Mun Lappi – Elämää Lapissa

Alpakoita Ranualla? Kyllä vaan!

Ranuan Kuukasjärvellä tienreunaa vastaan voi kävellä kolmikymppinen nainen, jolla on toisessa kädessä postilaatikolta haettu paikallislehti, toisessa punaisiin päitsiin puettu harmaa alpakka.

Vastaankävelijä on Tiia Leppiaho, joka on toteuttanut pitkäaikaisen unelmansa. Tiia haaveili omasta alpakasta jo lapsena. Miehelleen hän ehti puhua alpakoista kymmenen vuoden ajan ennen kuin appi laittoi pari vuotta sitten Tiian suunnitelmiin vauhtia.

Inarin kunnan varhaiskasvatuksen erityisopettaja Maria Sannelvuo viihtyy luonnossa kamera kädessä ja kelkan selässä.

Lukion jälkeen Maria lähti opiskelemaan kasvatusalaa, sillä hän ajatteli, että pohjoisesta löytyisi aina töitä opettajille ja varhaiskasvattajille. Valmistumisensa jälkeen hän saikin työpaikan Inarin kunnan kiertävänä varhaiskasvatuksen erityisopettajana. Samalla moottorikelkkaharrastukselle avautui uusi ulottuvuus, sillä Ivalosta löytyy upeita kelkkailumaastoja.

Muun muassa Arktiset vedet tv-sarjasta ja urheiluselostajan töistä tuttu Juhani Henriksson vaihtoi muutama vuosi sitten Helsingin Lappiin.

Henriksson oli jo pidempään toivonut, että hän voisi elää arkeaan paikkakunnalla, joka olisi merkityksellinen muutenkin kuin työn kannalta.

Helsinki oli paikka olla töissä, mutta sydän veti pohjoiseen. Juhani kuvasi Arktiset vedet -televisiosarjaansa ympäri pohjoista, mikä yhä lisäsi kuumetta muuttaa Lappiin. Oma maisema ja paikka olivat samassa suunnassa kuin sarjan kuvauspaikatkin.

Kaksi vuotta sitten työkuviot oli lopulta mahdollista järjestää niin, että lähtö pohjoiseen onnistui. Alun perin suunnitelmana oli muuttaa Inariin, mutta lopulta Rovaniemi valikoitui uudeksi asuinpaikaksi. Sieltä pääsi nopeammin Helsinkiin, jonne jäi osa Juhanin töistä.

Hirsitalon runko Pellon Orajärvellä antaa kenties aavistuksen tulevaisuudesta. Suvi Vallin mummolan pihalle nousseesta kehikosta valmistuu uusi koti Suville, hänen miehelleen Esalle ja heidän tyttärilleen Ronjalle ja Riialle.

Vallin perheen elämä mullistui muutama vuosi sitten, jolloin perhe vielä asui Oulussa. Valli sairastui home- ja kemikaaliyliherkkyyteen, joka laittoi punnitsemaan uudelleen kaikki elämän arvot.

Kiireinen elämä kaupungissa sai vaihtua arkeen maaseudulla kotikylässä, jonne Vallin perhe muutti syksyllä 2019. 

Helsingissä asui joukko Anni Koiviston ystäviä, sieltä löytyi kasvisravintolat ja mielenkiintoinen työ sosiaalipoliittisena asiantuntijana Suomen Lukiolaisten Liitossa. Paluu lomien jälkeen Utsjoelta lapsuudenperheen luota takaisin Kallioon tuntui kerta kerran jälkeen vaikeammalta.

Lokakuussa 2019 Koivisto lopulta pakkasi tavaransa miesystävänsä kaverin Hiaceen ja aloitti matkan takaisin pohjoiseen.

Vaikka paluu on tuonut levollisuuden, Koivisto huomaa välillä ärsyyntyvänsä Lappia koskevista romanttisista mielikuvista.

- Ajatellaan, että elämä täällä on vain leppoisaa. Maataan mättäällä ja katsellaan revontulia, hän karrikoi.

Sen sijaan arki vaatii usein sisua. Pitkät etäisyydet, vähäiset palvelut ja esimerkiksi lumityöt ja pakkaset vaativat vaivannäköä ja luovuutta.

Lapsena Esa Turunen haaveili astronautin ammatista. Sittemmin hänestä tuli revontulitutkija ja Sodankylän geofysiikan observatorion Tähtelän johtaja. Taivaan ilmiöitä koko 35 vuotta kestäneen työuransa tutkinut Turunen kokee päässeensä lähellä lapsuuden haaveammattiaan.

Revontulten tutkimisen lisäksi Lappi tarjoaa Turusen mukaan erinomaiset mahdollisuudet tutkia muun muassa ilmastonmuutoksen vaikutuksia arktiseen luontoon sekä alkuperäiskansoihin liittyviä kysymyksiä. Tähtelän lisäksi Lapissa toimii Kilpisjärven biologinen tutkimusasema sekä Utsjoen Kevon ja Sallan Värriön tutkimusasemat.

Kemijärveläinen Pia Kangas pyörittää kahta yritystä. Hän vetää joogakursseja kotinsa vieressä Pyhätunturilla sekä työskentelee luontokartoittajana.

- Molemmissa töissä joudun olemaan koko ajan läsnä siinä tilanteessa. Luontokohteissa seuraan karttaa ja havainnoin ympäristöä, joogassa tarkkailen ihmisiä.

Luontokartoittajan työssä Pian työskentelyalueeseen kuuluu koko Lappi ja pohjoinen Suomi. Asiakkaita ovat esimerkiksi kaivosyhtiöt tai kaavoittajat. Kiireisimpänä kesäsesonkina päivät kuluvat maastossa. Talvi tuo vastapainoa jatkuvaan liikkeelläoloon kesäisin. 

- En koe eläväni syrjässä. Siirtymiset paikkakuntien välillä onnistuvat nopeasti ja olen sosiaalisen median kautta yhteyksissä ystäviini.

Ensimmäisen kerran elämä pohjoisessa alkoi houkuttaa freelance-valokuvaaja Otto Pontoa vuonna 2014. Hän teki tuolloin maastopyöräreissun Pohjois-Norjaan. Tunturin huipulle kipuamisen jälkeen olo oli autuas.

– Tuli olo, että mäkiä pitäisi saada elämään lisää.

Väliin mahtui muutama harmaa Etelä-Suomen talvi, jolloin marraskuu tuntui jatkuvan ikuisesti. Ponto alkoi ikävöidä talvea. Hän haki toimitussihteerin paikkaa paikallislehti Inarilaisesta. Helmikuussa 2016 edessä oli muutto Lappeenrannasta Ivaloon.

Freelancetoimittajana ja -valokuvaajana itsensä työllistävä mies on löytänyt pohjoisesta hyvin töitä. Pyynnöt työkeikoille tulevat yleensä Helsingistä, ja luovan alan tekijöiden välinen kilpailu on Lapissa vähäisempää kuin esimerkiksi kehä kolmosen sisäpuolelle.

Toisin kuin monet muut Lapin paluumuuttajat, Priitta Pöyhtäri-Trøen ei muuttanut takaisin kotiseudulleen Muonioon etelästä. Sen sijaan hän muutti Lappiin pohjoisesta, Huippuvuorilta, jossa hän asui kaksitoista vuotta.

Huippuvuorilla yötön yö kesti huhtikuun lopusta elokuun loppuun. Toisaalta myös kaamos, napayö, kesti neljä kuukautta. Lisäksi talvisin pohjoisesta puski usein armoton viima. Uudessa kodissa Yli-Muonion Utkujärven rannalla elo tuntuukin Huippuvuorten ääriolosuhteisiin verrattuna leppoisalta. Priitta työskentelee ammattiopisto Lappiassa luonto- ja eräoppaiden vastuukouluttajana.