksi kukkaropiru.
- Malmössä on nykyään jonoa suomenkieliseen esikouluun.
Juontajana Malmöstä: Anna-Lotta Hirvonen Nyström
Sun, 21 Jan 2018 - 46min - 100 - #Kielipuoli tarjoaa vuohenjuustoyllärin ja väärinkäsityksiä suomen kielestä
Heli Blomberg ei pidä sanoista munakoiso tai äggplanta, siksi hän valmistaa vihanneksesta vuohenjuuston kera vuohenjuustoyllätyksen. Kielipuoli ruotii myös yleisiä väärinkäsityksiä suomen kielestä.
Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.
- Kaikki ruokasanat eivät maistu ruokabloggaajankaan suussa. Sundsvallilainen Heli Blomberg kokkaa paljon ja mielellään, mutta välttelee munakoiso-sanan käyttöä. Äggplantakin kuulostaa hänen mielestään rikkaruoholta.
- Suomen kielestä sanotaan esimerkiksi, että sanat ovat pitkiä, kieli on vaikea oppia ja se kuulostaa kovalta. Kielipuoli setvii suomen kieleen liittyviä ennakkoluuloja.
- Kielenhuoltajat Riina Heikkilä ja Tarja Larsson ovat ottaneet selvitettäväkseen sanat: miukumauku, seimi, yökyöpeli ja sumplia.
- Suomen ja Ruotsin uudissanalistoilla on tällä kertaa yllättävän paljon samoja sanoja. Ruotsin uudissanalistan sanalle framtidsfullmakt on jo olemassa ruotsinsuomalainen vastine ennakkovaltakirja tai ennakkovaltuutus.
- Suomessakin lasten ja nuorten lukutaito heikkenee, vaikka onkin vielä huipputasoa. Siellä on aloitettu Lukeva koulu -hanke hyvän lukutaidon ylläpitämiseksi.
- Juontajana Merja Laitinen
Sun, 14 Jan 2018 - 43min - 99 - #Kielipuoli: Kattaa pöytään rosollia ja jakaa kirjapaketteja
Kielenhuoltajat Riina Heikkilä ja Tarja Larsson selvittävät rosolli-sanan alkuperää. Mukana myös Kalle Kniivilä, joka kirjoittaa kirjansa kolmella kielellä ja Aulis Kytömäki, jolta on tullut lastenkirja suomeksi ja ruotsiksi.
Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.
- Sillisalaattia sanotaan Suomessa rosolliksi, minkä takia?
- Kalle Kniivilä kirjoittaa Venäjää ja venäläisiä käsittelevät kirjansa useimmiten ensin ruotsiksi, sitten suomeksi ja lopuksi esperanton kielellä.
- Aulis Kytömäki on julkaissut ensimmäisen lastenkirjansa Kelkkasaaren Liisa. Hän teki kirjasta sekä suomen- että ruotsinkielisen version.
- Suomen uudissanalista 2017 on julkistettu, mukana muun muassa sinkkumuna, äijähaara, kaiketon ja hyönteisleipä. Uudissanaeksperttimme kielenhuoltaja Henna Leskelä kommentoi.
- Juontajana Merja Laitinen.
Sun, 24 Dec 2017 - 45min - 98 - #Kielipuoli: Joulunajan sanoja ja eläimellistä viestittelyä
Adventti, joulu ja härkäviikot ovat kielenhuoltaja Riina Heikkilän selitettävinä, kun yliopisto-opettaja Henriikka Leppäniemi puolestaan kertoo, kuinka hän kommunikoi eläintensä kanssa.
Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.
- Ensimmäinen adventti oli tänä vuonna niin myöhään, että neljäs adventti on jouluaattona.
- Hevoset Hit ja Lukas ymmärtävät omistajaansa Henriikka Leppäniemeä ja Henriikka ymmärtää aika pitkälle hevostensa sanatonta kieltä.
- Viikon uudissana on rakkausperäinen maahanmuutto.
- Kielenhuoltajat Tarja Larsson ja Riina Heikkilä ovat saaneet selvitettäväkseen muun muassa käsitteet lahopää ja puupää.
- Pienet kielet ja uhanalaiset kielet kiinnostavat monia, sanoo yliopisto- opettaja Riitta-Liisa Valijärvi, joka on kirjoittanut pohjoissaamen kieliopin englanniksi.
Juontajana Merja Laitinen.
Sun, 17 Dec 2017 - 44min - 97 - #Kielipuoli: Itsenäisyyden sanoja ja Suomen sana
Presidentti, tasavalta, itsenäisyys ovat ja ovat olleet tärkeitä suomalaisia sanoja viimeisen sadan vuoden aikana.
Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.
- Uudissana on tällä viikolla reipas: kuntoiluportaat ovat suosittu ilmiö Suomessa.
- Itsenäisen Suomen sana on valittu Kotimaisten kielten keskuksen (Kotus) kilpailussa: Sisu - totta kai, vai miten se olikaan?
- Onhan suomen kielestä hyötyä, varsinkin kun on puhelinmyyjistä kyse. Pentti Salmenranta pakinoi.
- Suomesta löytyy ainakin noin 500 vierasta kieltä, ja vieraiden kielten puhujien määrä kasvaa.
- Oppilaiden lukutaidot heikkenevät.
Juontajana Anna-Lotta Hirvonen Nyström.
Sun, 10 Dec 2017 - 44min - 96 - #Kielipuoli: Kuoritut kananmunat kaikkien sinkkujen suosikkeja?
Viikon uudissana koskee uutta ilmiötä suomalaisissa ruokakaupoissa.
Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.
- Mutta kaikki uudissanat eivät jää käyttöön. Kuka esimerkiksi nykypäivänä sanoo autoa hyrysysyksi, paitsi Aku Ankka?
- Jättebra vai riittääkö ainoastaan bra? Miksi suomenruotsalaiset ja ruotsalaiset eivät aina ymmärrä toisiaan, vaikka puhuvatkin samaa kieltä? Maiden välinen tutkimushanke selvittelee asiaa.
- Esikoululaisten kielellinen kehitys on riippuvaista siitä, että henkilökunta osaa lasten kieliä. Yleinen monikielisyyden tukeminen ei riitä, sanoo asiantuntija Leena Huss.
- Annika Lantto tietää, mikä voima sanoilla on. Ne voivat satuttaa ja jättää rumia ja pitkäaikaisia jälkiä. Pakinassaan hän kertoo vanhoista tapahtumista, jotka ovat nousseet pinnalle #metoo-kampanjan vuoksi.
- Kielenhuoltajat vastaavat kuuntelijoiden kysymyksiin, esimerkiksi tähän: Mitkä on suomen kielen näkymät tulevaisuudessa?
Sun, 03 Dec 2017 - 46min - 95 - #Kielipuoli: tunteiden paloa ja täydellisiä lauseita
Kirjailija Asko Sahlberg antaa neuvoja onnistuneen kaunokirjallisen lauseen rakentamiseen. Viestinnän ammattilainen Heli Blomberg ilmaisee mieluiten tunteensa suomeksi.
Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.
- Asko Sahlbergin mielestä kirjailija William Faulknerin lause: Murheesta ja tyhjyydestä valitsen murheenromaanista Villipalmut hipoo täydellisyyttä. Romaanin ensimmäinen virke voi parhaimmillaan koukuttaa kirjojen ostajan tai kustantamon kustannustoimittajan välittömästi, Sahlberg toteaa.
- Sundsvallilainen Heli Blomberg koki melkoisia eroja ruotsalaisessa ja suomalaisessa tavassa ilmaista tunteita kun hän 30-vuotiaana muutti Ruotsiin. Oj, vad jag är lyckligtuntui teennäiseltä, vitsit miten hyvä juttupaljon turvallisemmalta.
- Kielenhuoltajat Riina Heikkilä ja Tarja Larsson vastaavat kielikysymyksiin.
- Viikon uudissana on triggeröityä.
Juontajana Merja Laitinen.
Sun, 26 Nov 2017 - 46min - 94 - #Kielipuoli: Karjalan kieltä, suomenruotsia ja Ruotsin kansalliset vähemmistökielet
Karjalan kieli on nousussa Suomessa - uusi sukupolvi pyrkii elvyttämään sitä. Lisää opetusaikaa kansallisille vähemmistökielille, mutta ei vähemmistöasemaa Ruotsin suomenruotsalaisille.
Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.
- Saamme myös viikon uuden uudissanan
- Kielenhuoltajat vastaavat kuuntelijakysymyksiin
- Aira Bengtson kertoo, miksi on tärkeää kirjoittaa kokemuksistaan lapsenlapsia ajatellen
- Yrjö Risunen pakinoi siitä, kun serkkupoika päätti opetella espanjaa
Juontajana: Anna-Lotta Hirvonen Nyström
Sun, 19 Nov 2017 - 47min - 93 - #Kielipuoli: Kirjallisuusterapiaa ja kosimista
Suomessa kirjallisuusterapia-koulutuksia on ollut jo kauan. Pia Bergström aloitti Ruotsin ensimmäisen kurssin, ja jonosta päätellen kiinnostusta piisaa.
Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.
- Pyytääkö kukaan enää kättä, kun suunnittelee naimisiin menoa? Kielenhuoltajat kertovat mistä sanonta tulee.
- Erkki Löfberg näki tarpeen, ja teki tietokirjan kielistä lapsille.
- Henriikka Leppäniemi Lundista miettii, miksi niitä huonoja kielipäiviä oikein on, ja mitä niille voisi tehdä.
- Venäläis-suomalaisesta koulusta ruotsinsuomalaisten oppilaiden äidinkielenopettajaksi - Heljä Uusitalo kertoo muutoksesta.
Sun, 12 Nov 2017 - 45min - 92 - Rakkaudesta meänkieleen ja kukkuvaan lintuun!
Rosa Liksom kirjoitti ensimmäisen kirjansa meänkielellä. Tutkija Enik Molnár Bodrogi pitää meänkieltä tärkeimpänä yhdistävänä tekijänä meänmaalaisille.
Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.
- Kirjailija Rosa Liksomin kirja Everstinna on kirjoitettu meänkielellä, joka on kirjailijan rakastama äidinkieli.
- Romanianunkarilainen tutkija Enikő Molnár Bodrogi asettaa meänkielen tärkeysjärjestyksessä ensimmäiseksi meänmaalaisia yhdistävistä tekijöistä.
- Kielenhuoltajat Henna Leskelä ja Tarja Larsson selvittävät sanoja vieras, United kingdom ja naisansa.
- Viikon uudissana on viululanteet.
- Käki kukkuu Salmenrannan Pentille hänen pakinassaan. Kuinka paljon onkaan käkeen liittyviä sanontoja ja kaskuja!
- Juontajana Merja Laitinen.
Sun, 05 Nov 2017 - 45min - 91 - #Kielipuoli äidinkielen opetuksesta ja viestinnästä lätkäkentällä
Vähemmistölakiselvittäjä Lennart Rohdin ehdottaa opetusta kansallisissa vähemmistökielissä sanottavan perintökielen opetukseksi. Jääkiekkotuomari Johanna Suban viestii monella tapaa.
Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.
- Lennart Rohdinin ehdotuksesta ollaan montaa mieltä. Lähetevastauksista löytyy myönteistä, kielteistä ja kantaaottamatonta mieltä.
- Johanna Suban käyttää jääkiekkokentällä paljon sanatonta viestintää, mutta sanallinen viestintä voi väliin olla kuumaa, silloin tuomarin on pidettävä jäitä hatussa.
- Heljä Uusitalo lähti Suomesta kokeilemaan millaista on olla äidinkielen opettaja suomen kielessä läntisen naapurimaan pääkaupungissa.
- Viikon uudissanoja on useampiakin: hyönteisleipä ja sirkkalaatikko niistä kaksi.
- Kielenhuoltajat Henna Leskelä ja Tarja Larsson pohtivat muunmuassa sanoja ruska, ketsuppi ja makaaberi.
- Annika Lantto pakinoi.
- Juontajana Merja Laitinen.
Sun, 29 Oct 2017 - 45min - 90 - #Kielipuoli etsii kotimaata ja katsoo kaukomaille Afrikkaan
Onko Ruotsi kotimaa jos asuu Ruotsissa? BBC on aloittanut lähetykset afrikkalaisilla kielillä muun muassa Ghanaan. Ghanassa on yhteensä noin 200 kieltä.
Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.
- Suomen kielen huoltajat Riina Heikkilä ja Henna Leskelä esittävät miten voi kiertää sanan kotimaa silloin kun sitä ei ole hyvä käyttää. Kaikki Ruotsissa asuvat suomalaistaustaiset ihmiset eivät esimerkiksi pidä Ruotsia kotimaanaan.
- Toimittaja Marja Siekkinen ja opettaja Pirjo Shur ovat tehneet satukirjan kasviksista ruotsinsuomalaisille lapsille suomensuomeksi.
- BBC on aloittanut lähetyksiä afrikkalaisilla kielillä saavuttaakseen uusia yleisöjä, kielten joukossa on läntisen Afrikan pidgin, joka on aiemmin ollut halveksittu kieli, mutta kasvattanut arvostustaan viime aikoina.
- BBC:n lähetykset suunnataan mm. Ghanaan, jossa Ensi Ukkola Dafeamekpor asuu. Hän kertoo, että Ghanassa on yhteensä noin 200 eri kieltä, radio ja televisiokin lähettävät kuudella kielellä. Ensi itse opiskelee twi-kieltä, jota melkein kaikki ghanalaiset osaavat.
- Andreas Jonasson pakinoi pienten kielten arvosta.
- Juontajana Merja Laitinen.
Sun, 22 Oct 2017 - 45min - 89 - #Kielipuoli: Kieli-identiteettiä, ruosu-aktivismia ja kansalaisuusjuhlaa
Ei ole ihan helppo asia määritellä äidinkieltään, jos taustalla on monta eri identiteettiä, tietää historioitsija Ainur Elmgren.
Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.
- Suomessa on pidetty ensimmäiset kansalaisuusjuhlat, mutta Ruotsissa niitä on järjestetty vuosittain jo kauan. Siitä ja monesta muusta kiinnostavasta sanasta, kuten suupaltti, kertovat kielenhuoltajat Riina Heikkilä ja Henna Leskelä.
- Olisiko Malmössä suomenkielistä esikouluosastoa ja kiertävää suomenkielistä pedagogia, ilman että ruotsinsuomalainen vähemmistö olisi vaatinut niitä kunnalta? Luultavasti ei, toteaa Veera Säisä maisterityössään vähemmistölain toteutuksesta.
- Yrjö Risunen kertoo pakinassaan "prostata-männystä"!
- Juontajana Anna-Lotta Hirvonen Nyström.
Sun, 15 Oct 2017 - 46min - 88 - Ruotsiin muuttanut voi olla kielitaitoinen, vaikkei vielä osaa ruotsia hyvin
Kielipuoli kävi eskilstunalaisten pakolaisnuorten ruotsintunnilla. Kaikki näistä lukiolaisista puhuivat useampaa kuin kahta kieltä, vaikka heidän ruotsinkielen taitonsa onkin vielä puutteellinen.
Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.
- Eskilstunalaisen Rekarnen lukion perehdyttämisohjelman - introduktionsprgrammet - oppilaat Ali, Abiel, Belul, Fitsum ja Abdullah osaavat yhteensä tigrinjaa, amharaa, daria, persian kieltä, arabiaa, somaliaa, englantia ja ruotsia. Ruotsin kieltä he opettelevat opettaja Tarja Latva-Karjanmaan kanssa, joka ei itse puhu nuorten äidinkieliä. Kaikki oppilaat taitavat vähintään kolmea kieltä.
- Kielenhuoltajat Riina Heikkilä ja Henna Leskelä selvittelevät muunmuassa sitä miksi puukko ja veitsi kuittautuvat ruotsin kielessä yhdellä sanalla kniv. Ja sitä mikä on tupenrapinat.
- Viikon uudissana on sukupuolineutraali pelastaja.
- Yliopisto-opettaja Henriikka Leppäniemi miettii pakinassaan sitä, että oppivatko suomalaiset kieliä helpommin kuin ruotsalaiset.
- Juontajana Merja Laitinen.
Sun, 08 Oct 2017 - 43min - 87 - Villakoiran ytimestä halitulijallaa vaan!
Sanonnalla villakoiran ytimessä on kirjallisia kytkentöjä. Halitulijallaa esiintyy Upponallen runossa. Mukana kirjavassa Kielipuolessa ovat myös kirjailijat Martina Moliis Mellberg ja Heikki Kotka.
Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.
- Lundissa asuvan suomenruotsalaisen kirjailijan Martina Moliis Mellbegin toinen teos on tulossa painosta. Edellinen sai hyvät arvostelut Ruotsissakin.
- Ruotsinsuomalainen kirjailija Heikki Kotka mielii kirjoittaa novelleja runon sijaan kuuden runokirjan jälkeen.
- Kielenhuoltajat Riina Heikkilä ja Henna Leskelä selittävät muunmuassa sanat halitulijallaa, kapellimestari, höykäsen pöläys, plösö ja villakoiran ydin.
- Suomen opettaja Pentti Salmenranta pakinoi tukisanoista kuten niinku,siis, sellai, jotenki ja ööö.
- Viikon uudissana: somekansa.
Sun, 01 Oct 2017 - 47min - 86 - #Kielipuoli hengaa tonttujen seurassa ja saunan löylyissä
Suullisten kansantarinoiden olennot ovat päässeet verkkokartalle ja löyly-sanalle etsitään ruotsinkielistä vastinetta joka kiven alta.
Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.
- Kielen- ja kansanperinteen laitoksen arkistonhoitaja ja tutkija Tommy Kuusela kertoo tarinakartasta, joka löytyy nyt verkosta. Sieltä voi etsiä tarinoita paikkakunnittain tai aihepiireittäin taruolentojen perusteella. 5000 tarinaa on näkyvissä ja lisää tulossa. Ehkä hanketta vähitellen laajennetaan koko Pohjolaan, jossa tonttu on keskeinen taruhahmo.
- Mikä onkaan löyly ruotsiksi, kasta bad ei oikein toimi, mutta onko muuta parempaa sanaa. Vai pitäisikö tyytyä siihen, että ei ole? Kielenhuoltajat Riina Heikkilä ja Henna Leskelä etsivät vastinetta ja selittävät muitakin sanoja samalla.
- Annika Lantto Ruotsin Pellosta pakinoi.
- Juontajana Merja Laitinen.
Sun, 24 Sep 2017 - 42min - 85 - #Kielipuoli: Turmioon joutumista ja kaiketonta ruokaa
Missä ollaan jos joudutaan turmioon? kysyy Lisa Kielipuolelta. Selvitämme myös mitä kaikkea puuttuu kaikettomasta ruuasta.
Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.
- Katukylttejä kahdella kielellä puuhataan Haaparannalle - suomeksi ruotsin rinnalle - ja Arjeplogiin - saameksi ja ruotsiksi. Mitä mieltä olet, ovatko kaksikieliset katukyltit tarpeen?
- Viikon uudissana on kaiketon, se tarkoittaa ruokaa, josta puuttuu monia aineksia.
- Kielenhuoltajat Riina Heikkilä ja Henna Leskelä selittävät mitä on turmioon joutuminen, miksi lohikäärme on juuri lohikäärme ja mikä ihme on röllitili.
- Kuoleman sanat käsittelyssä pappi Olli Hallamaan kanssa.
- Juontajana Merja Laitinen.
Sun, 17 Sep 2017 - 42min - 84 - #Kielipuoli: Luvassa rakkautta ja kielikylpyä
Huippusuunnistaja Josefine Heikka opetteli ruotsalaisella sisulla suomen kielen kun sattui rakastumaan suomalaiseen mieheen. Tampereella asuminen oli Josefinelle perusteellista kielikylpyä.
Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.
Venlojen viestin voittaneen ruotsalaissuunnistajan suomen kielen taitoa ihmeteltiin Suomen viestimissä. Rakastumisestahan se johtui. Sen päälle vielä kielikurssi ja muutaman vuoden asuminen Tampereella. Siinäpä kielitaidon salaisuus. Aku Ankan kieli saattaa olla vähän vaikeatajuista. 8-vuotias Aleksi pyytää selitystä sanalle mikälie, kielenhuoltajat Riina Heikkilä ja Henna Leskelä auttavat. Radiotoimittaja, kääntäjä ja kirvesmies Yrjö Risunen pakinoi tänä syksynä Kielipuolessa. Haastavaa, mutta hauskaa, arvelee Yrjö. Viikon uudissana on tunkutarjotin.Juontajana Merja Laitinen.
Sun, 10 Sep 2017 - 44min - 83 - #Kielipuoli puhuu kidishiä ja kuuntelee tšekkiläisen suomalaista laulua
"Sho, aina tulee, twerkataan!" Niin voi sanoa, jos osaa kidishiä. Mitä se on, siitä kuulemme lisää päivän Kielipuolessa. Lucie Niemelä kertoo miksi ja miten päätti muuttaa Tekistä Suomeen ja sieltä eteenpäin Malmöhön.
Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.
Opimme myös mikä kiertoliittymä on.
Sormihyrrä tai fingerspinnare on ollut yksi kesän suosituimmista leluista.
Kuulemme miksi on puhdistavaa kiroilla suomeksi.
Pakinoitsija Henriikka Leppäniemi debytoi ohjelmassa.Juontajana on Anna-Lotta Hirvonen Nyström.
Sun, 03 Sep 2017 - 44min - 82 - #Kielipuoli eläinten parissa: sudenkorennoista leppäkerttuihin ja jänösiin
Mistä kiiltävän kaunis sudenkorento on saanut kummallisen nimensä? Leppäkerttuja on monenlajisia ja -nimisiä. Ja mikä se lastenlaulun jänönen oikein on?
Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.
Kielenhuoltajat Riina Heikkilä ja ja Henna Leskelä vastaavat moneen kuuntelijakysymykseen, kuten onko makaronilaatikolle lyhennettä.
Annika Lantto pakinoi kaksikielisyydestä ja siitä, onko välttämätöntä valita yksi ainoa kieli äidinkieleksi.
Malmöläisen opintoliiton järjestämä kielikahvila on monelle maahanmuuttajalle ensimmäinen askel ruotsin kielen oppimisessa.
Juontajana Anna-Lotta Hirvonen Nyström.
Sun, 18 Jun 2017 - 47min - 81 - #Kielipuoli ghostaa ja nuuskii, mitä kielileirillä tehdään
Kielenhuoltajat Riina Heikkilä ja Henna Leskelä selittävät ghostata-verbin juurtumista suomen kieleen ja käymme kielileirillä urkkimassa, miten siellä opetellaan suomea.
Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.
Viikon uudissana on ylikulutuspäivä. Vuoden päivä, jolloin olemme kuluttaneet osuutemme maapallon luonnonvaroista hilautuu aina varhaisemmaksi. Torshällan suomalaisen seuran kielileirillä Solvikissä opetellaan kieltä ilman oppikirjoja leikin ja toiminnan avulla. Ohjelmassa on uintia, saunomista, kilpailuja ja kekkereitä, kertovat ohjaajat Tiina Laurikkala ja Erkki Parviainen. Kielenhuoltajilla Riina Heikkilällä ja Henna Leskelällä on jättiurakka selvittää kuuntelijoilta tulleita kysymyksiä: ghostata-sanan lisäksi myös sanatmuikeeta, mässyttää, biisi, takapakki ja kivenheitto sekä pari suomalaista sanontaa, joiden alkuperä on Skotlannissa ja kenties jopa Intiassa. Viikon pakinasta vastaa Andreas Ali Jonasson.Juontajana Merja Laitinen.
Sun, 11 Jun 2017 - 42min - 79 - #Kielipuoli monikielisyydestä: mieluummin ruotsia kuin tanskaa jos 8-vuotias Josefina saa valita
Tanskalainen äiti kertoo, miksi tytär valitsee ruotsin kielen, vaikka osaakin tanskaa.
Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.
Lundin kaupunki tukee kaikkien lasten monikielisyyttä poistamalla äidinkielenopettajat esikouluista.
Hauskoja haasteita kielenhuoltajille, kuten "killgissa", "ättestupa" ja "holistinen".
Surukirja on viikon uudissana.
Kissa, joka osaa lukea, laskea ja puhua – jos et usko, niin kuuntele Manja Lehdon pakinaa!
Juontaja: Anna-Lotta Hirvonen Nyström
Sun, 04 Jun 2017 - 44min - 78 - #Kielipuoli selvittää ravisanoja: kuolemanpaikasta voittajanesittelyyn.
Raviurheilulla on omat terminsä, kuolemanpaikkaan ei kukaan tahdo, voittajanesittelyyn menisi kuka vain, kertoo ravivalmentaja Sami Saarela.
Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.
Pohjoismaisen raviurheilun suurin juhla Solvallan Elitloppet sijoittuu vuosittain toukokuun viimeiseen sunnuntaihin. Ravivalmentaja Sami Saarela osallistuu Elitloppet-sunnuntain kisoihin. Hänen kanssaan ruodimme ravialan sanoja. Mitä tarkoittaa ahdistaminen ja mitä on voittajanesittely ja miksi kukaan ei halua joutua kuolemanpaikkaan. Kielentutkija Heini Lehtonen Helsingin yliopistosta odottaa, että myös maahanmuuttajataustaiset ihmiset ryhdytään hyväksymään suomenkielisiksi Suomessa. Hän on tutkinut nuorten kieltä itä-Helsingissä, jossa on kohtalaisen paljon maahanmuuttajataustaisia oppilaita. Kun Suomi itsenäistyi ja valtiomuodoksi valikoitui tasavalta niin itsenäistä tasavaltaa johtamaan valittiin presidentti. Minkä takia päädyttiin juuri tähän nimitykseen, sen selittää kielenhuoltaja Tarja Larsson. Uusista ja vanhoista uudissanoista Suomen itsenäisyyden aikana kertoo kielenhuoltaja Henna Leskelä. Pentti Salmenranta pakinoi riimeistä ja tanskalainen Kristine Kilså selittää tanskan kielen hankalia numeroita.Juontajana on Merja Laitinen.
Sun, 28 May 2017 - 44min - 77 - Kielipuoli 2017-05-21 kl. 16.04
Mitä eroja pidätetyn ja kiinniotetun välillä oikein on, ja mitkä ovat niiden ruotsinkieliset vastineet? Kielenhuoltajalta saamme vastauksen. Sarjassa Suomen itsenäisyyden sanat on tänään vuorossa TASAVALTA. -Espanjalainen Rosario Garcia Gil oppi suomea ja on nyt julkaissut lastenkirjan Roosa ja vaaleanpunainen kummitus. -Kielitutkimusta voi tehdä evoluutiobiologisten menetelmien avulla. Siitä kertoo biologian professori ja perhosekspertti Niklas Wahlberg Lundista. -Annika Lantto on ruvennut opiskelemaan ranskaa Ranskan vaalien takia. Siitä hän kertoo pakinassaan. Juontajana: Anna-Lotta Hirvonen Nyström.
Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.
Sun, 21 May 2017 - 46min - 76 - #Kielipuoli mummoilee: mukana ylämummo ja alamummo
Ohjelmassa selitetään käsite ylämummo ja sen alkuperä. Kiekkokentällä on olemassa myös alamummo.
Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.
Ylämummo-käsitteen sanotaan olevan Timo Juti Jutilan keksintöä, mutta hän on ilmeisesti napannut sanan sanavarastoonsa Tampereen Koulukadun keinojääkentältä, jossa sanan kerrotaan syntyneen. Ylämummo on kytköksissä kiekkokaukalon lähellä olleeseen ruotsinkielisten vanhainkotiin, jota sanottiin myös mummokopaksi. Oxelösundissa suunnitellaan suomenkielisille muistihäiriöisille omaa hoito-osastoa ja kotipalvelutiimiä. Eskilstunalainen 25-vuotias sosionomi ja Yks'Kaks'-lehden vastaava julkaisija Jasmin Sjöstedt vietti lapsena kaikki lomansa mummojensa luona Suomessa. Siellä syttyi rakkaus suomen kieleen ja suomalaiseen kulttuuriin. Kiva voi tarkoittaa hyvin montaa eri ominaisuutta, ei pelkästää mukavaa. Kielenhuoltajat Henna Leskelä ja Tarja Larsson selittävät. Sana tasavalta olisi voinut olla vapaavalta, tasavaltakunta tai tasavallasto, mutta lopulta käyttöön valikoitui tasavalta, kertoo kielenhuoltaja Tarja Larsson Suomen itsenäisyyden sanoista kertovan minisarjan toisessa osassa. Andreas Ali Jonassonin mummo on Venäjältä, Andreas vastaa ohjelman pakinasta.Juontajana Merja Laitinen.
Sun, 14 May 2017 - 46min - 75 - #Kielipuoli voimistuu loitsuista ja etsii kielikursseja verkosta
Kansanmuusikko Anna Fält laulaa loitsuja parantavia ja kiroavia.
Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.
Anna Fält on tutkinut metsäsuomalaisten kalevalamittaisia loitsuja ja laulaa niitä Finnskogarnas magi -esityksessään. Hän on kokonaan koukussa ikiaikaiseen taidemuotoon, joka nojaa sanan voimaan. Verkkokurssit mahdollistavat kielten opiskelun missä ja milloin tahansa. Riitta Niemi on ottanut selvää miten kielikursseja netissä kannattaa käyttää. Viikon uudissana on kansallisperhonen. Sellainen halutaan Suomelle 100-vuotis juhlan kunniaksi. Kielenhuoltajat Henna Leskelä ja Tarja Larsson etsivät suomenkielistä vastinetta sanoille utsatta områden/grupper. Ja ruotsinkielistä sanalle uusavuton. Manja Lehto pakinoi hulavesistä ja sarjahukkaajista.Juontajana Merja Laitinen.
Sun, 07 May 2017 - 45min - 74 - #Kielipuoli: Kevätkylvössä kyssäkaalia ja naurista
Kielenhuoltajat Henna Leskelä ja Tarja Larsson selvittelevät, kasvaako maasta kyssäkaalia, jos sinne kylvää naurista.
Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.
Asta Kuutti on kysynyt, että onko nauris sama kuin kyssäkaali ja mitä ovat naurishaudikkaat. Kielenhuoltajat vastaavat. Kielen ja kansanperinteen laitos on tänä vuonna suunnannut vähemmistökielten tukirahat enimmäkseen lapsille ja nuorille. Tukianomuksia on tullut runsaasti enemmän kuin jaettavaa rahaa oli, esimerkiksi kielileirien, kirjoituspajojen ja kielikylpyjen järjestämiseen lapsille. Pentti Salmenranta on hiffannut, että suomalaisissa ja ruotsalaisissa sanonnoissa on paljon samoja. Ahvenanmaalla toimii suomenkielinen yhdistys Ahveniset. Yhdistys tarjoaa kielivirikettä sekä lapsille että aikuisille. Viikon uudissana: nyhtöjytkyKevätfiiliksissään juontajana Merja Laitinen.
Sun, 30 Apr 2017 - 44min - 73 - #Kielipuoli goes Ahvenanmaa
Kun ahvenanmaalaiset Sirkka Liisa Enqvist, Eeva Axelsson, Sirkka Karlsson ja Lea Hänninen tapaavat, he vaihtavat suomen kieleen. Muuten arkea hallitsee ruotsi.
Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.
- Sirkka Liisa Enqvist, Eeva Axelsson, Sirkka Karlsson ja Lea Hänninen ovat jo kauan asuneetAhvenanmaalla, heidän elämänsä on pääosin ruotsinkielistä, mutta kun tavataan pajatetaan suomea. Heidän mielestään Ahvenanmaalla kuuluu nyt muitakin kieliä kuin ruotsia, tilanne oli toinen muutama vuosikymmen sitten.
- Malmöläinen Emilia Selänniemi haluaa välittää feminististä sanomaa räp-teksteillään. Siksi hän miettii sanojaan tarkkaan. Emilia kuuluu hiphop-kollektiiviin Kvinnliga situationen.
- Kielen ja kansanperinteen tutkimuslaitoksen tukirahat vähemmistökielille on jaettu, hakijoita oli tosi paljon.
- Verkkoon ilmaiskäyttöön ilmestyneeseen Suomalais-ruotsalaiseen suursanakirjaan tulee myös ruotsinsuomen sanoja.
- Kielenhuoltajat Riina Heikkilä ja Henna Leskelä selvittelevät käsitteitä summan mutikassa, lätsähtää ja lähteä lapasesta.
- Viikon uudissana on mirripipo.
- Pakinasta vastaa Annika Lantto Tornionlaaksosta.
- Juontajana Merja Laitinen.
Sun, 23 Apr 2017 - 45min - 72 - #Kielipuoli: Suomalaismetsien kieli kuoli, mutta kiinnostus elää edelleen
Kansakoulu ja kielihäpeä tappoivat metsäsuomalaisten kielen. Sitä ennen metsäsuomalaiset onnistuivat säilyttämään kielensä 400 vuoden ajan.
Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.
– Uskontotieteilijä Marja-Liisa Keinänen kertoo, että kiinnostus metsäsuomalaisten kieleen ja vanhoihin nimiin on suuri – jopa niin, että entisiä sukunimiä haluttaisiin ottaa takaisin käyttöön.
– Pluttanaa, mitä se on? Sen tietävät kielenhuoltajat Henna Leskelä ja Riina Heikkilä. "Sitä saa mitä tilaa"on toinen kiinnostuksenkohde kuuntelijoilla tällä viikolla ja kielenhuoltajilla on myös siihen hyviä vastauksia - kuten yleensä!
– Suomalaisesta Kalliokuljusta tuli kreikkalainen Kaliopolis - runoilija Jenny Kalliokulju kertoo miten siinä oikein kävi.
– Suomessa käytetään syksystä lähtien parempia kohokuviasokeiden ja näkövammaisten oppilaiden koulumateriaalissa. Erikoisopettajat Riitta Kangasaho ja Tuija Piili-Jokinen Jyväskylästä ovat kehittäneet uutta materiaalia.
Juontajana: Anna-Lotta Hirvonen Nyström
Sun, 16 Apr 2017 - 47min - 71 - #Kielipuoli: Kuuntelijat nimistään ja kielenhuoltajat nimien ääntämisestä
Suomalaisperäiset nimet ovat usein vaikeita esimerkiksi ruotsia äidinkielenään puhuvalle. Lausuminen ja kirjoittaminen kangertaa.
Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.
– Kielenhuoltajat Riina Heikkilä ja Henna Leskelä selittävät, että itsekukin lausuu nimet parhaiten oman äidinkielensä ääntämistavan mukaisesti. Suomen ja ruotsin kielten ääntäminen poikkeaa monella tapaa. Kielenhuoltajat käsittelevät myös tuliainen/romiainensekä ryppysormi/rusinasanoja.
– Opetuskehittäjä Pia Håland Anveden Malmöstä sanoo, että suurin este lasten äidinkielen tuessa esikouluissa on pedagogien asenne "vieraisiin" kieliin.
– Suomen kielen tutkija Lari Kotilainen hahmottelee suomen kielen historiaa omalla tavallaan. Hän on kirjoittanut kirjan Kielen elämä.
– Suomen opettaja Pentti Salmenranta Norrköpingistä samoilee lyhenteiden hapelikossa ja löytää monta uutta tai uuden merkityksen saanutta lyhennettä.
Juontajana Merja Laitinen.
Sun, 02 Apr 2017 - 46min - 70 - #Kielipuoli: lausutaanko nimesi oikein, vai onko se saanut uusia piirteitä?
Kielen ja kansanperinteen laitos selvittää ja taltioi ulkomaalaisperäisen Ruotsin väestön nimiä uudessa projektissa.
Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.
Itsekukin voi käydä täyttämässä verkkolomakkeen, jossa kysytään muunmuassa millä tavalla ruotsalainen yhteiskunta selviää ulkomaalaisperäisistä nimistä. Harvoinhan suomalaisiakaan nimiä tosiaan osataan kirjoittaa tai lausua oikein. Nimiprojektista vastaavat kielentutkijat Lena Wenner, Maria Löfdahl ja Ratifa Hanoush. Kielenhuoltajat Henna Leskelä ja Tarja Larsson selvittävät sanoja potaska, kuperkeikka ja hyvens. Viikon uudissana on datata. Annika Lantto pakinoi knapsuista ja kunnon miehistä.Juontajana Merja Laitinen.
Sun, 26 Mar 2017 - 46min - 69 - Kielipuoli hakee sanoja kuvaamaan 100-vuotiasta Suomea.
Millaiset sanat sopivat kuvaamaan Suomea: rakas, vieras, kaunis, etäinen?
Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.
Kielipuoli kävi Torshällassa kyselemässä sanoja, joilla voisi kuvailla tänä vuonna 100 vuotta täyttävää itsenäistä Suomea. Jutta Turunen rekrytoitiin opettajaksi Suomen Lahdesta Eskilstunaan Skogstorpin kouluun. Jutta kertoo, miten on mennyt etenkin kielen kanssa. Hän oli Suomessa ruotsin ja englannin opettaja. Jutta jatkaa samoissa tehtävissä, mutta ei voi opettaa ruotsia äidinkielenä, siihen ei kielitaito vielä riitä. Hän opettaa ruotsia toisena kielenä. Kielenhuoltajat Henna Leskelä ja Tarja Larsson Kielineuvostosta (Språkrådet) puhuvat muun muassa jonneista ja oululaisista sanonnoista. Viikon uudissana on duudlata.Juontajana Merja Laitinen.
Sun, 19 Mar 2017 - 46min - 68 - #Kielipuoli huithapelin ja skitgubben jäljillä
Kielenhuoltajat Riina Heikkilä ja Henna Leskelä ovat saaneet purtavakseen sanat huithapeli ja skitgubbe. Niistä löytyy sanomista.
Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.
Riina ja Henna selvittävät myös sanat höntsy ja polanne. Suomen kielen tulkkeja riittää Ruotsissa, mutta kaikki oikeutetut eivät kuitenkaan aina saa suomenkielistä tulkkia, vaikka sitä tarvitsisivat raportoi Göteborgista Lotta Hoppu. Viikon uudissana on mylk, kasviperäisten maitojuomien yhteisnimike. Manja Lehto antaa kolumnissaan äidillisiä neuvoja elämän eri aloilta.Juontajana Merja Laitinen.
Sun, 12 Mar 2017 - 47min - 67 - #Kielipuoli selittää belsepuupin ja kurkkaa teatterin kulisseihin
Kielenhuoltajat Riina Heikkilä ja Henna Leskelä valottavat sanoja belsepuupi ja vänkäri ja selittävät, miksi suomeksi sanotaan Viro, ei Eesti.
Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.
Kielenhuoltajat vastaavat Ilpo Okkolalle, joka ihmettelee miksi Suomessa sanotaan Viro eikä Eesti. Sannamari Patjas ja Timo Nieminen kertovat Susanna Alakosken uudesta näytelmästä Laina och fåglarna, joka tulee ensi-iltaan 23. maaliskuuta Eskilstunassa. Sannamari ja Timo esiintyvät näytelmässä. Pentti Salmenranta on löytänyt arkisen esineen, jolla on monta nimeä, mutta mikään niistä ei ole se oikea. Viikon uudissana on richsplaining.Juontajana Merja Laitinen.
Sun, 05 Mar 2017 - 45min - 66 - Suomen kieltä ja ruotsia neljässä sukupolvessa.
Kajauksen suvussa Eskilstunassa puhutaan suomea ja ruotsia neljässä sukupolvessa. Nuorimmilla ruotsi voittaa. Kantaisä Heikki puhuu mieluiten suomea.
Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.
Heikki Kajaus ja tyttärensä Nina Lindbom ovat mukana kertomassa siitä, miten heidän suvussaan käytetään ruotsia ja suomea. Uutistoimittaja Anniina Tourunen haastoi itsensä opettelemaan hiihdon sanat. Kielenhuoltajat Riina Heikkilä ja Henna Leskelä pohtivat radiokieltä ja sanoja uuma sekä hainota. Annika Lantto Tornionlaaksosta pakinoi. Viikon uudissana: pukukoppipuhe.Juontajana Merja Laitinen.
Sun, 26 Feb 2017 - 46min - 65 - Kielipuoli: Suomen kieli Ruotsin kouluissa on ollut kuuma peruna jo kauan
1980-luvulla monilla paikkakunnilla lakkoiltiin suomenkielisten luokkien säilyttämisen puolesta. Suomen kieli kouluissa on polttavan ajankohtainen myös tänään.
Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.
- Hallitus on nimittänyt Tukholman yliopiston suomen kielen professori Jarmo Lainion selvittämään vähemmistökielten opetuksen parantamista.
- Korkeakoulutasolla ei vieläkään järjestetä riittävästi kansallisten vähemmistökielten koulutusta, raportoi Yliopisto- ja korkeakouluneuvosto, Universitets- och högskolerådet, UHR. Tämä voi johtaa opettajapulaan vähemmistökielten opetuksessa peruskouluissa ja lukioissa.
- UHR koettaa kannustaa suomen ja muiden vähemmistökielten opiskeluun sosiaalisessa mediassa leviäville filminpätkillä.
- Kieliohjelma Sanaseula puhui nuorten ja lasten suomen kielestä ja koulusta 30. tammikuuta 1984. Ajankohtainen aihe silloinkin.
- Mitä tarkoittaa sanonta yllätti Mietaan? Kielenhuoltajat Riina Heikkilä ja Henna Leskelä selvittävät.
- Viikon uudissana: muunsukupuolinen.
- 24. helmikuuta on ruotsinsuomalaisten päivä ja Kaarle Aksel Gottlundin syntymäpäivä. Andreas Ali Hietala Jonasson kuvailee Gottlundin ponnisteluja suomen kielen puolesta Ruotsissa jo 1800-luvulla!
- Juontajana Merja Laitinen.
Sun, 19 Feb 2017 - 46min - 64 - Kieli voi vaikuttaa monikielisen ihmisen aikakäsitykseen.
Riina Heikkilä kertoo tutkimuksesta, jossa verrataan ajan käsitettä ruotsin ja espanjan kielissä. Ruotsissa aika määritetään janaksi, espanjan kielessä aika on enemmänkin määrällinen käsite.
Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.
Kielenhuoltajat Riina Heikkilä ja Henna Leskelä selvittävät myös sanoja vispilänkauppa ja allit. Eskilstuna-Kuriren lehden toimittaja Sebastian Laneby joutui melkein shokkiin, kun ymmärsi, että joka puolella Eskilstunaa kuulee suomen kieltä. Kieli on Sebastianille rakas tuttu lapsuudesta. Tanskalaiset kääntäjät Siri Nordborg Møller ja René Semberlund Jensen, ovat opiskelleet niin paljon suomea, että pystyvät kääntämään suomenkielistä kirjallisuutta. Viikon uudissana on huomentaja. Manja Lehto pakinoi lukuisista kesätyöpaikoistaan.-Juontajana Merja Laitinen.
Sun, 12 Feb 2017 - 45min - 63 - Salliva asenne monikielisyyteen koulussa leviää: transkieleily
Monissa kouluissa kokeillaan transkieleilyä, uutta tapaa hyödyntää ja arvostaa oppilaiden omia kieliä. Kielenhuoltajat selittävät muiden muassa sanaa antikristus ja Pentti pakinoi sanasta sikahyvä.
Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.
Sen sijaan, että äskettäin maahantulleita lapsia pidetään niin sanotuilla valmistavilla luokilla heidän pitäisi nopeasti päästä tavallisiin luokkiin oppimaan muitakin aineita kuin ruotsin kieltä, katsovat tutkijat Eva Sundgren ja Pirjo Lahdenperä. Lasten omia äidinkieliä voidaan käyttää myös aineopetuksessa uuden translanguaging - transkieleily ajattelutavan mukaan. Kielenhuoltajille Riina Heikkilälle ja Henna Leskelälle on tullut kysymyksiä sekä antikristuksesta että pedon merkistä eli luvusta 666. Suomenopettaja Pentti Salmenranta on miettinyt onko sana sikahyvä slangia vai ei. Niinkuin monesti ennenkin laittoivat hänen oppilaansa ajatusprosessin käyntiin.Juontajana Merja Laitinen.
Sun, 05 Feb 2017 - 46min - 62 - Kielipuoli 2017-01-29 kl. 16.04
Finlandssvenska språkvården vill att finlandismer undviks så att finlandssvenskan inte glider alltför långt ifrån stadardsvenskan.
Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.
Sun, 29 Jan 2017 - 45min - 61 - #Kielipuoli: puliukko ja rapakalja-sanoja selvitetään
Kielenhuoltajat Riina Heikkilä ja Henna Leskelä selittävät muun muassa sanat puliukko ja rapakalja.
Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.
- Puliukko-sana pohjaa sanaan pulituurijuoppo, pulituuri on etanolipitoista huonekalujen kiillotusainetta. Rapakalja-sanan juuret ovat ruotsin kielessä, kertovat suomen kielen huoltajat.
- Suomalaisetkin hallitsevat small talkin, tilanteen täytyy vaan olla sopiva, sanoo vuorovaikutustilanteisiin ja -käytänteisiin erikoistunut professori Marja-Leena Sorjonen.
- Saksan kieltä on tiettävästi puhuttu Ruotsissa koko maan historian ajan, kielisarja keskittyy saksan kieleen Ruotsissa.
- Viikon uudissana on sydäniskuri.
- Kielenhuoltaja ja uudissanojen tuntija Henna Leskelä näkee Suomen ja Ruotsin uudissanalistoissa yhtäläisyyksiä. Molemmissa maissa syntyy samantyyppisiä sanoja.
- Juontajana Merja Laitinen.
Sun, 22 Jan 2017 - 44min - 60 - Mistä tulee maan nimi Suomi?
Kielenhuoltajat Henna Leskelä ja Riina Heikkilä valottavat Suomi-nimen alkuperää, joka oikeastaan on hämärän peitossa.
Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.
- Suomi-sana saattaa tulla sanasta suo tai suomu, se voi myös olla sukua sanalle saame. Sana saattaisi myös olla alunperin baltialaisperäinen shama, mutta mitään näistä selityksistä ei ole lopullisesti todennettu tai hyväksytty.
- Puolankielinen Tomasz Czyc kertoo äidinkielestään, jota käyttää vain kotona ja puolalaisten sukulaisten kanssa.
- Manja Lehto pakinoi tikkutollosta ja muista Porin seudun murresanoista.
- Kieliä voi oppia laulamalla. Uusi tutkimus toteaa, että laulamalla kielen oppiminen on helpompaa kuin perinteisillä menetelmillä.
- Språkrådet palkkaa meänkielen huoltajan, muilla kansallisilla vähemmistökielillä on jo kielenhuoltajat.
- Juontajana Merja Laitinen.
Sun, 15 Jan 2017 - 44min - 59 - #Kielipuoli fiikkaa piparin kera
Vuoden 2016 ruotsinsuomalainen sana on fiikata. Sana-finalistit valinneet kielenhuoltajat Riina Heikkilä ja Henna Leskelä selittävät myös miksi sanotaan, että jokin voi mennä pipariksi.
Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.
Vuoden 2016 ruotsinsuomalainen sana fiikata on varsinainen klassikko ja ahkerassa käytössä ruotsinsuomalaisten keskuudessa. Kielipuoli kertaa kilpailun kärjen.Kielenhuoltajat puhuvat ilmaisuista ryystää, namiskuukkeli ja mennä pipariksi.Pentti Salmenranta on pakinassaan löytänyt käytöstä poistuneita suomalaisia sanoja.Kielisarjassa esitellään bosnian,serbian ja kroatian kieliä.Juontajana Merja Laitinen.
Sun, 08 Jan 2017 - 46min - 58 - #Kielipuoli: joululaulujen sanat ja runollinen persia
Suomalaisissa joululauluissa on vanhahtavia ja agraarisia sanoja, joita kaikki eivät ymmärrä.
Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.
Kielenhuoltaja Henna Leskelä selittää ometan ukset ja kypsit.Musiikin monitoimimies Jaakko Kerola kertoo, minkälaisia hankaluuksia joululaulujen kääntäminen suomeksi tuottaa. Riitta Niemi haastattelee.Persian kieli on vanha kulttuurikieli ja kirjallisuuden kieli. Eskilstunalainen Reza pitää kieltä aivan fantastisena. Haastattelijana Jasmine MallaMiten istuu teitittely ruotsinsuomalaisen suuhun? Kielenhuoltajat Riina Heikkilä ja Henna Leskelä pohtivat, kimmokkeena Jukka Painilaisen kokema teitittelytilanne.Juontajana Merja Laitinen.
Sun, 25 Dec 2016 - 44min - 56 - #Kielipuoli: uusia suomalaisia sanoja choker, porkkala, sapioseksuaalisuus
Kielenhuoltaja Henna Leskelä esittelee Suomen kotimaisten kielten keskuksen uudissanalistaa 2016.
Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.
Uudissanat kuvaavat ajan ilmiöitä ja saattavat vaipua unholaan aika nopeastikin.Kielipuoli paljastaa Vuoden ruotsinsuomalainen sana 2016 -finalistit.Ali Andreas Hietala Jonasson pakinoi juhlista ja suomalaisista.Käymme Karlstadissa suomen kielen kurssilla.Juontajana Merja Laitinen.
Sun, 18 Dec 2016 - 44min - 55 - Viittomakieli kuvaa elämää yhtä hyvin kuin puhuttu kieli
Viittomakielen merkityksestä identiteetille väitellyt Päivi Fredäng tähdentää, että viittomakieli on nimenomaan kieli. Ei apuväline, jolla kommunikoidaan kuulevien kanssa.
Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.
Päivi Fredäng ja viittomakielen tulkki Mirja Leppänen kertovat viittomakielestä.Viikon uudissana hyggeily on sukua ruotsin mysa-verbille ja ruotsinsuomalaisten puhekielen myyssille ja myyssaamiselle.Manja Lehto onnittelee pakinassa 99-vuotiasta itsenäistä Suomea ja toivottaa valtiolle pitkää ikää. Manja kelaa itsenäisen Suomen historiaa sukuhistoriansa kautta.Kielenhuoltajat Riina Heikkilä ja Henna Leskelä puhuvat muunmuassa sanonnoista höykäsen pöläys,miesmuisti jaelämän koulu.Juontajana Merja Laitinen.
Sun, 11 Dec 2016 - 46min - 54 - #Kielipuoli: jiddiš kantaa rikasta kulttuuriperinnettä
Jiddiiä sanotaan jopa maailman kauneimmaksi kieleksi. Se kantaa rikasta kulttuuriperintöä, historiaa ja mytologiaa.
Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.
Jiddišiä on ryhdytty opettamaan peruskoulutasolla. Opettaja Peppe Freud Tukholman Vasa Real-koulussa opettelee itsekin kieltä yhdessä viidentoista peruskoulun yläasteen oppilaan kanssa.Vuoden 2016 ruotsinsuomalainen sana, löytyykö se juuri sinun lähipiiristäsi? Haemme sanoja, jotka ovat joko yhdestä sanasta muodostuvia kuten esimerkiksi pyllyri=liukuri/stjärtlapp tai maskiaiset = naamiaiset/maskerad taikka kahden sanan yhdistelmiä esim. kirjoittaa ulos = tulostaa/skriva ut. Kyseessä voi olla myös ruotsinkielisen sanan suora väännöskäännös (esim. myyssata/myyssätä), näitä voitte meille levereerata. Lähetä osoitteeseen kielipuoli@sverigesradio.se viimeistään 13.12. Voittajat paljastetaan 5.1. 2017 Iltapäivä-ohjelmassa.Kielenhuoltajat Riina Heikkilä ja Henna Leskelä selvittävät sanoja häävi ja hama sekä sanontoja parempi pyy ja svengaa kuin hirvi.Henna Leskelä selittää myös sanat kukkahattu, suvakki ja mokuttaja.Juontajana Merja Laitinen.
Sun, 04 Dec 2016 - 46min - 53 - #Kielipuoli: meänkieltä monelta kantilta
Meänkieli on virallisena kielenä melko uusi kieli ja siitä ollaan yhä montaa mieltä.
Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.
- Monet katsovat, että suomen kieli on hyvänä tukena meänkielelle, toisten mielestä suomen kieli kuulostaa vieraalta, kun on jo monen sukupolven ajan asunut ja elänyt Ruotsin puolella meänkielisellä alueella. Kuulemme muun muassa meänkielen dosentin Birger Winsan, professori emeritus Erling Wanden ja meänkielen kieliopin kirjoittaneen kirjailija, teologi, lingvisti Bengt Pohjasen ajatuksia meänkielen ympäriltä.
- Toimittaja ja eläintenhoitaja Annika Lantto sanoo pakinassaan, ettei usko kovin tarkkaan erotteluun suomen ja meänkielen välillä. Suomi vahvistaa hänen mielestään meänkieltä.
- Kielenhuoltajat Riina Heikkilä ja Henna Leskelä tarttuvat muun muassa sanaan hama niinkuin hamassa tulevaisuudessa ja sanontaan pyörii kuin pieru ämpärissä.
-Viikon uudissana on koskettelupalvelu
- Juontajana Merja Laitinen
Sun, 27 Nov 2016 - 42min - 52 - #Kielipuoli: Sofia Jannokin kaltaiset leijonamielet elinehto saamen kielille
Ihmiset, jotka palavat saamen kielten elvyttämiselle, ovat a ja o kielten pelastamisessa.
Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.
- Artistit Sofia Jannok ja Jon Henrik Fjellgren ovat hyviä esikuvia saamenkielisille, listaa Yle Sapmin päällikkö Maria Saijets. Ja Gollegiella (Kultakieli) -palkinnon voittajat Maaret ja Inga-Marja Steinfjell, jotka vetävät eteläsaamenkielistä talkshow-ohjelmaa perjantaisin Ruotsin ja Norjan radioissa tekevät mainiota arjen kielityötä, kuittaa SVT Sapmissakin kauan työtä tehnyt Maria. Niinikään pohjoismaisen Gollegiella-palkinnon voittanut kieliaktivisti Kirsi Paltto kertoo, että monet saamelaiset eivät edes tiedä olevansa saamelaisia, koska saamelaistaustaa on aiemmin hävetty ja peitelty. Hänen mukaansa ei siis siksi ole ihme, että monet ovat myös kadottaneet kielensä ja tarvitsevat tukea voidakseen ottaa sen uudelleen haltuunsa. Kielipuolen kielisarja kertoo tällä kertaa saamen kielistä Ruotsissa.
- Viikon uudissana: lumitykki
- Kielenhuoltajat Riina Heikkilä ja Henna Leskelä vastaavat kysymyksiin muun muassa sanoista ruukata/pruukata ja supisuomalainen.
- Pakinasta vastaa Andreas Ali Hietala Jonasson, joka on kritisoinut Midnattssol tv-sarjaa siitä, että saamelaisten ja kveenien välejä kuvataan vihamielisiksi, vaikka ne eivät sitä olisikaan.
Sun, 20 Nov 2016 - 44min - 51 - #Kielipuoli - romanikieli vahvistuu ja heikkenee Ruotsissa
Ruotsissa kansalliseksi vähemmistökieleksi hyväksytyt viisi murretta ovat saaneet lisää tukea yhteiskunnalta, mutta kaalemurteen siirtyminen sukupolvelta toiselle kangertaa.
Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.
Yliopisto opettaja Henry Hedman Helsingin yliopistosta sanoo, että kaalen puhujia on edelleen, mutta kielen käyttötarkoitus on kadonnut. Täytyisi kehittää uusia tapoja kasvattaa motivaatiota, esimerkiksi someviestinnässä ja peleissä. Sveriges Radion romanikielisen toimituksen Radio Romanon työnjohtaja Veli Brijani sanoo, että viidentoista vuoden aikana on romanikielen asema Ruotsissa vahvistunut, mutta paljon työtä on vielä jäljellä. Kielenhuoltajat Riina Heikkilä ja Henna Leskelä selittävät, mikä on sembalot/cembalot/tsembalot ja miten kääntyvät sanat övervikt ja fetma. Viikon uudissana on MiFu. Annika Lantto pakinoi siitä, miten tv-sarjat ja musiikki ovat edistäneet hänen kielitaitojaan. Annika lähettää kiitokset Beverly Hills-sarjan kääntäjälle.Juontajana Merja Laitinen.
Sun, 13 Nov 2016 - 44min - 50 - #Kielipuoli: kivistystä koulussa, muuten suomen kieli voi hyvin, arvioi tutkija
Juttusarja Ruotsin kielistä jatkuu. Suomen kielellä on tällä hetkellä nostetta Ruotsissa, vaikka monia haasteitakin on vielä edessä, summaa suomalaisugrilaisten kielten professori emerita Leena Huss.
Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.
Leena Hussin mielestä koulu antaa liian vähän tukea lasten suomen opiskeluun. Lapset joutuvat eriarvoiseen asemaan, koska alarajaa äidinkielen opetukselle ei ole. Jotkut kunnat voivat antaa opetusta 20 minuuttia viikossa, toiset 90 minuuttia ja molemmat ovat vielä liian vähän, Leena Huss sanoo.Kielenhuoltajat Riina Heikkilä ja Henna Leskelä Kielineuvostosta pohtivat, missä vaiheessa ruotsinsuomen voi sanoa olevan oma murteensa tai jopa oma kielensä.Eskilstunan ruotsinsuomalaisen koulun kuudesluokkalaiset ovat juhlineet halloweeniä ja tehneet sukututkimusta. He kertovat uutisia koululta tekemässään äänikirjeessä.Pentti Salmenranta pakinoi puhe- ja kirjakielistä ja päästää oman puhekielisen minänsä valloilleen.Miksi juuri torstai on toivoa täynnä ja miksi veri on vettä sakeampaa? Näitä selvittävät kielenhuoltajat.Viikon uudissana on härkis.Juontajana Merja Laitinen.
Sun, 06 Nov 2016 - 44min
Podcasts similares a Kielipuoli
ALEXEY ROMEO - White Knight ALEXEY ROMEO- Sex Stories 🔥 Ignite Your Desire Audiodesires
- KISS FM Ukraine DJs, kissfm.ua
- Euro Nation Euro Nation
- The Five FOX News Radio
- Vårt svenska liv Gry & Victoria
- Tiedekulma podcast Helsingin yliopisto
- Ammattina rikos Iltalehti
- Autoradio Iltalehti
- Politiikan puskaradio Iltalehti
- Jäljillä Jäljillä/ Podme
- Yrittäjä Leevi Leivo
- Краткая теория всего libo/libo
- Paha syntyi Pohjolassa Lilli
- Kuuntele Raamattu vuodessa Miska Wilhelmsson
- Murhakertomuksia Podimo
- Lasten sadut Podplay
- Radio Pooki RadioPlay Suomi
- Rikosarvoitukset Rikosarvoitukset
- Sami & Jorma Sami Sykkö & Jorma Uotinen
- ambient sound for sleep Sensible sounds
- Jari Sarasvuo podcast Trainers' House
- Raamattu tänään tzadik
- Радио АВРОРА Радио «Аврора»
Otros podcasts de Ciencia y Medicina
- Vetenskapsradion Sveriges Radio
- Vetenskap och hälsa Lunds universitet, Malmö universitet och Region Skåne
- Allt du velat veta Acast - Fritte Fritzson
- Språket Sveriges Radio
- Medicinvetarna Karolinska Institutet
- Social Psychology Lectures Dana C. Leighton
- Planetary Radio: Space Exploration, Astronomy and Science The Planetary Society
- Forschung aktuell Deutschlandfunk
- Unexplained iHeartPodcasts
- Dumma Människor Acast - Lina Thomsgård och Björn Hedensjö
- پادکست آذرخش مکری - azarakhsh mokri nimac
- Vetenskapsradion Historia Sveriges Radio
- Das Wissen | SWR SWR
- I hjärnan på Louise Epstein Sveriges Radio
- Odla med P1 Sveriges Radio
- The Matt Walker Podcast Dr. Matt Walker
- Naturmorgon Sveriges Radio
- ZEIT WISSEN. Woher weißt Du das? ZEIT ONLINE
- Aha! Zehn Minuten Alltags-Wissen WELT
- All In The Mind ABC listen
