Ihminen tavattavissa | Tommy Hellsten -instituutti

Tässä keskustelussa kaksi toisilleen täysin tuntematonta ihmistä kohtaa aidossa ja syvällisessä keskustelussa, jossa he jakavat kokemuksiaan läheisriippuvuudesta, riittämättömyyden tunteista ja itsensä hyväksymisestä. Keskustelu avautuu hetki hetkeltä, ja molemmat rohkaistuvat olemaan aitoja ja läsnä toistensa seurassa.

Läheisriippuvuuden hoitoon erikoistunut sairaanhoitaja Jenna Takatalo ja Ihminen tavattavissa -terapeuttiopiskelija Jarkko Tiiro pohtivat, kuinka haastavaa voi olla kohdata itsensä ja toisen ihmisen ilman rooleja tai odotuksia, mutta samalla myös miten vapauttavaa ja kasvattavaa se voi olla. Tämä video tarjoaa lämpimän ja rehellisen katsauksen ihmisten väliseen aitouteen ja itsensä hyväksymisen tärkeyteen.

Ihminen tavattavissa -filosofian ydin on prosessi rakkaudettomuudesta rakkauteen. Jotta prosessi rakkaudettomuudesta rakkauteen on mahdollinen, on turva välttämätön elementti. Turvan syntymiseen edellytyksenä on kunnioitus: jokaisen opiskelijan ainutlaatuisen elämän ja kokemusten kunnioittaminen. Samaan aikaan koulutusohjelman rakenteiden ja sisällön kunnioittaminen luo turvaa, selkeyttä ja jatkuvuutta opiskelijoiden omaan ja ryhmän prosesseihin.

Koulutusohjelmamme kouluttajien keskinäinen kunnioitus ja koko organisaation rakenteiden kunnioitus luo turvan ryhmälle, kouluttajille ja muille organisaatiossa työskenteleville. Kun kouluttajat ovat itse turvassa sekä itsessään, että keskinäisessä vuorovaikutuksessaan, luo se ryhmään tilan jossa on mahdollista olla keskeneräinen ja haavoittuva. Kouluttajat johtavat omalla esimerkillään.

Ohjelmamme kouluttajien tehtävänä on kannatella ryhmää, jotta tämä on mahdollista, on sitouduttava pitämään huolta omasta henkisestä ja fyysisestä jaksamisesta. Ohjenuoranamme on: koskaan ei ole liian aikaista pyytää apua.

Kasvuohjelman ryhmissä on aina kaksi kouluttajaa, ja jotta kouluttajat pystyvät kannattelemaan yhdessä ryhmää, on opeteltava myös kannattelemaan toinen toistaan. Kouluttajamme toimivat koko ryhmän yhteistä prosessia palvelevana resurssina. Kouluttajana ohjelmassamme on tiedostettava vastuu tehtävässä terveen kasvun tukemiseen.

Tässä podcastjaksossamme Ihminen tavattavissa -terapeuttimme Jaana Toikkanen ja pian terapeutiksemme valmistuva Jukka Erätuli keskustelevat yhteyden tunteesta. Kysytkö sinä läheiseltäsi mitä hänelle oikeasti kuuluu vai sisältääkö kysymyksesi velvoitteen kertoa sinulle vain sellaisista asioista mitä sinun on helppo kuunnella?
Tarvitsemme toisiamme monella tavalla. Jukka sanoittaa kuinka yhteys toiseen vie yhteyteen myös itsensä kanssa. Vuorovaikutteinen yhteys on tärkeää sekä oppimisen, että levollisuuden kannalta. Yhteys aktivoi oppimaan ja yhtä lailla rauhoittaa, tuo turvaa ja levollisuutta keholle ja mielelle. Jos yhteys vaatii tai aiheuttaa tarpeen suojautua, yhteys tai yritys muodostaa yhteyttä toiseen voi olla myös hyvin kuormittavaa.
Jaanan ja Jukan moninäköalainen keskustelu aiheesta antaa mahdollisuuden pohtia mitä me itse tuomme yhteyteen ja minkälaisia yhteyksiä toivomme omaan elämäämme.

Ihminen tavattavissa -terapeuttimme Ilari laine ja stressinhallintavalmentaja ja uutta luova yrittäjä Päivikki Leinonen keskustelevat podcastissamme rönsyilevät improvisoiden ja luovasti keskustelussaan sisäisessä maailmassamme toisiaan kunnioittavassa vuorovaikutuksessa.
Jännitys, innostus, pettymys, pelko… kaikki hyvin stimuloivia, aktivoivia, energisoivia tunteita. Kuinka voin rauhoittaa itsensä aktivoivien tunteiden humussa tai käyttää noita tunteita hyväkseen silloin, kun esimerkiksi esiintyessä nuo tunteet ovat hyvinkin käyttökelpoisia suoritumisessa?
Pyrimme käsikirjoittamaan elämää. Mutta voimmeko todellisuudessa käsikirjoittaa tilanteita tai tapahtumia? Ehkä, mutta entä tilanteiden ja tapahtumien väistämättä herättävien tunteiden käsikirjoittaminen? Tunteemme voivat saman tien romuttaa koko käsikirjoituksemme ja haastaa meidät omien tunteiden kohtaamisessa.
Levollisuus syntyy ilman käsikirjoitusta, luovassa tilassa, johon mahtuu koko elämä tunteineen tai ainakin se, mikä tässä hetkessä tuntuu tärkeältä. Tunteidemme tärkeä viesti onkin kysymys siitä kykenemmekö luomaan käsikirjoituksetonta tilaa ja antamaan elämällemme mahdollisuuden?

Ihminen tavattavissa -terapeuttiharjoittelijamme ja läheisten klinikan läheishoitaja Mira Oikarainen keskustelee podcastissamme riippuvuudesta toipuneen Malla Salosen kanssa toipumisen mahdollisuudesta.
Toipumisen kirjassa on monta lukua ja toipuminen on elämän pituinen tarina. Mallan mielestä toipuminen on mukavaa ja palkitsevaa. Palkitsevaa on erityisesti se, että elämän valintojen ja päätösten tekijä tai toimintaa ohjaava tekijä ei ole toipumisen käynnistyttyä enää riippuvuus joka tarkoittaa, että toimintaa ja elämää määrittelee se mistä miten ja milloin on mahdollista saada seuraavan kerran päihteitä ja päihtymys, vaan elämä ohjautuukin omasta itsestä ja omista valinnoista.
Omien tunteidemme käsittely ja kohtaaminen on elämämme suurimpia haasteita. Voimme hakea helposti tunteiden aiheuttamaan kipuun lääkettä huumeista, viinasta, seksistä, työstä, urheilusta riippuvuuteen saakka. Paradoksaalisesti riippuvuus aiheuttaa lisää sellaisia kipeitä tunteita esimerkiksi häpeää, syyllisyyttä ja riittämättömyyttä, joita tahtoo lääkitä taas uudelleen riippuvuuksilla.
Ja toipuminen. Mira valottaa omassa puheessaan myös sitä, kuinka toipumisestakin voi tulla riippuvaiseksi. Tärkeintä on uskaltaa voida hyvin, valita vapaus ja elämä.

Voiko sydämellä tekeminen ja toisten auttaminen olla liiketoimintaa? Siitä keskustelevat tässä jaksossamme Ihminen tavattavissa -terapeuttimme Pertti Ratilainen ja terapiakoulutuksemme opiskelija Mia Metsäranta. Sekä terapiatyö, että moni muu hyvinvointialan työ tapahtuu yksinyrittäjien kentässä. Terapeutin yrityksen ainoa työntekijä on terapeutti itse ja hänen tulisi hoitaa palvelunsa markkinointi, asiakastyö ja talouden johtaminen itsenäisesti. Varsinaisen oman osaamisen lisäksi tulisi osata suuri määrä eri ammattilaisten taitoja ja se aiheuttaa luonnollisesti huolta.
Osa asiakkaista maksaa terapiansa itse ja on vapaa valitsemaan haluamansa terapiamuodon. Osa saa terapeuttista hoitoa osittain yhteiskunnan tukemana joko Kelan tai hyvinvointialueiden toimesta korvauksina tai palveluseteleinä. Yhteiskunnan tuki on kohdennettu vain tiettyjen terapiasuuntausten valinneille asiakkaille tai hyvinvointialuekohtaisesti linjattujen terapiasuuntausten edustajille.
Tällä hetkellä vaikeasti sekä yrittäjien että asiakkaiden kannalta ymmärrettävä terapiasuuntausten ja korvausmenetelmien kenttä aiheuttaa myös huolta, vaikeuttaa avun saantia ja jättää sekä yrittäjät, että asiakkaat helposti yksin.
On todella hienoa, että esimerkiksi Väestöliiton terapiapalvelut kokoavat useiden eri terapiasuuntausten edustajia toimimaan yhdessä. Myös useat Ihminen tavattavissa -terapeuttien yhteiset yritykset pyrkivät madaltamaan palvelujen saatavuutta ja helpottamaan toimintaa yrittäjänä. Ihminen tavattavissa -yhteisömme on kasvanut jo niin suureksi, että aloittelemme parhaillaan alueellista toimintaa, jonka tarkoitus on tarjota yhteisömme jäsenille arjen yhteisöllisyyttä ja apua ammatilliseen yksinäisyyteen.

Ihminen tavattavissa -terapeuttimme ITT Annika Vilkki ja terapiakoulutusopiskelijamme Tuomas Sederholm - molemmat pitkän kokemuksen omaavia johtajia - pohtivat ja kertaavat podcastissamme omaa prosessiaan johtajuuteen kasvamisesta.

Kasvua, kehitystä tai muutosta ei synny ilman kipua. Ihmisten johtaminen onnistuu vain olemalla itse ihminen. Kasvu johtajaksi tarkoittaa siis kasvua ihmiseksi. Juuri se on muutoksen kivulian kohta, koska silloin joutuu kohtamaan itsessään myös ne ikävät ominaisuudet ja luopumaan niiden peittelystä. Aina horjumaton ja vakaa johtaja joutuu siis kohtaamaan oman haavoittuvuutensa kyetäkseen olemaan totta. Upeat johtajat - Annika ja Tuomas ovat suostuneet tähän prosessiin ja kasvaneet johtajiksi - siis ihmisiksi!

Ihminen tavattavissa -terapeuttimme ITT, sielunhoitoterapeutti ja psykodraamaohjaaja Sirkku Timisjärvi on kutsunut puolisonsa Teuvo Timisjärven keskustelemaan kanssaan yhteisestä elämästä ja yhdessä kasvamisesta. Teuvo on myös Tommy Hellsten -instituutin opiskelija.

Sirkku ja Teuvo puhuvat siitä, mitä tuomme jokainen omista sukupolviemme ketjuista mukanamme parisuhteeseenja miten lapsuuden kokemuksemme näyttelevät parisuhteissamme. Sirkku ja Teuvo kuvaavat osuvasti miten liittyvivät parisuhteessa toisiinsa omista, täysin samoista haavoistaan. Terapia auttoi lopulta aviopuolisot näkemään itsensä toisen sijaan ja antoi lähtölaukauksen tahdolle voida paremmin sekä henkilökohtaisesti että parisuhteessa.

Keskustelu on aivan ihana ja totuudellinen vuoropuhelu aikuisesta parisuhteesta ja aidosta tahdosta kasvaa ja pysyä yhdessä!

Minulta puuttuu äitiys. Minä en ole kenenkään äiti. Miltä tämä kuulostaa ja mitä tunteita lapsettomuus herättää itse lapsettomassa ihmisessä tai muissa? Tuire kuvaa lapsettomuuden tunnetta koskettavasti: ”kohdun sisällä on kyynel”.

Tästä kipeästä asiasta keskustelevat Tommy Hellsten -instituutin opiskelijamme Christa Porander ja Tuire Rossi. Kuuntele podcastistamme mitä Christa ja Tuire kertovat lapsettomuuden kohtaamisesta sekä itsessään, että lapsettomien läheisten kohtaamisessa.

Ihminen tavattavissa -terpeuttimme ITT Anne Ollikainen on kutsunut kanssaan keskustelemaan traumojen kehollisuudesta energiahoitajat Miia Varpalahden, Petri Filipczakin omaan trauma- ja hoitokokemukseensa pohjautuen.

Mielemme ikävät kokemukset kertyvät kehoomme. Lapsuuden kiintymyssuhteisiin liittyviä traumakokemuksiamme emme yleensä voi purkaa niiden syntyessä lapsina, vaan kohtaamme ne usein monenlaisina fyysisinä kipuina aikuisina. Aina emme tiedosta psyykkisen tai fyysisen kivun yhteyttä. Petri kuvaa selkeästi puheessaan kuinka autonominen hermostomme voi kuormittua psyykkisestä stressistä ja ylikuormitus näyttäytyy myöhemmin fyysisnä kipuina. Miia avaa kuinka tiedostamattomia stressitekijöitä on mahdollista saada näkyväksi. Keskustelijat kertaavat yhdessä Annen kokemuksen kautta traumakokemuksen kehollista purkautumista ja purkautumisen merkitystä elämän voimaa lisäävänä kokemuksena.

Ihminen tavattavissa -terapiaopintojaan päättävät Minka Mannerla ja Sanna Suokko saivat käsiinsä lähes saman aikaisesti Tommy Hellstenin ”Enää en pelkää” -teoksen, päätyivät Ihminen tavattavissa -sivustolle ja lähettivät hakemuksensa koulutusryhmäämme.

Tässä podcastissamme Minka ja Sanna keskustelevat opintiestään neljän vuoden koulutuksessamme. Molemmat ovat läpikäyneet sekä kasvuohjelmamme että terapiakoulutuksemme.

”Ei tulkintaa, ei suorituksia, ei arvointia tai arvostelua, pysähtyneisyyttä, kehollista lepoa ja syvää yhteyttä, taikamaailma.”  Poimintoja tästä keskustelusta, kun Minka ja Sanna kuvailevat koulutuskokemustaan. Epäolo on saanut sylin ja tullut nähdyksi. Yhteys itseen on syntynyt ja pahan olon vaikutus toimintakykyä halvaannuttavana tekijänä on kutistunut.

Ei enää suurempaa, enemmän ja kovempaa, vaan minummin, omassa tahdissa ja aidommin! Kun vielä mietit, tahdotko lähteä tähän koulutukseemme, kuuntele tämä keskustelu!

Intuitiomme näyttää tietä, järki jarruttaa, mutta mikä lopulta johtaa siihen, että suostummme muutokseen? Entä mihin tässä prosessissa tarvitaan rohkeutta? Ja onko valintojemme seuraukset kuitenkaan millään tavalla ennakoitavissa, vaikka se kuuluisa ”järki kädessä” pääsisikin johtamaan valintojamme? Ja onko se kuitenkaan järki, joka jarruttaa vai ne ikävät tunteet, jotka kumpuavat varhaisista kiintymyssuhteistamme: pelko, syyllisyys, häpeä tai riittämättömyys?

Ihminen tavattavissa -terapeuttimme, psykodraamaohjaaja Teemu Tuuli ja Ihminen tavattavissa -terapiakouluksemme- ja psykodraamaohjaajakouluttaja Päivi Rahmel keskustelevat podcastissamme, mihin kaikkeen elämä meidät voi viedä tahtomattamme tai valintojemme myötä.

Läheisohjaaja Mira Oikaraiselle tuttuja ja leheisimpiä riippuvuuden muotoja ovat läheisriippuvuus ja päihderiippuvuus. Riippuvuudessa eletään epätodellisuudessa. Riippuvuuspersoona manipuloi, valehtelee, peittelee, selittää ja kieltää.

Älä puhu, älä tunne, älä luota! Nämä lainalaisuudet kuuluvat riippuvuusyhteisöön. Olipa yhteisö työyhteisö tai perhe. Riippuvuusyhteisöt ovat toimintahäiriöisiä eikä yhteisössä toimiminen tai yhteisön toiminta perustu totuuteen. Toimintahäiriön syntymiseen riittää, että yhteisössä on yksi jäsen: lapsi, työntekijä tai muu perheen- tai työyhteisön jäsen, jolla on riippuvuus johonkin aineeseen tai kokemukseen.

Päihteet edustavat kemiallista riippuvuutta. Toiminnalinenkin riippuvuus on Tommy Hellstenin mukaan sairauden kaltainen tila. Toiminnallinen riippuvuus ja usein sarja erilaisia toiminnallisia haitallisia malleja.

Riippuvuudelle ilmeistä on, että se peittää alleen henkilön varsinaisen identiteetin. Identiteetti voi peittyä useiden eri roolien alle. Riippuva aiheuttaa jatkuvalla roolien vaihdolla tai asettumalla vuorovaikutuksessa joko toisten ylä- tai alapuolelle epäluottamusta ja jatkuvaa hämmennystä.

Mira ja Mathias kuvaavat tällä videolla selkeästi, mistä riippuvuus syntyy ja kuinka riippuvuudesta voi toipua.

Tutustu lisää osoitteessa www.ihminentavattavissa.fi

Ilkka kuvaa videollamme keskustelussaan terapeuttimme Vesa Sorsan kanssa miten puiden kaataminenkin on herkkyyttä vaativaa asiakaspalvelutyötä. Onko fyysiseti voimakkaan miehisyyden mahdollista edustaa myös hyvin feminiiseksi tulkitsemaamme herkkyyttä?

Ilkka kuvaa videolla oman elämäntiensä vanhoillislestadiolaisperheen viidennestä lapsesta metsäkoulun kautta perheen isäksi, yrittäjäksi ja konkurssin kiemuroiden jälkeen ammatinharjoittajaksi ja itsensä etsijäksi.

Seitsemän vuoden tie miehisen herkkyyden äärelle alkoi Vesalla ja Ilkalla yhtä aikaa kasvuohjelmamme myötä. Kasvuohjelma riisui häpeän kohtaamisten tieltä. Ammatillisten kohtaamisten, puolison ja lasten kohtaamisten sekä kaikkien läheisten kohtaamisten tieltä.

Terapeuttimme Vesa näkee ja kuulee, näkee Ilkan valtavan potentiaalin ja kasvun omaksi riittäväksi itsekseen. Haavoittuvuuden ja herkkyyden myötä myös terapeutin tuoliin istuvalla on mahdollisuus itse nähdä oma potentiaalinsa.

Tutustu lisää osoitteessa www.ihminentavattavissa.fi

Vastuullinen vanhemmuus - mitä se oikein tarkoittaa? Millaisen mallin isyydestä miehet ovat saaneet omilta isiltään ja mitä siitä mallista he haluavat sisällyttää itseensä isinä? Entä kuinka jättää jälkeensä se, mitä ei tahdo kantaa mukanaan tai edustaa itse vastuullisena vanhempana.

Mistä isäksi kasvaminen alkaa ja milloin tuo vanhemmaksi kasvaminen loppuu? Jannen perheen ensimmäisen lapsen laskettu aika lähenee. Se herättää paljon tunteita peloista iloihin. Teron perheen lapset lähentelevät teini-ikää. Sekin herättää samoin ja kuitenkin eri tavalla koko skaalan tunteita peloista iloihin.

Millä tavalla voi valmistua vanhemmuuteen, isyyteen ja lasten eri ikäkausiin? Onko kuitenkin ainoa mahdollisuus olla läsnä jokaisessa hetkessä, tiedostaa oma keskeneräisyytensä ja suostua kasvamaan yhdessä ja erikseen?

Tutustu lisää osoitteessa www.ihminentavattavissa.fi

Nina Nousiainen aloitti Ihminen tavattavissa -kasvuohjelman 23-vuotiaana, elämänsä päätepisteessä. Mitä ihmettä? 23-vuotiaana täysin uupuneena ilman näkymää tai unelmia tulevaisuudesta. Nina kertoo videolla mitä se käytännössä tarkoitti ja miltä tuntui olla kadoksissa itseltään.

Entä mitä Ninalle nyt reilu kymmenen vuoden jälkeen kasvuohjelman aloittamisesta kuuluu? Nina sanoittaa elämää sisäisestä maailmastaan käsin hymy huulilla - hän on löytänyt näiden vuosien aikana siis jotain olennaista, hyvin tärkeää.

Elämän ihmettely ja uteliaisuus ihmisyyttä kohtaan on ollut Ninan rakenteessa aivan pienestä saakka. Väkivaltaisessa ja uhkaavassa ympäristössä kasvaessaan hän jostain syystä löysi jo varhain avun selviytymiseen hetkessä läsnäolon kautta.

Tänä päivänä Nina auttaa myös muita kuuntelemaan heitä itseään, heidän sisäistä maailmaansa, löytämään lahjansa  kokemustensa ja opiskelemiensa menetelmien, esimerkiksi unien ja kehollisuuden ymmärtämisen kautta.

Tutustu lisää osoitteessa www.ihminentavattavissa.fi

Kaksi pitkän linjan organisaatiojohtajaa ja -asiantuntijaa keskustelevat vuorovaikutuksen tärkeydestä työyhteisöissä.

”Johtajuus on isompi asia kuin johtaja itse” Tuomas kiteyttää näkemyksensä johtajuudesta. Johtajuus vaatii jatkuvaa kasvua ja kasvu tarvitsee jonkun, joka näkee johtajan potentiaalin. Johtaja ei myöskään voi onnistua, jos organisaatio ei tue onnistumista.

Hyväntahoisuus tarkoittaa koko organisaation yhteistä tahtoa mennä eteenpäin. Annika valottaa mitä se käytännössä tarkoittaa. Annika puhuu myös asiakkaan kielestä ja kuuntelun merkityksestä vuorovaikutuksesta. ”Puhutko asiakasta” kysyy Annika.

Keskustelu kysyy, asemoi, jakaa kokemuksia, kuuntelee, ehdottaa malleja ja vaihtoehtoja organisaatioturvan, -luottamuksen ja yhteisymmärryksen rakentamiseen uteliaisuudella ja oivalluksilla.

Tutustu lisää osoitteessa: www.ihminentavattavissa.fi

Entä jos kaikki onkin hyvin?

Tommy ja Anne käyvät tärkeää keskustelua siitä kuinka trauma voi estää meiltä yhteyden itseemme - siis yhteyden rakkauteen. Aina voi valita rakkauden ja pelon välillä - vai voiko?

Olennaista valinnan vapaudelle on tunnistaa mikä on traumaa, mikä on aikuista itseä, miltä pelko tuntuu ja mitä muuttuu, kun valitsenkin rakkauden. Kun jokin riittävän suuri asia romauttaa kaiken sen selviytymisen mitä olemme rakentaneet traumamme suojaksi, on mahdollista päästä kosketukseen rakkauden kanssa.

Ensin on löydettävä ulkoinen turva, jossa on mahdollisuus löytää oma sisäinen turva. Oma sisäinen turva mahdollistaa astumisen rakkauteen, mahdollisuuden valita rakkauden.

Anne ja Tommy kuvaavat keskustelussaan tätä elämämme ehkä olennaisinta prosessia.

Tutustu lisää osoitteessawww.ihminentavattavissa.fi

Teemun ja Mallan kaunis ja totuudellinen keskustelu vanhemmuudesta koskettaa syvältä.

Vanhemmuuteen sisältyy niin paljon. Tunteita, odotuksia, tulkintoja, kokemuksia, toiveita... Entä kenen kaikkien vanhemmuutta lopulta vanhempina edustamme? Vanhempiemme, isovanhempiemme, heidän vanhempiensa...

Malla siteeraa puheessaan Matti Siiralaa: "Se mikä ei tule yhteisesti jaettavaksi, tulee jonkun kannettavaksi." Tiedämmekö todella mitä kannamme ja mitä Teemun sanoin vyörytämme eteenpäin omille lapsillemme? Siitä on puhuttava mistä tekisi mieli vaieta!

Tutustu lisää osoitteessawww.ihminentavattavissa.fi

Terapiakoulutuksemme opiskelijat, aviopari Pauliina ja Kai Flang keskustelevat videollamme totta olemisesta. Salaisuudet, peittely, valehtelu... miksi nämä kuuluvat niin moneen ihmissuhteeseen? Entä missä tämän epärehellisyydenjuuristo lymilee?

Pauliina ja Kai kuvaavat upeasti kuinka lapsuuden dynamiikka näyttelee edelleen roolia aikuisissa ihmissuhteissa ja miten lapsuuden roolit saavat meidät asettumaan aikuisissa suhteissa edustamaan jotakin, mitä emme ehkä enää tahtoisi edustaa.

Pauliinan ja Kain hyvin vastakkaiset lapsuuden roolit voisivat olla hyvin toisiaan rikkovia. Sen sijaan avoimuus ja rakkaudellinen peilaus parisuhteessa, sekä aito tahto tukea toista on valtava yhdistävä, luottamusta syventävä ja eteenpäinvievä voima heidän liitossaan.

Tutustu lisää osoitteessa www.ihminentavattavissa.fi

Meidän perhe vai meidän suku? Aikuisina meillä pitäisi olla mahdollisuus vaikuttaa mihin kuulumme tai millaisiin yhteisöihin liitymme, mutta onko näin?

Lähisuhteissa erityisesti sukulaisuhteissa rajoja on usein vaikeampi asettaa. Miten kerron äidilleni, etten kaipaa hänen apuaan? Miten kerron aikuiselle lapselleni, että tarvitsen häntä? Kuinka kertoa toiveistaan ja tarpeistaan - omasta kokemuksestaan lähisuhteessa niin, että tulee kuulluksi?

Vaikeudet lähisuhteissa aiheuttavat usein syyllisyyttä ja häpeää ja raskaat tunteet vievät voimavaroja. Minna ja Leila avaavat keskustelussaan näitä tilanteita, mahdollisuuksia yhteyden korjaamiseen ja luovat toivoa toipumiseen.

Tutustu lisää osoitteessa www.ihminentavattavissa.fi

"Isoäidin hengellisyys oli arkista, helppoa ja iloista": toteaa Ihminen tavattavissa -koulutusohjelmamme perustaja Tommy Hellsten keskustelussaan Ihminen tavattavissa -terapeuttimme ITT®️ Ami Tuomarilan kanssa.

Miehet pyrkivät keskustelussaan selvittämään ja sanoittamaan, mitä hengellisyys tarkoittaa ja miksi hengellisyys voi tuntua erilaiselta, vaikealta ja epämääräiseltä toisin kuin Tommyn isoäidin hengellisyys. Ami kuvaa keskustelussa hienosti kokemustaan siitä, kuinka tärkeää hengellisyys on kokeaksemme rakkautta ja kyetäksemme ottamaan vastaan hyvää.

Tutustu lisää osoitteessa www.ihminentavattavissa.fi

Ajattelemmeko, että itsetuntemuksen lisääntyminen poistaisi meiltä ikävät tunteet? Podcastissamme terapeuttimme Irene Etäsalo ja Vesa Sorsa paljastavat, että näin ei käy. No mitä iloa siitä itsetuntemuksesta sitten on? Ja millä tavalla itsetuntemuksen kasvattaminen sitten helpottaa elämää?

Irene ja Vesa kertaavat keskustellussaan mitä henkilökohtaisella tutustusmismatkalla itseen on muuttunut. Ainakin pelon tuntea ja kohdata ikäviä tunteita. Ehkä elämä on myös muuttunut pään sisäisestä järkeilystä kokovartalokokemukseksi? Kuuntele podcastista Irenen ja Vesan elämään vaikuttaneista menetelmistä ja tavoista muutoksen tukena.

Varmaa on, että hankalien tunteiden luovuttaminen muiden vastuulle, uhriutuminen, ei auta. Itsetuntemusta ei tarvitse eikä voikaan opetella ilman vuorovaikutusta ja rakentavaa peilausta. Terapeuttiemme valtakunnallinen verkosto on apunasi, kun tahdot löytää itseäsi tukevia keinoja muutoksessa parempaan elämään.

Tutustu lisää osoitteessa: www.ihminentavattavissa.fi/terapia

Ihminen tavattavissa -terapeutillemme ITT® ja psykodraamaohjaaja Irene Etäsalolle yksinäisyyden tunne ja kokemus on tuttu. Olotila, joka on kulkenut mukana koko elämän ajan pienestä tytöstä saakka.

Yksinäisyys herättää yksinäisyyden tunteen lisäksi muitakin tunteita: arvottomuutta, häpeää, pelkoa liittyä muihin ihmisiin, riittämättömyyttä tai vääränlaisuuden kokemusta. Yhteisön ulkopuolelle jääminen on surullista ja voi merkitä myös fyysistä kipua, stressiä tai sisäistä kuolemaa.

Irene kertoo monologissaan miten yhteydettömyys aina vain syventää yksinäisyyden olotilaa ja häpeän tunnetta. Irene kuvaa kuinka voimme olla yksin myös ihmisten ympäröiminä. Irene nostaa puheessaan esille myös yksinhuoltajan yksinäisyyden.

Entä jos ei ole ketään, jolle olla totta? Entä jos ei ole ketään, joka kuuntelee minun ajatuksiani?

Sanat eivät riitä kuvaamaan tämän podcast-keskustelun herkkyyttä ja haavoittuvuutta uusperhevanhempien Pauliinan ja Kain yhteisen kehitysvammaisen lapsen vanhempina syntymästä kuolemaan.

Terapiakoulutuksemme opiskelijat, pian terapeutiksemme valmistuva seksuaaliterapeutti Pauliina Flang ja hänen puolisonsa Kai Flang keskustelevat avoimesti kaikista tunteistaan parisuhteessa, vanhempina, kehitysvammaisen lapsen vanhempina sekä lapsen kuoleman kohtaamisessa.

Keskustelu on rikas kuvaus parisuhteen kriisistä, kohtaamattomuudesta, kohtaamisesta, surun eri ilmenemismuodoista ja yksilöllisistä poluista, yhteisen toipumisen rooleista, romahtamisesta, peloista, masennuksesta, toivosta ja ennen kaikkea valtavasta rakkaudesta.

Tutustu lisää osoitteessawww.ihminentavattavissa.fi

Ennen auktoriteeteilla oli automaattisesti annettu valta-asema yhteisöissä. Johtajan paikka oli vakava ja yksinäinen. Tänään johtaja valitsee itse johtamistapansa. Ulkopuolelta tulevia odotuksia ja vaatimuksia johtajuudelle on paljon. Mitä me johtajana valitsemme, ryhdymmekö täyttämään ulkopuoleltamme tulevia odotuksia, tunnistammeko johtajina mistä omat tarpeemme johtajuudellemme kumpuavat ja uskallammeko luoda omaan persoonaamme istuvan, yhteisöä kunnioittavan johtamistavan ja johtaja-identiteetin?

Podcastjakosossamme terapeuttimme ja johtamisen ammattilaiset Tero Sivula ja Pertti Ratilainen kuvaavat erilaisia kokemiaan johtamistapoja ja omaa tapaansa johtaa tämä päivänä. Kumpi on osallistava, kumpi auttava ja kumpi valmentava johtaja? Entä uskaltavatko nämä miehet nostaa niin sanotusti johtajina ”kissan pöydälle”. Kuuntele podcastistamme miten on!

Tutustu lisää osoitteessa www.ihminentavattavissa.fi

Podcast-jaksossamme Ihminen tavattavissa -terapeuttimme ITT® Essi Sivula ja Tommy Hellsten -instituutin opiskelijamme Kaisa Kaihola keskustelevat siitä, mikä johti heidät psykologisen kasvun tielle ja miksi he valitsivat kasvuohjelmamme.

Kutsu kasvaa sisäisesti syntyy usein jonkun pysäyttävän kokemuksen kautta. Kun uupuu, kun ei enää jaksa auttaa itseään autettuaan liian paljon muita, kun oma arvottomuus käy sietämättömäksi, kun ulkopuolisuuden ja ”vääränlaisuuden” tunne vie yksinäisyyteen ja ahdistukseen, mutta on vielä omin voimin mahdollisuus valita muutos. Tai kun järki ei enää kykene analysoimaan tunteita pois tai ratkaisemaan jokaista ongelmaa.

Kaisa ja Essi tuovat keskustelussaan oivallisesti esiin laajan kirjon mielen, kehon ja sielun signaaleja, jotka kutsuvat muutoksen tielle ja kuvaavat keskustelussa näitä merkkejä omien kokemustensa kautta.

Tutustu lisää osoitteessa www.ihminentavattavissa.fi

Naisella voi olla monta roolia vanhempana. Podcastissa keskustelevat Reeta Ahola ja Pauliina Flang ovat molemmat uusperhevanhempia, molemmilla omat ainutlaatuiset kokemukset perheistään ja rooleistaan.

Reetan ja Pauliinan keskustelu on rikas niin roolien kuin tunteidenkin kirjossa. Bonusäitiyden tai äitipuolen rooli voi herättää itse viritettyjä ajatuksia omasta roolista yhtä lailla kuin uskomuksista tai ulkopuolisten ajattelemattomistakin kommentoinneista.

Onko äitipuoli vain puoliksi kelvollinen? Äitipuolen oikeudet tai vastuu ei päde yhteiskunnallisesti, mutta velvollisuus huolehtia lapsista on väkevä. Reeta ja Pauliina käsittelevät keskustelussaan omaa vanhemmuuttaan uusperheessa useista tärkeistä näkökulmista.

Tutustu lisää osoitteessa www.ihminentavattavissa.fi

Mathiaksen ja Pauliinan puhe seksistä jatkuu. Seksuaalisuus on osa persoonaa ei pelkkä akti. Siksi seksistä on tärkeä puhua. Ja jotta seksistä voi puhua, on oltava sanoja kuinka puhua seksistä. Puheeseen tai puhumattomuuteen seksistä sisältyy paljon tulkintaa. Ennalta määriteltyjä rooleja on tarjolla sukupuolesta riippumatta. Oma seksuaalisuus on osa itsetuntemusta.

On tärkeä tuntea oma seksuaalinen persoona ja osata kertoa, sanoittaa sitä myös kumppanille. Jos itsetuntemus ei ylety seksuaalisuuteen saakka on myös seksuaalisesti mahdollista ohjautua tulkitsemaan kumppanin toiveita ja täyttää niitä sen sijaan, että sanoittasi mitä itse seksuaalisesti tarvitsee.

Tutustu lisää osoitteessa www.ihminentavattavissa.fi

Terapiakoulutusopiskelijamme Nanna Lehtiniemi ja Ilari Laine keskustelevat mahdollisuuksista löytää itsensä, oma elämänhalu, -liekki ja intohimo toteuttaa itseään. He pohtivat myös sitä mihin tuo halu joskus katoaa, miksi liekki voi hiipua tai sammua ja kuinka intohimo tuntuu toisinaan tukehtuvan?

Nanna ja Ilari valottavat keskustelussaan, kuinka voimme kehittää ja ylläpitää omaa voimaamme ja voimavarojamme. Entä kykenemmekö tähän kaikkeen yksin vai tarvitsemmeko toistemme tukea nähdäksemme oman potentiaalimme?

Elämän tiellämme on kenties kaikista tärkeintä kasvaa yhä enemmän omaksi itsekseen!

Tutustu lisää osoitteessa www.ihminentavattavissa.fi

3 vuotta sitten Johanna ja Sini aloittivat koulutuksessamme oman ja yhteisen matkansa psykologisen kasvun ja eheytymisen tiellä. Mitä kaikkea se tarkoittaakaan, että on totta, että on yhteydessä omaan sisimpäänsä?

Johanna ja Sini kuvaavat upeasti keskustelussaan millä tavalla ja mistä syistä alamme hyvin varhaisessa vaiheessa rakentaa suojaa oman aidoimman itsemme, sisimpämme suojaksi. Rakennamme itsemme omien ja ulkoisten toiveiden mukaiseksi niin, että voimme lopulta kadottaa yhteyden siihen keitä me todellisuudessa olemme. Kuuntele naisten kokemus siitä, kuinka nuo vankkumattomiksi rakennetut suojamuurit on mahdollista purkaa ja miltä elämä sitten tuntuu kun rakennelmat ovat sortuneet.

Tutustu lisää osoitteessa www.ihminentavattavissa.fi

Irtipäästäminen on sana, joka kaikuu usein teksteissä, jotka käsittelevät psykologista tai henkistä kasvua. Koulutusjohtajamme Mathias Hellsten ja Tommy Hellsten -instituutin opiskelijamme Marjut Räty keskustelevat siitä, mitä se käytännössä tarkoittaa.

Marjutin luottamus elämään on syntynyt suurten, hallitsemattomien, henkistä ja fyysistä terveyttä koettelevien tapahtumien kautta. Tapahtumien, joiden kontrolloiminen on ollut täysin mahdotonta. Silloin ainoa mahdollisuus on ollut luottaa, että ihmeitä tapahtuu ja jokin itseä suurempi kantaa, vaikka omat voimat eivät riitä ja lopulta aina tapahtuu juuri se, minkä kuuluukin tapahtua.

Tutustu lisää osoitteessa www.ihminentavattavissa.fi

Onko riitely parisuhteessa merkki suhteen huonoudesta vai voiko riitely olla rakentavaa ja siten hyväksi suhteelle? Saako vanhoihin riitoihin palata? Oletko mieluummin oikeassa vai onnellinen? Pitääkö jokaisesta pikkuasiasta riidellä vai kannattaako mieluummin valita riitansa? 

Voisivatko riidat olla rakentavampia jos niille olisi laadittu säännöt, joiden mukaan riidellään? Miten pitää säännöistä kiinni ison tunnekuohun vallassa? Entä miten erilaiset kiintymyssuhdetyylit vaikuttavat tapoihin riidellä? 

Riidoista ja parisuhdetaidoista keskustelevat terapiakoulutusopiskelijamme Ilari Laine yhdessä puolisonsa terapeutti Tuovi Katteluksen kanssa.

Tutustu lisää osoitteessa:⁠www.ihminentavattavissa.fi ⁠

Kun olemme vuorovaikutuksessa toisen ihmisen kanssa, väliimme saattaa asettua monenlaisia asioita. Ammattirooli, tunteita tai vaikkapa trauma. Ihminen tavattavissa -koulutusjohtajamme Mathias Hellsten ja Ihminen tavattavissa -terapeuttimme Sami Kangas keskustelevat podcastissamme siitä, mikä yhteydessä pätkii tai miksi sitä ei vuorovaikutuksessa tunnu olevan.

Yhteydettömyydestä syntyy helposti pelkoa tai jopa hätä, jos vuorovaikutuksessa ei tule nähdyksi tai kuulluksi. Ja voi vain kuvitella mitä sitten tapahtuu, jos vuorovaikutuksen molemmissa osapuolissa herää yhtäaikainen pelko. Mitä asialle voi tehdä, mikä on vuorovaikutuksessa omaa osuutta ja mikä toisen ja voiko tai kuinka toisen osuuteen vuorovaikutustilanteessa voi vaikuttaa.

Tutustu lisää osoitteessa:⁠www.ihminentavattavissa.fi ⁠

Mitä sitten, kun kahden rakastuneen aikuisen suhteeseen liittyvät myös molempien tai vain toisen puolison lapset? Miten pitää pakka kasassa ilman että kukaan aikuisista tai lapsista ei kokisi ulkopuolisuutta? Miten onnistua arjessa kaikkien toiveet huomioiden ja ylläpitää myös parisuhdetta? Ja ennenkaikkea, miten säilyttää aikuisuus itsessään hyvin vaihtelevassa tunneilmastossa?

Kasvuohjelmamme opiskelija Reeta Ahola ja terapiakoulutusopiskelijamme Ilari Laine keskustelevat podcastissamme kokemusasiantuntijoina uusperhedynamiikasta ja tunteista uusperheen vanhempina. Sekä Reetan, että Ilarin kodissa asuvat puolison lapset. Reetalla ei ole omia lapsia, Ilarin lapset asuvat pääsääntöisesti äitinsä luona. Reetan ja Ilarin keskustelu avaa todella oivallisesti uusperheiden rakenteiden ja käytännön elämän moninaisuutta iloineineen, vastuineen, pelkoineen ja kompastuskohtineen.

Tutustu lisää osoitteessa: www.ihminentavattavissa.fi

Koulutusjohtajamme Mathias Hellsten ja terapiakoulutuksessamme opintonsa aloittava Kaisa Kimari keskustelevat tässä podcastissamme tietoisuudesta ja tiedostamattomuudesta. Ilman kokemusta tietoisuudesta ja kosketusta omaan itseensä on vaikea edes ymmärtää olevansa ja elävänsä suoritusten maailmassa. Maailmassa, jota värittää tiedostamattamme aiemmat kokemuksemme vuorovaikutuksestamme.

Kaisa ja Mathias keskustelevat hyvin olennaisesta teemasta tietoisuuden suhteen: mitä sijoitamme toisiimme ilman tietoisuutta ja miten tiedostamattomuus erottaa meitä todellisuudesta ja värittää kokemuksiamme tässä ja nyt. Keskustelu kirkastaa myös sen, kuinka tiedostamattomuus voi johtaa uupumukseen ja mitä siirtyminen tietoisuuteen käytännössä tarkoittaa.

Tutustu lisää osoitteessa www.ihminentavattavissa.fi

Terapeuttimme Ruusa ja Aku Hentilä keskustelevat podcastissamme vihan tunteesta parisuhteessa. Onko vihaa olemassa, vaikka se ei näy? Voiko kiltti ihminen olla myös vihainen tai päinvastoin? Ruusan ja Akun keskustelussa voi kuulla paljon olennaisia seikkoja vuorovaikutuksesta.

Miten reagoimme ja tulkitsemme toisiamme omista tarpeistamme lähtöisin päämääränämme täyttää toisen tarpeita, joita itse asiassa emme voi tietää ellemme kysy. Miksi tyydymme luottamaan kysymättä omaan tulkintaamme? Ehkä emme uskalla kysyä ja tulkitsemme, koska viha pelottaa? Mutta mitä viha todella tahtoo kertoa ja onko viha lopulta hyvä ja hyödyllinen tunne? Podcastiltamme selviää uskaltautuiko vihainen Ruusa haastamaan Akun painiin pellolle.

Tutustu lisää osoitteessa www.ihminentavattavissa.fi

Oletko koskaan pohtinut mitä kaikkea edustat yhteisöissäsi? Perhe on ydinyhteisömme. Kasvuperheessämme ja aikuisena mahdollisessa omassa perheessämme meillä voi olla useita rooleja. Kuinka kasvuperheemme roolit näkyvät aikuisina omassa perheessämme, parisuhteessamme ja vanhemmuudessamme? Tuleeko kasvuperheemme roolien näkyä vai kykenemmekö rakentamaan ja edustamaan rooleissamme itseämme ja omia arvojamme aikuisina? Näistä asioista keskustelevat terapeuttimme Heidi Masalin ja Malla Hintsala.

Heidi Masalin

Ihminen tavattavissa -terapeutti ITT®

Malla Hintsala

Ihminen tavattavissa -terapeutti ITT®, perhekonstellaatio-ohjaaja

Tutustu lisää osoitteessa www.ihminentavattavissa.fi

Terapiakoulutuksessamme juuri aloittanut opiskelijamme Christa Porander keskustelee hyvän ystävänsä Päivi Vanhatalon kanssa kuinka vuorovaikutuksessa voi tuntea olevansa hyväksytty ja turvassa. Ystävykset keskustelevat tärkeästä asiasta: mitä turvaan ja luottamukseen sisältyy ja mistä nämä kokemukset rakentuvat.

Christa Porander

Ihmisyyden ihmettelijä, Ihminen tavattavissa -teapiakoulutuksen opiskelija

Päivi Vanhatalo

Ihmisyyden ihmettelijä, yrittäjä

Tutustu lisää osoitteessa www.ihminentavattavissa.fi

Syöpä herättää lähtökohtaisesti pelkoa. Pelkoa sairastuneessa ja pelkoa sairastuneen läheisissä. Vuorovaikutus lähisuhteissa kietoutuu sairauden kaapuun. Kuinka nähdä ja kokea elämä sairauden takaa? Sairastuneena saatamme kokea sairastumisesta häpeää, tahdomme suojata pelolta läheisiämme ja alammekin kannatella muita sivuuttaen omat tarpeemme. Kuinka ilmaista tarpeitaan, pyytää apua ja tulla tarvittaessa kannatelluksi? Terapeuttimme Marjo ja hänen puolisonsa Marko ovat myös terveydenhuoltoalan kokeneita ammattilaisia. Millä tavalla ammattilaisuus vaikuttaa kokemukseen sairaudesta tai sen hyväksymiseen?

Marjo Juutilainen

Ihminen tavattavissa -terapeutti ITT®

www.lupaolla.fi

Marko Juutilainen

KNK, Erikoislääkäri

Tutustu lisää osoitteessa www.ihminentavattavissa.fi

Ystävyyssuhteet toimii, työyhteisössäkään ei ole hankausta, mutta parisuhde sakkaa. Mitä ihmettä! Koulutusohjelmassamme Janne Halla pääsi käsittelemään itseltään pimennossa olevia rakenteita, jotka aktivoituivat parisuhteissa. Leenalla oli hänen kouluttajanaan tilaa ottaa vastaan niitä Jannen tunteita, joita hän ei ollut kokenut turvalliseksi kohdata omassa kasvuperheessään ja jotka lopulta estivät hänen liittymistään parisuhteessa. Tänä päivänä Janne voi todeta olevansa hyvä mies, vastuullinen ja aikuinen myös parisuhteessa. Mutta millä tavalla "konmaritus" liittyy hyväksi mieheksi kasvamiseen? Se selviää kuuntelemalla tämä keskustelu!

Leena Tåg

psykoterapeutti, Ihminen tavattavissa -ohjelman kouluttaja

www.leenatag.fi

Janne Halla

Ihminen tavattavissa -terapeutti ITT®, mindfulness-ohjaaja

www.mitasunsydansanoo.fi

Tutustu lisää osoitteessa www.ihminentavattavissa.fi

Tunteet ja taakat siirtyvät sukupolvelta toiselle. Millä tavalla sukupolviemme perintö näkyy meissä? Aina emme voi tietää tai tuntea sukuamme niin hyvin, että näkisimme mitä meihin juuristostamme on siirtynyt. Miten suhtautua siihen, mitä tiedämme ja miten ymmärtää itsessämme historiaamme, jota emme tunne? Kuka nämä tarinat on kirjoittanut ja onko meillä mahdollisuus nähdä historiamme itsemme kirjoittamana? Siitä keskustelevat Ihminen tavattavissa -terapeuttimme ITT® Ami Tuomarila ja Pertti Ratilainen.

Ami Tuomarila

Ihminen tavattavissa -terapeutti ITT®

www.amitavattavissa.fi

Pertti Ratilainen

Ihminen tavattavissa -terapeutti ITT®

www.perttiratilainen.fi

Tutustu lisää osoitteessa www.ihminentavattavissa.fi

Ihminen tavattavissa -terapeuttimme ITT® ja ystävykset Maria Drockila ja Malla Hintsala kuvaavat kaipuuta isän syliin. Isän ja tyttären yhteys on ainutlaatuista, herkkää ja vaikuttaa valtavalla voimalla koko elämään ja elämän merkitäviin osa-alueisiin.

Malla ja Maria kuvaavat podcastissamme mitä suhde isään tai isättömyys elämässä on tarkoittanut heille. Missä isät olivat, kun he tahoillaan heitä kaipasivat. Entä vanhemmuus tai vanhemmattomuus ylipäätään? Kuinka se värittää heidän elämäänsä nyt ja millaiset jäljet välttelevä tai ristiriitainen kiintymyssuhde vanhempiin on heihin jättänyt? Kasvuperheen jättämistä vaikeista tunnekokemuksista on mahdollista toipua kohtaamalla asiat ja ymmärtämällä omaa historiaansa.

Tutustu lisää osoitteessa www.ihminentavattavissa.fi

Fysioterapeutti Markku Litmanen osti äidilleen lahjaksi Tommy Hellstenin ”Enää en pelkää” -kirjan ja päätyi lukemaan kirjan itse. Siitä eteenpäin reitti Ihminen tavattavissa -koulutukseen ei ollut enää mutkikas, vaan suora.

Entä mitä koulutuksessa liikahti, muuttui ja millaisena elämä ja vuorovaikutussuhteet omaan kouluttajaan ja tulevaan Ihminen tavattavissa -terapeuttikollegaan Maria Drockilaan, asiakkaisiin, puolisoon, lapsiin ja läheisiin nyt näyttäytyy.

Markku opiskelee nyt terapiakoulutuksessamme ja kertoo podacastissamme kuinka erilaisina hän kokee terapiakoulutusopinnot suhteessa kahden ensimmäisen vuoden kasvuohjelman opintoihin. Markku ja Maria myös kertaavat Markun kokemuksia kasvuohjelmastamme.

Tutustu lisää osoitteessa www.ihminentavattavissa.fi

Ihminen tavattavissa -terapeuttimme ITT® Ami Tuomarila ja pian terapeutiksemme valmistuva Petri Valkeisenmäki keskustelevat Petrin henkilökohtaisen historian siivittämänä mitä kaikkea oman itsen etsimiseen voi liittyä.

Petrin tarina on hyvin kuvaava. Kun itsensä kohtaaminen on vaikeaa, se johtaa hyvin helposti päihderiippuvuuteen, ulkoisen statuksen kasvattamiseen, vaihtuviin parisuhteisiin ja mistä milloinkin itsemme ulkopuolelta kuvittelemme löytävämme onnemme.

Lopulta onni, elämänhallinta, hyvinvointi ja elämää kannatteleva resilienssi voi löytyä vain itsestämme ja itselle tärkeiden asioiden ja arvojen toteuttamisesta. Kuuntele, mitkä asiat sytyttivät Petrissä rohkeuden tarttua kiinni omaan elämäänsä ja miltä elämä nyt tuntuu.

Tutustu lisää osoitteessa www.ihminentavattavissa.fi

Ihminen tavattavissa -terapeuttimme ITT® Essi ja Tero Sivula keskustelevat podcastissamme kiltteydestä, joka tässä keskustelussa osoittautuukin mahdollisesti monimutkaisemmaksi asiaksi kuin mitä olemme ymmärtäneetkään.

Onko kiltteys meissä osa persoonallisuuttamme vai opittu ominaisuus? Odotammeko muilta meihin kohdistuvaa kiltteyttä ja tahdommeko osoittaa kiltteyttä tai olla kilttejä muille?

Kiltteys sekoitetaan joskus miellyttämiseksi ja kiltit ihmiset miellyttäjiksi. Liittyykö kiltteyteen mahdollisuus tulla hyväksikäytetyksi tai käyttää hyväksi? Vai onko kiltteys kätevä keino saavuttaa tavoitteensa piiloutumalla sen taakse?

Niin - onko kiltteys siis lopulta häpeä vai aito ominaisuus, joka ansaitsee tulla meissä näkyväksi ja arvostetuksi?

Tutustu lisää osoitteessa www.ihminentavattavissa.fi

Ihminen tavattavissa -terapeuttimme ITT® Irene Etäsalo on kutsunut tyttärensä keskustelemaan kanssaan omasta kasvustaan vanhempana. Irene on myös mindfullness- ja psykodraamaohjaaja ja koulutuksensa myötä kasvanut myös vanhempana. Niin pienissä kuin suurissa perheissäkin turvan kokeminen on lapsen tulevaisuuden kannalta keskeistä. Pienissä yksinhuoltajaperheissä vanhempien ja lasten vuorovaikutus on vahvaa ja suhteet erityisen haavoittuivaisia. Yksihuoltajaperheessä lapsi on riippuvainen vain yhdestä vanhemmasta ja vanhempi kantaa usein vastuuta ilman toisen aikuisen tukea. Podcastissa Irene ja hänen tyttärensä Oona-Emilia kertovat kuinka ovat pitäneet yllä turvaa keskinäisessä vuorovaikutuksessaan ja kodissaan.

Tutustu lisää osoitteessa www.ihminentavattavissa.fi

Mieli kertoo meille tarinaa itsestämme. Mielen jorinat ovat sisäistä ääntämme, joka määrittelee sekä itseämme, että muita. Tapahtumia ja olosuhteita. Mutta mistä ja kenen ajatuksista kertojamme tarinat ovat lähtöisin ja kuinka mielemme voivat vielä noita tarinoita värittää.

Tommy Hellsten -instituutin opiskelija Ilari Laine ja Ihminen tavattavissa -terapeutti ja -kouluttaja Veli-Matti Anttila keskustelevat sisäisestä puheesta. Miehet myös pohtivat kuinka sisäistä puhettamme, joka muuttaa myös käsitystä itsestämme, voi muuttaa.

Tutustu koulutusohjelmaamme:http://www.ihminentavattavissa.fi

Miksi menisin terapiaan? Millä tavalla terapia voi auttaa minua? Kuinka pitkään terapiassa on syytä käydä toipuakseen tai saadakseen riittävät eväät oman elämän ohjaamiseen? Mitä terapiassa tapahtuu? Mitä eroa on terapialla ja työnohjauksella? Voit saada näihin kysymyksiin vastauksen toimitusjohtajamme Taina Arjanteen keskustellessa omasta 4-vuotisesta terapiaprosessistaan Ulla Hukan kanssa.

Tutustu koulutusohjelmaamme:http://www.ihminentavattavissa.fi

Esihenkilön hyvät vuorovaikutustaidot edellyttävät henkilön itsensä kykyä ottaa vastuu omasta psykologisesta kasvustaan. Henkisesti hyvinvoiva esihenkilö kykenee luomaan turvaa koko työyhteisöön. Kohdatuksi tuleminen työyhteisössä on niin harvinaista, että se voidaan kokea terapeuttiseksi, vaikka kohtaamisen kuuluisi olla jokaisen työyhteisön arkea. Niin työyhteisöissä kuin lähisuhteissakin tarvitaan paljon avoimuutta ja keskustelua, jotta esihenkilöiden odotukset omasta roolistaan työyhteisössä tavoittaisivat työyhteisön toiveet.

Keskustelijoina Irene Etäsalo (Ihminen tavattavissa -terapeuttimme ITT®, Mindfullness-ohjaaja, rakentavan vuorovaikutuksen ohjaaja) ja Mathias Hellsten Ihminen tavattavissa -ohjelman koulutusjohtaja, psykologi)

Tutustu koulutusohjelmaamme:http://www.ihminentavattavissa.fi

Kun uskallamme irtautua narsistin otteesta, on vaarana, että jäämme yksin. Narsistin tavoitteena on saada mahdollisesti perhe, narsistin uhrin läheiset ja myös itseä ja lapsia suojaavat viranomaistahot puolelleen. On ymmärrettävä, että narsistin kanssa mikään sopimus ei pidä ja narsistin tavoite on aiheuttaa ainoastaan sekaannusta ja pelkoa päästäkseen tavoitteeseensa käyttää valtaa. Uhrien (vanhempien, lasten, perheenjäsenten, puolisoiden tai työyhteisöjen jäsenten) lisäksi siis myös asioita sovittelevat ammattilaiset tarvitsevat ilmiön tunnistamisessa ja päätöksenteossa tukea ilmiötä ymmärtäviltä tahoilta. 

Keskustelijoina Anne Ollikainen ja Tommy Hellsten.

Tutustu koulutusohjelmaamme:http://www.ihminentavattavissa.fi

Tässä jaksossa Tommy Hellsten -instituutin toimitusjohtaja Taina Arjanne haastattelee Ihminen tavattavissa -terapeutti ITT® Päivi Särkikoskea erityisherkkyydestä. Päivi on erityisherkkä ja kertoo jaksossa miltä tuntui tunnistaa ja tunnustaa erityisherkkyys itsessään, mistä erityisherkkyyden voi tunnistaa ja kuinka oman erityisherkkyyden kanssa voi oppia elämään ja kuinka omaa erityisherkkyyttä voi suojata. Päivi myös kuvailee mistä herkkyyden ja erityisherkkyyden voisi erottaa ja kuinka vanhempana voi tukea eritysherkkää lasta.

Tutustu koulutusohjelmaamme:http://www.ihminentavattavissa.fi

Tässä jaksossa Ihminen tavattavissa -koulutusohjelmamme koulutusjohtaja Mathias Hellsten keskustelee kaksi vuotta sitten valmistuneen Ihminen tavattavissa -terapeuttimme ITT® Heidi Masalinin kanssa ulkopuolisuuden tunteesta perheessä ja sen tuomasta uuvuttavasta dynamiikasta. Sekä ulkopuolisuudesta omassa elämässämme, kun isot muutokset ja haasteet ajavat meidät pois itsestämme ja yhteydestämme ”sisäiseen kompassiimme” aiheuttaen meille uupumusta. Heidi korostaa kuinka ehdottoman tärkeää on löytää omanarvontunne ja pyytää apua. Ilman apua ulkopuolisuus voi johtaa uhrautumiseen ja uupumukseen johtavaan omavoimaisuuteen. Olemme kaikki avun ja rakkauden arvoisia!

Tutustu koulutusohjelmaamme: http://www.ihminentavattavissa.fi

Muusikko, harmonikkataiteilija, Sibelius-Akatemian lehtori, HoivaPelimanni, Ihminen tavattavissa -terapeuttimme ITT® Maria Kalaniemi avaa podcastissa musiikin hoitavaa voimaa. Marian äidin muistisairauden edetessä ja sanallisen kommunikaation sen myötä kadotessa hän löysi musiikista mahdollisuuksia vuorovaikutukseen ja myös omien voimavarojen ylläpitämiseen omaishoitajana. Maria ja Ihminen tavattavissa -ohjelmamme koulutusjohtaja Mathias Hellsten keskustelevat näistä aiheista Marian ”Soiva hoiva” lopputyön teemojen siivittämänä.

Tutustu koulutusohjelmaamme:http://www.ihminentavattavissa.fi

Näkyväksi tuleminen tekee meistä haavoittuvia. On usein helpompaa valita näkymättömyys välttääkseen sosiaalisia tilanteita ja kohtaamisia. Ihminen tavattavissa -ohjelman kouluttaja Maria Drockila ja terapiakoulutuksemme opiskelija Tomi Hakkarainen keskustelevat tässä jaksossa kuinka vahingollinen, persoonaamme kohdistuva häpeä voi rajoittaa elämäämme. Häpeä voi aiheuttaa turvattomuutta, hätää ja ulkopuolisuuden tunnetta. Tomi kertoo oman tarinansa ja tiensä ulos yksinäisyyydestä ja peloista.

Tutustu koulutusohjelmaamme:http://www.ihminentavattavissa.fi

Yksilö-, pari- ja seksuaaliterapeutti Juha Penttinen ja hänen puolisonsa psykoterapeutti Kirsi Penttinen opiskelevat Ihminen tavattavissa -kasvuohjelmassamme. Juha ja koulutusohjelmamme johtaja Mathias Hellsten keskustelevat henkilökohtaisesta psykologisesta kasvusta, psykologisesta kasvusta parisuhteessa ja ihmisenä kasvamisen intohimosta. Kirsi ja Juha opiskelevat intohimosta yhä syvempään ihmisyyteen, mutta myös ollakseen yhä vahvemmin ja tukevammin omien asiakkaidensa rinnalla. Juha kuvaa nyt pian 60-vuotiaana, mitä pitkän linjan ja monia koulutuksia käynyt ammattilainen voi saada koulutuksestamme.

Tutustu koulutusohjelmaamme: http://www.ihminentavattavissa.fi

Ihminen tavattavissa -terapeuttimme ITT® Ami Tuomarila keskustelee jaksossa asiakkaansa Mika Hedmanin kanssa hänen toipumistarinastaan. Mika tahtoi ja toipui päihteistä ja on vauhdittanut toipumistaan Amin kanssa käymässään terapiassa. Juurisyyt riippuvuudelle ovat avautuneet ja häpeän stigma Mikan elämästä on poistunut vähä vähältä. Jotta olisi rohkeutta katsoa omia varjojaan tarvitaan turvallinen rinnalla kulkija. Mikan toipumista on tukenut luotettava terapiasuhde ja usko.

Tutustu lisää osoitteessa www.ihminentavattavissa.fi

Upea, lujatahtoinen Jennifer tuli 13 vuotta sitten Equadorista Suomeen ja halusi itselleen kokonaan uuden elämän. Jennifer kärsi Equadorissa koko lapsuutensa henkisestä, fyysisestä ja seksuaalisesta väkivallasta ja hyväksikäytöstä.

Hänet on painostettu hiljaiseksi väkivaltaisista kokemuksistaan. Jennifer uskaltaa nyt puhua, jottei kukaan joutuisi kokemaan tai häpeämään hänen kaltaistaan traumataustaa ja ymmärtäisi, että apua on tarjolla ja toipuminen on mahdollista!

Tutustu koulutusohjelmaamme:http://www.ihminentavattavissa.fi

Häpeä on lamauttava tunne. Häpeä estää meitä käyttämästä suurinta potentiaaliamme. Voimme hävetä jopa häpeäämme!

Millaista on miehinen häpeä? Onko hävettävämpää kokea häpeää miehenä kuin naisena? Millaisen hädän häpeän tunteminen nostaa ja mistä tuo hätä meissä kumpuaa? Tommy Hellsten -instituutin opiskelija Tommi Pitkälä ja Ihminen tavattavissa -koulutusohjelman perustaja Tommy Hellsten kirkastavat keskustelussaan missä häpeän juuret sijaitsevat ja mitä häpeä ihan oikeasti on.

Tutustu koulutusohjelmaamme:http://www.ihminentavattavissa.fi

Kirsi Penttisellä on erinomainen resilienssi, psyykkinen kyky palautua. Elämä on järjestänyt Kirsille suuria psyykkisiä haasteita, joista hän on aina noussut jaloilleen entistä vahvempana. Kirsi kuvaa keskustellessaan koulutusjohtamme Mathias Hellstenin kanssa, mitkä ovat olleet keskeiset tekijät minkä vuoksi kriiseistä ja traumaattisista kokemuksista toipuminen on ollut hänelle mahdollista.

Tutustu koulutusohjelmaamme:http://www.ihminentavattavissa.fi

Viha on pelätty, parjattu ja hyvin piilotettu tunne. Turhaan, koska me todella tarvitsemme tuota tunnetta suojataksemme itseämme. Keskustelu vihasta on luonteva jatkumo Ihminen tavattavissa -terapeuttimme ITT® Anne Ollikaisen ja koulutusohjelmamme perustajan Tommy Hellstenin aikaisemmin kanavallamme julkaistuille keskusteluille narsismista, syyllisyydestä ja häpeästä. Tarvitsemme vihaa myös suojautuaksemme narsismilta.

Tutustu lisää osoitteessa www.ihminentavattavissa.fi

Mitä sitten kun liike-elämän kannukset, menestyksekkäät suoritukset tai ulkoiset palkinnot eivät enää tuo tyydytystä tai merkityksellisyyttä elämään? Millä valtavan elämänjanon voi tyydyttää, kun mikään päälle liimattu ei janoa sammuta?

Näistä asioista keskustelevat Tommy Hellsten -instituutin opiskelija, työyhteisövalmentaja Nanna Lehtiniemi ja koulutusjohtajamme Mathias Hellsten. Kysymyksiin löytyy keskustelun myötä myös Nannan timanttinen vastaus.

Tutustu lisää osoitteessa www.ihminentavattavissa.fi

Kuinka rohkea pitää olla, että aikomukset muutoksesta tulevat todeksi? Kuinka tarkasti itseään tulee kuunnella ja kuinka vaikeaa tai helppoa on pysyä itsensä puolella muutoksessa? Tommy Hellsten -instituutin opiskelija

Anne Hyvönen ja koulutusjohtajamme Mathias Hellsten vastaavat näihin kysymyksiin Annen henkilökohtaisen muutostarinan johdattamana.

Tutustu lisää osoitteessa www.ihminentavattavissa.fi

Seksistä puhuminen kumppanin, lastemme, vanhempiemme tai vaikka ystäviemme kanssa voi olla elämämme maton alle lakaistuimpien keskusteluaiheiden joukossa. Tyytymättömyys seksiin parisuhteessa on Pauliinalle tuttu aihe, joka nousee esille hänen

terapiaistunnoissaan. Kuinka voimme tunnistaa ja huolehtia omista seksuaalista tarpeistamme? Mitä voimme odottaa kumppaniltamme? Ennen kaikkea kuinka puhua seksistä? Mm. näihin kysymyksiin seksuaaliterapeutti, Ihminen tavattavissa -terapeiakoulutuksemme opiskelija Pauliina Flang ja koulutusjohtajamme Mathias Hellsten vastaavat. Pauliina myös vinkkaa muutamasta erinomaisesta keinosta, joilla parisuhteen tai omaa seksuaalisuutta voi herätellä.

Tutustu lisää osoitteessa www.ihminentavattavissa.fi

Ihminen tavattavissa -terapeutti ITT® Reeta Itävirta ja koulutusjohtajamme Mathias Hellsten keskustelevat henkisestä pahasta olosta. Joskus tunnistamme ainoastaan ahdistuksen, joka on merkki siitä, että sen alla kytee jotakin muuta, epämiellyttäviä tunteita, joita on vaikea tunnistaa ja kenties vielä vaikeampi kohdata. Ahdistus vie sekä mielen, että kehon stressitilaan, joka voi viedä voimavaroja. Kuuntele, mitä Reeta ja Mathias ehdottavat avuksi tilanteeseen.

Tutustu lisää osoitteessa www.ihminentavattavissa.fi

Ihminen tavattavissa -terapeuttimme ITT® Niina Mustonen on toipunut täydellisestä ulkoaohjautuvuudesta. Niinan elämä rakentui pitkään aikuisuuteen saakka toisten tarpeiden ja toivomusten varaan. Hän odotti ja ennakoi mitä toiset hänestä toivoivat ja halusivat ja reagoi toiminnallaan toisten tarpeiden mukaan. On ollut suuri työ löytää omat tunteensa ja tarpeensa ja alkaa elää niiden mukaan. Tänä päivänä Niina on valmis myös terapeuttina tukemaan muita, jotka tahtovat löytää ihan oman näköisensä elämän ja rohkeuden alkaa elää sitä! Koulutusjohtajamme Mathias Hellsten haastattelee Niinaa, kuinka muutos on ollut mahdollinen.

Tutustu lisää osoitteessa www.ihminentavattavissa.fi

Milestone Oy:n yrityskulttuuristrategikko Elina Aaltolainen kertoo podcastissamme kasvamisestaan johtajaksi. Elinan edustaman yrityksen: Milestonen Oy:n arvojen, tuottavuuden ja yritystoiminnan menestyksen keskiössä on ihminen itse. Kuinka Elina kiinnostui erilaisten ryhmien ja työyhteisöjen sisäisestä vuorovaikutuksesta ja päätyi kiteyttämään myös johtamisosaamisen sanalla sanoen ymmärrykseksi ihmiskäsityksestä, jota yritys myös coachaa asiakkailleen? Tässä jaksossa koulutusjohtajamme Mathias Hellsten ja Elina keskustelevat johtamisen ihmiskäsityksestä.

Ihminen tavattavissa -terapeutin ITT® titteli ei ole henkilön päälle liimattu ulkoinen status tai ammattinimike. Koulutuksemme tavoitteena on rohkaista opiskelijoita näkemään heidän omat vahvuutensa ihmisinä ja käyttämään vahvuuksiaan myös terapeutin työssä.

Asiastaan innostunut ja henkilökohtaisista kokemuksistaan ammentava terapeutti voi tarjota merkittävää apua oman viitekehyksensä kautta vastaavista ongelmista kärsivälle asiakkaalle. Podcastissamme Tommy Hellsten -instituutin opiskelija ja pitkäaikainen yhteistyökumppanimme, videokuvaaja Ilari Laine sekä Ihminen tavattavissa -terapeutti ITT® ja kouluttaja, mielen ja kehon vuorovaikutukseen erikoistunut Veli-Matti Anttila keskustelevat omista vahvuuksistaan terapeuttisessa työssä.

Kamera käy! Kameralla ei ole tunteita, mutta kameran edessä ja takana voi olla aikamoinen tunteiden viidakko. Miksi kohtaaminen kameran kanssa voi olla jopa vaikeampaa kuin kahdenkeskinen kohtaaminen toisen ihmisen kanssa?

Suurin osa kameran edessä esiintyvistä kokee ainakin ensimmäisten esiintymisten jälkeen häpeää. Mutta Miksi? Keskustelussaan Tommy Hellsten -instituutin opiskelija ja pitkäaikainen videokuvauksen yhteistyökumppani Ilari Laine sekä Ihminen tavattavissa -terapeutti ITT® Ami Tuomarila vievät meidät esiintymisjännityksestä kumpuavien tunteiden juurille.

Minkälainen mies oli Ihminen tavattavissa -terapeutti ITT® Pertti Ratilainen ennen kuin hän lähti opiskelemaan terapeutiksi? Pertti halusi aidosti auttaa ihmisiä ja siksi valmistua henkiseksi valmentajaksi, terapeutiksi ja coachiksi.

Koulutus ei kuitenkaan ollut ihan helppo sarja suorituksia, jotta terapeutin tutkinto Tommy Hellsten -instituutin koulutusohjelmasta irtosi. Mitä tapahtui ja millainen terapeutti Pertistä valmistui? Entä millaista terapeutin työ on käytännössä kymmenen vuoden yrittäjyyden kokemuksella? Koulutusjohtaja Mathias Hellsten haastattelee Perttiä podcastissamme.

I det här Podcast avsnittet talar jag med Annika Weckman. Hon deltar i vårt utbildningsprogram som på finska heter Ihminen tavattavissa -kasvuohjelma. Hon ville komma och berätta - vad vårt utbildningsprogram har gett henne - och hur det har påverkat hennes liv.

Tässä jaksossa kuulet Tommy Hellstenin ajatuksia Virtahepo makuuhuoneessa kirjan aiheista. Tämä haastattelu on yksi sadoista haastatteluista, jotka on käyty TerveysSummit tapahtumassa.

Tutustu lisää osoitteessa www.ihminentavattavissa.fi

Tässä jaksossa Ihminen tavattavissa -koulutusohjelmamme perustaja Tommy Hellsten ja Ihminen tavattavissa -ohjelmamme suorittanut Janne Korkeakangas keskustelevat uskonnollisuudesta. Miten lähtökohtaisesti hyvää tarkoittava yhteisöllisyys voi kätkeä suojiinsa suoranaista pahuutta?

Tutustu lisää osoitteessa www.ihminentavattavissa.fi

Tässä jaksossa Ihminen tavattavissa -koulutusohjelmamme toimitusjohtaja Taina Arjanne ja Ihminen tavattavissa -ohjelmamme perustaja Tommy Hellsten keskustelevat arvoista. Miten arvot määritellään ja kuinka arvoista ohjautumista voi johtaa?

Tutustu lisää osoitteessa www.ihminentavattavissa.fi

Terapeutit Aku Hentilä ja Teemu Tuuli keskustelevat Tommy Hellstenin Lentoon-kirjan aiheesta Kun mikään ei riitä.

Kirja: www.tommyhellsten.com/product-page/lentoon

Tutustu lisää osoitteessawww.ihminentavattavissa.fi

Terapeutit Aku Hentilä ja Tiina Tuomikoski keskustelevat Tommy Hellstenin Lentoon-kirjan aiheesta Rakkauden raunioilta resilientiksi.

Kirja: www.tommyhellsten.com/product-page/lentoon

Tutustu lisää osoitteessawww.ihminentavattavissa.fi

Terapeutit Aku Hentilä ja Tiina Tuomikoski keskustelevat Tommy Hellstenin Lentoon-kirjan aiheesta Kun ajatukset ja uskomukset muuttuivat, muuttui elämäni.

Kirja: www.tommyhellsten.com/product-page/lentoon

Tutustu lisää osoitteessawww.ihminentavattavissa.fi

Terapeutit Teemu Tuuli ja Malla Hintsala keskustelevat Tommy Hellstenin Lentoon-kirjan aiheesta olenko avun arvoinen.

Kirja: www.tommyhellsten.com/product-page/lentoon

Tutustu lisää osoitteessawww.ihminentavattavissa.fi

Tässä jaksossa keskustelen Ihminen tavattavissa -koulutusohjelmamme kouluttajan, psykoterapeutti ja ryhmäanalyytikko Leena Tågin kanssa ryhmäilmiöistä. Elämme koko elämämme erilaisissa ryhmissä: perheessä, koulussa, työyhteisössä, harrastusryhmissä. Mikä ryhmän vuorovaikutuksen rakentumiseen vaikuttaa ja mitä vuoravaikutuksessa tapahtuu, kun ryhmään liittyy tai ryhmästä poistuu jäseniä?

Tutustu lisää osoitteessa www.ihminentavattavissa.fi

Tässä jaksossa keskustelen Ihminen tavattavissa -koulutusohjelmastamme valmistuneen terapeuttimme Katja Järvenpään kanssa niistä asioista, mitkä johtivat hänen elämässään tarpeeseen muuttaa elämän suuntaa. Katja lähti rohkeasti itsetuntemuksen myötä muuttamaan itselleen haitallisia toimintamalleja. Miltä Katjasta nyt tuntuu, kun hän on ottanut elämänsä ohjakset omiin käsiinsä ja alkanut olla rehellinen itselleen?

Tutustu lisää osoitteessa www.ihminentavattavissa.fi

Tässä jaksossa Ihminen tavattavissa -terapeuttimme Leila Perälahti ja Ihminen tavattavissa -ohjelmamme perustaja Tommy Hellsten keskustelevat kuolemasta.

Tässä jaksossa Ihminen tavattavissa -terapeuttimme Anne Ollikainen ja Ihminen tavattavissa -koulutusohjelmamme perustaja Tommy Hellsten keskustelevat syyllisyydestä.

Tutustu lisää osoitteessa www.ihminentavattavissa.fi

Tässä jaksossa Ihminen tavattavissa -terapeuttimme Virpi Luhtimaa ja Tiina Tuomikoski kuvaavat läheisriippuvuutta ilmiönä ja oman
kokemuksensa kautta. Virpin ja Tiinan psykologisesta kasvusta voit lukea myös terapeuttiemme yhteisesti kirjoittamasta Lentoon-kirjasta. Teoksen julkaisija on Kirjapaja.

Tutustu lisää osoitteessa www.ihminentavattavissa.fi

Ihminen tavattavissa -ohjelman perustaja Tommy Hellsten ja Ihminen tavattavissa -terapeutti Anne Ollikainen keskustelevat häpeästä: Onko häpeä pelkästään haitallinen tunne? Mistä häpeä juontaa juurensa ja  mitä tapahtuu jos häpeämme tulee kohdatuksi?

Tutustu lisää osoitteessa www.ihminentavattavissa.fi

Ihminen tavattavissa -terapeutit Marjo Juutilainen ja Malla Hintsala keskustelevat toipumisesta. Toipuminen on henkilökohtainen muutosprosessi, joka vapauttaa meidät elämään itsemme näköistä elämää.

Tutustu lisää osoitteessa www.ihminentavattavissa.fi

Ihminen tavattavissa -terapeutit Leila Perälahti ja Jaana Toikkanen keskustelevat luopumisesta: "Luopuminen on prosessi, joka on henkilökohtainen kokemus ja jokaisen itsensä näköinen."

Tutustu lisää osoitteessa www.ihminentavattavissa.fi

Ihminen tavattavissa -koulutusjohtaja Mathias Hellsten ja Ihminen tavattavissa -terapeutti Teemu Tuuli keskustelevat riittämättömyydestä: "Kuinka rohkenen kohdata riittämättömyyteni johtajana, vanhempana tai itsenäni. Minkälainen tunne riittämättömyys on ja millaisten asioiden juurille se johtaa?"

Tutustu lisää osoitteessa www.ihminentavattavissa.fi

Ihminen tavattavissa -ohjelman koulutusjohtaja Mathias Hellsten ja Ihminen tavattavissa -terapeutti Taru Meritie keskustelevat uusperheiden dynamiikasta.

Uusperhe on yhteisö, joka haastaa vanhemmuutta, mutta parhaimmillaan rikastuttaa sekä uusperheen aikuisten että lasten elämää. Tietoinen työskentely kipeiden tunteiden kanssa syventää perheiden yhteyttä.

Tutustu lisää osoitteessa www.ihminentavattavissa.fi

Psykoterapeutti Henriikka Maikku haastattelee Ihminen tavattavissa -terapeuttia Ulla Hukkaa hänen psykologisesta kasvuprosessistaan Ihminen tavattavissa -koulutusohjelmassa:

"Ulla käyttää koulutusohjelmassa oppimiaan kohtaamis taitojaan eläinavusteisen terapeutin työssään."

Tutustu lisää osoitteessa www.ihminentavattavissa.fi

Ihminen tavattavissa -terapeutti Pertti Ratilainen ja Ihminen tavattavissa -terapeuttiharjoittelija Essi Sivula Suomen Työyhteisöterapeutit Oy:stä keskustelevat omasta psykologisesta kasvusta johtajina:

"Mitä omassa johtajuudessa on muuttunut ja miten se on palvellut johtavaa organisaatiota ja sen työyhteisöä."

Tutustu lisää osoitteessawww.ihminentavattavissa.fi

Ihminen tavattavissa -ohjelman koulutusjohtaja Mathias Hellsten ja Ihminen tavattavissa -terapeutti Veli-Matti Anttila keskustelevat mielen ja kehon yhteydestä fyysiseen kipuun. Todella monella voisi Veli-Matin tapaan olla mahdollisuus vapautua tälläisestä kivusta.

Tutustu lisää osoitteessawww.ihminentavattavissa.fi

Ihminen tavattavissa -ohjelman koulutusjohtaja Mathias Hellsten ja Ihminen tavattavissa -terapeutti Katja Järvenpää keskustelevat: Katjan toipumisesta Ihminen tavattavissa -koulutusohjelmassa.

Katja matkusti koko neljä vuotisen koulutuksensa ajan ohjelman lähiopetuspäiville kotipaikkakunnaltaan Pudasjärveltä Helsinkiin.

Tutustu lisää osoitteessa www.ihminentavattavissa.fi

Ihminen tavattavissa -ohjelman perustaja Tommy Hellsten ja Ihminen tavattavissa -terapeutti Maria Drockila keskustelevat parisuhteesta.

Parisuhteen vuorovaikutus ei ole automaattinen, yksinkertainen eikä helppo asia, voisiko se olla?

Tutustu lisää osoitteessa www.ihminentavattavissa.fi

Ihminen tavattavissa -ohjelman perustaja Tommy Hellsten ja Ihminen tavattavissa -terapeutti Malla Hintsala keskustelevat ihmisyyden varjoista.

Miten varjot kuuluvat elämään, nämä meidän pimeät puolemme, ja miten ne meihin vaikuttavat.

Tutustu lisää osoitteessawww.ihminentavattavissa.fi

Ihminen tavattavissa -ohjelman perustaja Tommy Hellsten ja Ihminen tavattavissa -terapeuttiharjoittelija Annika Vilkki keskustelevat muutoksesta. Voiko muutos, jota en voi hallita, olla mahdollisuus johonkin aivan uuteen?

Tutustu lisää osoitteessawww.ihminentavattavissa.fi

Terapeutit Aku ja Ruusa Hentilä keskustelevat parisuhteen hyvinvoinnin merkityksestä vanhemmuuteen.

Tutustu lisää osoitteessa www.ihminentavattavissa.fi

Terapeutit Jaana Toikkanen ja Leila Perälahti keskustelevat menetyksistä osana elämää. Miten menetykset muuttavat elämää ja mitä tunteita menetykset meissä herättävät.

Tutustu lisää osoitteessa www.ihminentavattavissa.fi

Ihminen tavattavissa -ohjelman perustaja Tommy Hellsten ja Ihminen tavattavissa -terapeuttiharjoittelija Jari Hellstén keskustelevat johtajuudesta: 

"Tiedostava ja ihmisyyttä kunnioittava johtaja kykenee luomaan turvallisen ja luottamuksellisen työyhteisön, jossa työntekijöillä on mahdollisuus vapautua luovuuteen ja työniloon."

Tutustu lisää osoitteessa: www.ihminentavattavissa.fi

Ihminen tavattavissa -ohjelman perustaja Tommy Hellsten ja koulutusjohtaja Mathias Hellsten keskustelevat kasvuohjelman sisällöstä ja tavoitteista. 

Olet tervetullut hakemaan kaksi kertaa vuodessa käynnistyviin kasvuohjelmamme ryhmiin.

Tutustu lisää osoitteessa: www.ihminentavattavissa.fi