Kirja käteen!

Kuuntele seitsemän minuutin vinkkaus Spotifysta tai muilta yleisimmiltä podcast-alustoilta! Viides Finlandia-ehdokas, jonka vinkkaamme, on Salla Simukan kirjoittama ja JP Ahosen kuvittama Poika ullakolla, poika kellarissa. Kirjassa kaksi 10-vuotiasta poikaa ja samalla kaksi kokonaista maailmaa kohtaavat. Mitä enemmän pojat viettävät aikaa yhdessä, sitä erikoisempia asioita alkaa tapahtua… Simukan tarina vie mennessään, kun lukija palaa halusta ratkaista maailmojen arvoituksen yhdessä poikien kanssa. Monitasoisessa teoksessa myös ystävystymisen kuvaus, ystävän saaminen ja toisaalta menettämisen pelko koskettavat lukijaa. JP Ahosen huikea, mielikuvituksellinen kuvitus kulkee käsi kädessä tarinan kanssa. Mitä yksityiskohtia! Tarina ja kuvitus luovat yhdessä valloittavan ja salaperäisen kokonaisuuden, jota on vaikea laskea käsistä.  Jokaisen ehdokkaan kohdalla kysymme itseltämme samat kysymykset:  Mikä on tämän kirjan koukku? Miksi kirja herätti tunteita? Miksi tämä kirja voisi voittaa Finlandia-palkinnon?

Kuuntele kuuden minuutin vinkkaus Spotifysta tai muilta yleisimmiltä podcast-alustoilta! Neljäs Finlandia-ehdokas, jonka vinkkaamme, on Leena Paasion Meren koskettamat. Paasio työstää romaanejaan oppilaidensa avulla, mikä on työtapana sekä rohkea että ilmeisen toimiva. Vaatii varmasti paljon antaa keskeneräinen teksti kommentoitavaksi kohderyhmälle itselleen, mutta voin kuvitella, että se on myös valtavan antoisa osa prosessia. Meren koskettamat onkin nuoruuden kuvaukseltaan uskottavaa ja liikuttavaa. Isoista teemoista huolimatta teksti ei kuitenkaan ole raskasta tai synkkää, vaan Lounan tarina on täynnä toivoa ja onnellisia käänteitä.    Jokaisen ehdokkaan kohdalla kysymme itseltämme samat kysymykset:  Mikä on tämän kirjan koukku? Miksi kirja herätti tunteita? Miksi tämä kirja voisi voittaa Filandia-palkinnon?

Kuuntele kuuden minuutin vinkkaus Spotifysta tai muilta yleisimmiltä podcast-alustoilta! Kolmas Filnlandia-ehdokas, jonka vinkkaamme, on Päivi Lukkarilan Skutsi. Lukkarilalta olen aiemmin lukenut Kemppainen-ponin seikkailuista, joita rakastin (ja halusimme ehdottomasti mukaan oppikirjaankin), joten Skutsi kauhukertomuksena vei aivan toiseen äärilaitaan. Harvoin on tullut näin koukuttavaa ja helppolukuista kirjaa vastaan. Arvostan myös sitä, että helppolukuisuudesta huolimatta kirja tuntuu ikätasoiselta: teineille kirjoitetulta teokselta, joka ei aliarvioi lukijaansa. Erityisen hyvin Lukkarila onnistuu rakentamaan neljä päähenkilöään uskottavasti. Kaikilla on omat kipupisteensä, joten retki tuo jokaisesta esiin sekä valoisia että hiomattomampia puolia.  Jokaisen ehdokkaan kohdalla kysymme itseltämme samat kysymykset:  Mikä on tämän kirjan koukku? Miksi kirja herätti tunteita? Miksi tämä kirja voisi voittaa Filandia-palkinnon?

Kuuntele viiden minuutin vinkkaus Spotifysta tai muilta yleisimmiltä podcast-alustoilta! Toinen Filnlandia-ehdokas, jonka vinkkaamme, on Jenni Erkintalon Kuka ihana? Meillä asuu tosi monta ihanaa, ja nekin pitää välillä kaivaa piiloistaan sohvan alta (toim. huom. lapset, ei aikuiset). Tämä kirja sopii ihan jokaiselle isolle ja pienelle ihanalle.  Jokaisen ehdokkaan kohdalla kysymme itseltämme samat kysymykset:  Mikä on tämän kirjan koukku? Miksi kirja herätti tunteita? Miksi tämä kirja voisi voittaa Filandia-palkinnon?

Kuuntele viiden minuutin vinkkaus Spotifysta tai muilta yleisimmiltä podcast-alustoilta! Ensimmäinen Filnlandia-ehdokas, jonka vinkkaamme, on Linda Bondestamin Chop Chop / Hopi Hopi reippaan robotin tarina. Vaikka on äärimmäisen vaikea puhua, mistä tahansa aiheesta vain 5 minuuttia, saimme kuin saimmekin tärkeimmät ajatuksemme kirjasta tiivistettyä. 😀    Jokaisen ehdokkaan kohdalla kysymme itseltämme samat kysymykset:  Mikä on tämän kirjan koukku? Miksi kirja herätti tunteita? Miksi tämä kirja voisi voittaa Filandia-palkinnon?   Onko tämä kirja oma suosikkisi voittajaksi? Lataa bion linkistä varjo-Finlandia-moniste ja merkitse oma suosikkisi. Haasta mukaan koko luokka tai vaikka oma perhe. Minicast-sarja sopii hyvin luokkaan 15 minuutin aamun aloitukseksi. Kuunnelkaa joka päivä uusi vinkkausjakso, ja pohtikaa sen jälkeen, kenelle suosittelisitte juuri tätä kirjaa. Lisähaasteena tarkimmat kuulijat ehkä myös keksivät, mikä kolmesta väitteestämme ei pidä paikkaansa. 😆

Kirja käteen! on täällä taas. Viidennen kauden aloitusta on odotettu kuin joulua, joten tässä tulee uusia jaksoja marraskuutanne piristämään. Ensimmäisessä jaksossa juttelemme koti-, työ- ja lukukuulumisista. Syksyyn on mahtunut uusien kirjojen lisäksi muutakin uutta.  Iltasadut joutuu joskus delegoimaan isille, kun äitien aika menee lasten läksyjä manageroidessa. Kuulostaako tutulta? Ei meistä vaan. Kotona hiotaan opiskelustrategioita, kun töissä taas sukelletaan lukustrategioihin. Mistä projektista Elisa on aivan intopinkeänä? Entä mitä ihanuuksia seuraaviin podcastjaksoihin kätkeytyy?

Mainos Opetushallitus ja Lukeva varhaiskasvatus -ohjelma Mikä on eteiskirjasto? Millaisin pienin rutiinein eteiskirjastoa pyöritetään päiväkodissa? Mitkä ovat eteiskirjaston parhaita puolia? Muun muassa näistä asioista juttelemme vieraamme, huikean ja sydämellisen varhaiskasvatuksen opettaja Anu Kylmäniemen kanssa. Lehmuslinnan päiväkodissa eteiskirjasto on ilahduttanut perheitä (ja työntekijöitä!) jo vuoden verran. Se toimii sananmukaisesti päiväkodin eteisessä – miten näppärää vanhemman onkaan lasta hakiessa napata samalla kotiin luettavaa! Kun kirjastopedagogi on toimittanut kirjat päiväkotiin ja ne on saatu järjestettyä, eteiskirjasto pyörii melko lailla itsestään. Parasta eteiskirjastossa on Anun mielestä päiväkodin ja koulun yhteistyön kehittäminen,  arvokas mahdollisuus tukea perheiden iltasatuhetkiä ja oman työn helpottuminen, kun kirjan voi napata eteisestä myös päiväkodin arkea rikastuttamaan.   Anu puhuu jaksossa myös elämyksellisestä tavasta lukea kirjaa lapsiryhmälle. Miten näkkileivän murut, pehmolelut ja sydämenlyöntien tai kuorsauksen äänet liittyvät tällaiseen “kirjan rikastamiseen”? Kuuntele jakso, niin tiedät! Tämä ihastuttava menetelmä sopii myös kodin lukuhetkiin. Kannattaa todellakin kokeilla kotona!

Vierailijana kokenut selkomukauttaja ja suomen kielen opettaja Hanna Männikkölahti.  Kiitos Hanna siitä, että hyppäsit langoille mukaan Jyväskylästä käsin! Tänään kävimme keskustelua siitä, mitä selkokieli on ja mitä kaikkea kirjasta muutetaan, kun se selkomukautetaan. Selkokieltä tarvitsevat esimerkiksi kehitysvammaiset ja muistisairaat, joille selkokielen saatavuus voi olla tasa-arvoisen tiedonsaannin aito edellytys. Toisaalta selkokielestä hyötyvät myös monet muut: suomea vieraana kielenä puhuvat lapset ja aikuiset tai lukivaikeuden tai muiden kielellisten vaikeuksien kanssa painivat ihmiset. Yksi ammattiryhmä on todella tuntenut selkänahassaan selkokielisten kirjojen ja tekstien tarpeen viime vuosina. Opettajat todella painivat sen äärellä, että sopivan tasoista luettavaa kaikille oppilaille on yhä vaikeampi löytää. Nyt onneksi Selkopolkuhanke kirjalahjoituksineen tarjoaa helpotusta yläkouluille.

Hyvää synttäriä meille! Kirja käteen! -podi täytti juuri kokonaiset kaksi vuotta! Millaisesta tilanteesta kaikki alkoi? Entä mitä olemme oppineet näiden kahden vuoden aikana?  Meille on alusta asti ollut tärkeää kannustaa perheitä ja ryhmiä lukemaan yhdessä. Yhdessä lukemisen hyödyt ovat mittaamattomia – ja mikä parasta, se on tosi ihanaa! Vinkkaamme jaksossa Lasten Keskuksen uutuuskirjoja, jotka sopivat erinomaisesti yhteisiin lukuhetkiin kotona, koulussa ja päiväkodissa. Jakso on tehty yhteistyössä Lasten Keskuksen kanssa: saimme kirjat esittelyä varten ja lisäksi Lasten Keskus lahjoittaa kirjat teille arvottaviksi sekä alekoodin verkkokauppaan.

Uusi vuosi, uudet lukukujeet! Ja lukujeet! Vuosi on alkanut lukemisen merkeissä jopa taianomaisissa tunnelmissa, kun Elisan kotona on kokoontunut pleikkarin motivoima “lasten lukupiiri” ja Elsin esiteini ja teini ovat ottaneet kirjat käteen aivan vapaaehtoisesti 🤩Kuuntele jaksosta uuden vuoden parhaat kirjavinkit!  Alkuvuoteen on kuulunut myös oppikirjahommia Edukustannuksen uuden Mainio-sarjan äärellä 💜 Pyysimme teiltä kysymyksiä oppikirjan tekemiseen liittyen ja saimme todella hyviä, osittain aika haastaviakin kysymyksiä. Tässä jaksossa luvassa on vastauksia! Miten pääsee oppikirjailijaksi? Mitä oppikirjan tekeminen meille merkitsee? Millainen tiimi kirjan tekemiseen tarvitaan? Miten pitkä projekti on – ja miten jaksaa, kun ei jaksa? Entä sitten kilpailevat oppikirjat?

Kutsuimme podcastiimme ensimmäisen kirjailijavieraan, joka ei lainkaan tiennyt, mihin suostui, kun istui kanssamme pelaamaan tämän joulun uutta hittipeliä: Tahallaan vai vahingossa Roope Lipasti?  Pelissä ei tarvitse pyörittää pulloa eikä tehdä tehtäviä, mutta kaikki totuudet on pakko paljastaa. Mikä on täydellisen lastenkirjan salaisuus? Tehtyämme vuosien ajan laajaa ja syvällistä perehtymistä Lipastin tuotantoon olimme vakuuttuneita, että hän tietää, miten täydellisen koukuttava ja hauska lastenkirja kirjoitetaan. Emme tietysti olleet lainkaan varmoja, tekeekö Lipasti erinomaisia lastenkirjoja täsmällistä salareseptiä noudattaen, vai syntyykö nerous aivan vahingossa. Siksi Roope joutui tentattavaksi Kirja käteen! -podcastin piinapenkkiin.  Lemuetsivät, Palavan kaupungin lapset, Viikinkisolmu -trilogia, Kopterijengi ja Lätkä-Lauri tavoittavat todella paljon lukijoita ja kuuntelijoita. Kuuntele uusin jakso, niin saat selville, mitkä asiat Lipastin kirjoja yhdistävät. Entä miksi ne ovat mielestämme poikkeuksellisen onnistuneita lastenkirjoja?

Tällä kertaa saimme vieraaksemme hyvän ystävämme, oppikirjailija- ja kouluttajakollegamme Marjo Lindemanin. Marjon huikea asiantuntemus, pitkä kokemus ja lämmin sydämellisyys ovat tehneet meihin suuren vaikutuksen. Jaksossa Marjo antaa vinkkejä sekä kotiin että kouluun siitä, miten lasta voi tukea lukutaidon harjoittelussa ja vahvistamisessa. Marjo paljastaa myös lukemaan innostamiseen parhaat vinkit, joita hän on kuullut parhailta asiantuntijoilta – koululaisilta itseltään.

Kohta avataan ensimmäinen joulukalenterin luukku! Tänään vertailemme itsellemme rakkaita jouluperinteitä, varastamme parhaita kirjavinkkejä toisiltamme ja pohdimme, mitä kaikkea joulukalenteriin voikaan laittaa. Juttelemme Niinan kanssa siitä, miltä joulun odotus näyttää kotona ja miltä koulussa. Arvaatko kenen luokka on jouluisin? Entä kenen kotona joulukalenteri lähtee pahiten lapasesta? Oletko koskaan kuullut joulukalenterikirjoista? Mikä on lukulinna? Voiko sellainen olla Korvatunturilla? Paljon kysymyksiä, ja paljon nauruntäyteisiä vastauksia.

Tässä jaksossa fiilistelemme vielä huikeita Helsingin kirjamessuja, jotka nousivat tänä syksynä Pohjoismaiden suurimmaksi kirjallisuustapahtumaksi runsaan 88 000 kävijän myötä. Upeaa, että messut kokosivat yhteen näin suuren joukon kirjallisuuden ystäviä!  Kerromme myös, kuinkas sitten kävikään, siis meille ja kukkaroidemme nyöreille messuilla.  Millaisiin kirjoihin Elisan lapset (ja Elisa!) ihastuivat? Millaisen uuden puolen kirjafaniudesta Elsi löysi itsestään? Messuhumun myötä päädymme pohtimaan kirjojen ja kirjallisen perinteemme saavutettavuutta kielenkin tasolla. Jutustelemme jaksossa myös selkokirjallisuudesta ja helppolukuisista lastenkirjoista.

Toivottakaa tervetulleeksi Kirja käteen! -podcastin ensimmäinen vierailija, Helsingin kirjamessujen johtaja Ville Blåfield. Aloitimme tietysti heti kaivelemalla kaikki lapsuuden salaisuudet esiin: Mitä kirjoja rakastit? Kuka aikuinen sinun lukutaitoasi tuki? Millaisena suhde kirjoihin on säilynyt tähän päivään? Peilatessamme kokemuksiamme voimme tiivistää, että varmaa on vain muutos – suhde kirjallisuuteen saakin elää. Kirjamessujen teema tänä vuonna on valta, joten keskustelua käytiin myös siitä, miksi lukutaito on vallan ja demokratian väline. Valtaa on niillä, jotka hallitsevat sanansa, joten anna siis tänä vuonna valta (älä kuitenkaan luottokorttia) lapsille, kun pujahdatte messujen vilinään. Lanseeraamme nimittäin koko perheen uuden leikkimielisen kisailun: Kuka ehtii kahmia eniten kirjoja 45 minuutissa? 😂 Voitte kokeilla myös Elsin bonuslajia: Kuka ehtii iskeä kaikkiin messulehdestä ympyröimiinsä kohteisiin ennen kuin vartijat heittävät ulos? 😂😂😂

Syysloma on lukuloma ja lokakuu on lukukuu! Kirjakassistamme löytyy synkkenevään syksyyn sopivaa lomaluettavaa (melkein) koko perheelle. Melkein siksi, että innostuimme niin kovin lasten- ja nuortenkirjoista, että unohdimme täysin vinkit aikuisille. Mutta ei hätää! Haastamme täten myös teidät aikuiset lukemaan lasten- tai nuortenkirjan lokakuun aikana! Lukekaa kirja yhdessä tai erikseen oman lapsen tai nuoren kanssa ja jutelkaa lukemastanne kirjasta yhdessä.

Joko tämän saa sanoa? Syksy on täällä! Jaamme tässä jaksossa parhaat kirjalöytömme syksyänne sulostuttamaan. Hyvät kirjat kun kuuluvat syksyyn yhtä varmasti kuin sadepäivät ja pimenevät illat. Eikä mikään valaise syksyä paremmin kuin lukulampun alla kirjaa lukeva lapsi tai nuori. Arvaatko, mikä lähes 50 vuotta vanha klassikko kiinnostaa päiväkoti-ikäistä illasta toiseen? Minkä kirjan kolmasluokkalainen haluaa ehdottomasti lukea? Eläimet on aina plussaa, peikoista puhumattakaan! Myös omaan harrastukseen liittyvät kirjat vetävät koululaisia puoleensa, on kyseessä sitten jalkapallo tai teatteri, tietokirjallisuus tai kaunokirjallisuus. Yläkoululaisille tarjoilemme annokset realistista arkea ja kammottavaa kauhua.

Uusi lukuvuosi on pyörähtänyt vauhdikkaasti käyntiin! Kouluarjen palaset alkavat loksahdella paikoilleen, ja uusia ideoita on alettu heti viritellä käytäntöön. Tänä lukuvuonna haluamme molemmat panostaa erityisesti erilaisiin yhdessä lukemisen tapoihin, oppilaiden lukemisen näkyväksi tekemiseen sekä kodin ja koulun yhteistyöhön Intoa, onnea ja mielikuvitusta riittää, kun kehittelemme tämän lukuvuoden lukuhommia. Arvaatko, mitä syntyy, kun yhdistetään satu, vitsi ja kalevalamitta? Vastaus selviää tästä uusimmasta jaksosta.

Tervetuloa 4. kauden ekan jakson pariin! Jaksossa vaihdamme kesän lukukuulumisia ja nostamme esiin niin omia kuin eri-ikäisten lastemmekin tämänhetkisiä suosikkikirjoja. Havahduimme kesällä myös siihen, miten nopeasti lapsemme kasvavat – myös kirjamakunsa suhteen. Se, mikä toimi 10-vuotiaana ei välttämättä toimikaan enää 12-vuotiaana. Onneksi tänäkin kesänä löytyi myös uusia (ja vanhoja!) hyviä kirjoja tyrkättäväksi kasvavan lapsen ja nuoren käteen tai korviin.

Kesäloman tunnelmalle uskollisesti uusi jakso herää tähän aamuun hieman myöhemmin kuin klo 7.00. Mistä tietää, että on aika jäädä kesälomalle? Yksi vihje voi olla se, että unohdat kassillisen kirjoja bussiin tai että heität työkaverisi työt vahingossa molokkiin. Kolmannen kauden viimeisessä jaksossa ryvemme hetken loppukevään kiireissä, suorituksissa ja vaatimuksissa ennen kuin siirrymme lomalle hengailemaan lomakirjojemme kanssa. Tässä toisessa koko perheen kirjakassijaksossa kerromme, mitä meidän perheissämme luetaan kesällä. Mitä kirjoja emme malta itse odottaa? Mitä arvelemme varmoiksi tärpeiksi omille lapsillemme? Luonnollisesti virhemarginaali on nolla, koska äiti on aina oikeassa.

Lapsi tarvitsee lukevan aikuisen mallin, joten tässä jaksossa lanseeraamme koko perheen kirjakassit! Vinkkaamme kiinnostavaa luettavaa koko perheelle: päiväkoti-ikäisille, alaluokkalaisille, teineille ja heidän aikuisilleen. Tämän kirjakassin voit varata ja lainata kirjastosta sellaisenaan ja napata mukaan vaikka mökille. Mikä olisi mukavampaa kuin makoilla ulkona kirjaa lukien koko jengi? Lähdetään liikkeelle genrestä, joka hallitsee aikuisten markkinaa ja on tuottanut valtavan määrän teoksia myös jännityksennälkäisille lapsille ja nuorille: dekkarit ja rikoskirjallisuus. Jaksossa selviää, mitkä kaksi kirjailijaa osuivat sekä Elisan että Elsin valintoihin ihan sattumalta, voiko rikollisen kirjoittamaa kirjaa suositella ja mikä teoria Elisalla on Satu Rämön rakastetusta villapaitoja kutovasta Jakobista. Tästä jaksosta löydät jokaiselle jotakin!

Haastoimme toisemme laskemaan lukemiseen käytetyt minuutit niin kotona kuin koulussa kokonaisen viikon ajan. Tuore lasten lukemiseen liittyvä tutkimus (PIRLS 2021) suosittelee lukemista puoli tuntia päivässä. Ihannemaailmassa niin kaikki lapset kuin aikuisetkin hotkisivat kirjoja päivittäin puolituntisen ja ylikin, mutta tosielämässä on aika monta muuttujaa… Lukutottumusten luomisessa tärkeintä ei ole hampaat irvessä tahkotut jokapäiväiset puolituntiset, vaan pyrkimys säännöllisyyteen, myönteinen suhtautuminen lukemiseen ja iloinen lukemisen meininki mahdollisimman usein.

Tervetuloa Elisan ja Elsin kuvakirjaspesiaaliin! Tässä jaksossa vinkkaillaan tuoreita lastenkirjoja ja fanitetaan jälleen hiukan upeita kirjastolaisia ja kirjastoja. Mikä onni asua maassa, jossa lasten lukemista (ja meidän vanhempien kamppailua asian äärellä) tukevat niin kirjastot, varhaiskasvatus kuin koulukin Olemme vahvasti sitä mieltä, että kuvakirjojen äärellä voivat viihtyä lasten lisäksi myös aikuiset – ja itse asiassa nyt todistetusti myös esiteinit ja teinit. Kuuntele, millä metodeilla valtaisan ihanan kirjajoukon keskeltä valikoituivat lasten, teinilöiden ja meidän suosikkimme. Luvassa lämpöä, naurua ja rakkautta niin kirjallisuutta kuin yhteisiä lukuhetkiäkin kohtaan.

Jakso on tehty kaupallisessa yhteistyössä Opetushallituksen ja Lukutaito-hankkeen kanssa. Varhaiskasvatuksessa tehdään valtavan arvokasta työtä, myös lukutaidon parissa. Kuuntele, kuinka Lehmuslinnan päiväkodissa käynnistettiin Sipoon kirjastopedagogien avulla eteiskirjastot kolmen päiväkotiryhmän eteisissä. Kerromme jaksossa, miten eteiskirjasto kannattaa perustaa ja minkälaista vaikutusta sillä on lasten ja perheiden lukemiseen. Luvassa on paljon kiitosta vanhemmilta ja ihania sutkautuksia lapsilta, sillä mikään ei ole ihanampaa kuin lukea yhdessä!

Kirjan lukeminen on hyvä mittari omalle (ja lapsen tai nuoren) keskittymiskyvylle. Kuinka monta sivua tai minuuttia pystyy lukemaan keskittyneesti kirjaa? Missä vaiheessa ajatus alkaa harhailla tai käsi hapuilla kännykkää? Vaikka keskittymiskyky olisikin keventynyt, asiaa voi auttaa monella tapaa. Tässä jaksossa keskitymme aivotutkija Minna Huotilaisen teoksista ja luennosta inspiroituneina pohtimaan niin omaa kuin lasten ja nuorten keskittymiskykyä. Mihin keskittymistä tarvitaan ja miten keskittymiskykyä voi kehittää?

Koska kevät etenee ja arviointihommien loppurutistus lähenee, tartumme tuoreessa jaksossa koulun kirjallisuustehtäviin. Onko mahdollista sekä innostaa lukemaan että arvioida lukemista suorituksena? Juttelemme kirjallisuustehtävistä ja jaamme kokemuksia pahimmista pannutuksista ja innostavimmista onnistumisista.

Tartumme jaksossa kodin ja koulun yhteistyöhön niin vanhemman kuin opettajankin näkökulmasta. Mitä me toivomme omien lastemme opettajilta? (Spoiler alert: ainakin lukuläksyjä! Paljon!) Opettajina kannustamme koteja lukemaan yhdessä lasten ja nuorten kanssa. Voisiko vanhempi ryhtyä lapsen lukuvalmentajaksi? Tai voisiko äiti, isä tai muu tärkeä aikuinen lukea saman kirjan kuin nuori? Lasten ja nuorten lukutaidon tukemiseen pätee vanha kunnon sananlasku: koko kylä kasvattaa lukutaitoa. Meitä kaikkia aikuisia tarvitaan.

Jihuu, kolmas kausi käynnistyy! Ekassa jaksossa vaihdetaan lukukuulumisia ja pohditaan lasten kasvamisen myötä muuttuneita lukemisen rutiineja. Elisan perheen seesteiset iltasatuhetket ovat saaneet vähän lisää liikettä ja Elsin lasten äänikirjaharrastus on kohdannut haastajan. Koska me äidit olemme kirjallisuuden ja lukemisen puolesta liputtavia opettajia ja lukutaitotyöläisiä, saavat lapsemme iloita (tai kärsiä ) jos jonkinlaisista ratkaisuista ja kokeiluista, kun lukeminen joskus takkuilee. Luvassa on siis tälläkin kaudella vinkkejä, vertaistukea ja naurua (lähinnä meille itsellemme).

Jouluspesiaali part 3! Tähän päättyy jännittävä joulutrilogiamme, jonka (ei niin kovin) arvoituksellinen ydinsanoma on: Kirja on paras lahja! Missä tahansa muodossa! Vaikka lasten mielestä joulunajan paras kirja taitaakin olla Lasten Suuri Lelukirja, on kuusen alle kiva kääräistä jotain muuta luettavaa. Tässä jaksossa palaamme vuoden parhaisiin kirjoihin, vinkkaamme eri-ikäisille lukijoille sopivia lahjakirjoja ja joulusiivoilemme kirjahyllyjä kierrätykseen.

Melkein jouluaatto! Tai ainakin uusi joulujakso ja joulukuun aatto! Tässä jaksossa vinkkaamme joulukalenterikirjoja, muita jouluaiheisia kirjoja ja fiilistelemme ylipäätään kaikkea ihanaa joulunaikaan ja jouluntaikaan liittyvää.

Kaupallinen yhteistyö Tammen ja Wsoyn nuortenkirjat Etkö saa revittyä lasta irti vanhoista suosikkisarjoista? Uhkaako lempikirja loppua? Nappaa tästä seuraajat Neropatille, Soturikissoille ja Harry Potterin kaltaisille klassikoille. Pian et saa näitäkään kirjoja revittyä irti lapsen kädestä iltapalan ajaksi. Kirja käteen! -podcastin joulujaksot vinkkaavat parhaat kirjat pukinkonttiin ja joulun aikaan!

Tässä jaksossa nostamme esiin muutamia lukutuskan keissejä. Millaisia merkkejä kannattaa tarkkailla, jotta pääsee lukutuskan aiheuttaman syyllisen jäljille? Entä millaisia keinoja tilanteen taltuttamiseksi voisi kokeilla?

Selkokirjat kutsuvat tekstien ja tarinoiden luokse myös heidät, joille lukeminen on syystä tai toisesta hankalampaa. Lyhyempi teksti, josta on karsittu rönsyjä, kuvausta ja henkilöitä, on helpompi ottaa haltuun. Tutumpi sanasto, yksinkertaisemmat rakenteet, henkilögalleria, lukujen otsikot ja lastenkirjoissa myös kuvitus tarjoavat kaikki lisätukea ymmärtämiseen. Lukeminen sujuu jouhevammin ja tuntuu mukavammalta. On helpompi ottaa se seuraavakin kirja käteen, kun on onnistunut lukemisessa aikaisemminkin. 💗   Vinkkaamme kotona ja koulussa selkokirjoja lapsille ja nuorille (ja luemme uutuuksia innolla aina itsekin!). Selkokirjoja ja -tekstejä voi hyödyntää myös lukusujuvuuden ja luetun ymmärtämisen vahvistamisessa. 💪

Toivejakso! Linkki podcastiin biossa  Meiltä on kysytty, minkälainen kirja on hyvä kirja, ja tässä jaksossa annamme siihen täysin objektiivisen ja sataprosenttisen luotettavan vastauksen. Käsittelyyn pääsevät niin lasten kuvakirjat, lastenromaanit kuin nuortenkirjatkin. Mitkä asiat saavat lapsen piilottamaan kirjan Akkari-pinon alle? Mitkä asiat koukuttavat lapsen lukemaan?

Vaihtelu virkistää! Monissa podeissa on äänessä kaksi ystävystä, jotka ovat iloisen samanmielisiä itselleen tärkeistä asioista, kuten me olemme lasten lukemisesta ja lanu-kirjallisuudesta. 💗💗Kiinnostavaa voisi olla kuunnella, kun kaksi toisiaan vihaavaa ihmistä väittelisivät asioista, joista ovat tyystin eri mieltä! Ihan tähän me emme kyenneet, mutta halusimme kokeilla, onko olemassa asioita, joissa me olemme erilaisia tai erimielisiä. Ja löytyihän niitä! 👊 Arvaatko jo, kumpi meistä rakastaa rakkaustarinoita ja kumpi viihtyy tietokirjallisuuden äärellä? Entä kumman sydän sykkii puistoille ja puutarhoille, kumman mieli vetää metsään? Onko tiivis kaunista vai enemmän todellakin enemmän? Emme saaneet riitaa aikaiseksi tälläkään kertaa, joten jatkamme podcastin tekemistä yhä ystävinä! 😀

Tuoreiden tutkimusten valossa, vai pitäisikö sanoa hämäryydessä, pysähdyimme pohtimaan keinoja oppilaiden luetun ymmärtämisen taidon vahvistamiseksi. Jos testien mukaan luetun ymmärtämisen taito taittuu toiselta luokalta viidennelle mentäessä, jotain täytyy tehdä nyt toisin. Vahva lukutaito on kaiken oppimisen perusta. Siksi juuri siihen kannattaa laittaa mahdollisimman paljon paukkuja.  Onneksi uusi lukuvuosi on mahdollisuuksien maailma myös luokassa! Kun uuden lukuvuoden aiheuttama alkushokki alkaa laantua ja kouluarki rullata, kannattaa katsella luokan rutiineja, järjestelyitä ja tapoja tarkemmin. Mistä kannattaa ehdottomasti pitää kiinni? Mitä voisi muuttaa? Mitä uutta kannattaa kokeilla tänä lukuvuonna? Annamme tässä jaksossa (noin 😆) viisi vinkkiä siihen, millaisilla opetusjärjestelyillä ja rutiineilla voit opettajana tukea oppilaiden luetun ymmärtämisen taidon vahvistumista.

Niin ihanaa kuin kirjan lukemisen soisikin kaikille olevan, on sillä aika paljon kilpailijoita lasten arjessa. Koulu, läksyt, harrastukset, kaverit ja pelaaminen muutamia mainitaksemme. Kun päälle tulee vielä (omat) kotityöt, metatyöt ja arjen pyörryttämä pää, voi päivittäinen lukuhetki tuottaa tuskaa perheen kaikille osapuolille – jos sitä ylipäätään muistaa. Onko lapsen lukemisen tukemisesta tullut yksi metatyö lisää? Jos lukemisesta kuitenkin haluaa pitää kiinni, voisiko jostain muusta hommasta luistaa?

Uusi jakso on eetterissä! Tällä kertaa kyseessä on kuulijoiden toivejakso: Kuinka saat teinin tarttumaan kirjaan? Tästä ajoin turhauttavasta mutta usein palkitsevasta toiminnasta meillä on runsaasti kokemusta. Jaamme siis parhaat vinkkimme teinin kanssa vänkäämiseen. Jos kaipaat valmiita vastauksia, täältä pesee!   Disclaimer: Jakso sisältää paljon huumoria, koska se on ensisijaisen tärkeä väline selviytymiseen.    Disclaimer 2: Pidämme aivan valtavan paljon työstämme teinien kanssa, ja he myös tietävät sen.

Uusi lukuvuosi, uudet lukukujeet ja podcastin uusi kausi! Lukuvuoden alussa on tapana vaihtaa kesäkuulumisia, ja niin teemme mekin! Jakson 11 teemana siis “Hei hei, miten kesä meni, hei hei, kuka mitä teki” ja niin edelleen (pahoittelemme korvamatoa, jos tuo renkutus on teillekin tuttu omilta kouluvuosilta). Miten sujui nyt jo 11-vuotiaan viidesluokkalaisen kesälukemiseen liittyvä bucket list? Tai seiskalle siirtyneen 13-vuotiaan? Entä millainen oli tuoreen tokaluokkalaisen ja taaperoisen lukukesä?   Käännämme myös katseet kohti lähestyvää kirjasyksyä! Lähdemme kokeilemaan lukuvartteja, e-kirjoja ja uusia jännittäviä kirjasarjoja. Toivomme lukurutiinien löytävän koulun alkamisen myötä myös omiin koteihimme. Elättelemme myös toiveita siitä, että saamme lastemme opettajista vetoapua jälkikasvumme lukemaan innostamisessa. Jostain syystä opettajan sana on edelleen painavampi kuin äidin sana. (Ei muuten auta ollenkaan, että äiti on myös opettaja.) Siis luokan lukudiplomit, lukuhaasteet ja kaikenmoiset kirjahommat, bring it on, please!

Ensimmäisen kauden viimeinen jakso käsittelee kuulijoiden toivomaa aihetta: lasten kaventunutta sanavarantoa. Vähän lukevan lapsen ja paljon lukevan lapsen sanavarannon ero on kymmeniä tuhansia sanoja. Lohdullista on se, että lukemaan innostaminen ja lukuharrastuksen aloittaminen ei ole koskaan myöhäistä. Mitä kaikkea hyötyä lukemisesta on? Miten voitte selvittää sanojen salaisuudet ilman, että lapsi pyörittelee silmiään ja yrittää livetä omaan huoneeseensa? Entä miten hiihtolatu liittyy lukukunnon kasvattamiseen?

Kaupallinen yhteistyö @edukustannus. Koska kuuntelijoissamme on paljon opettajia, tässä jaksossa pohdimme koulun näkökulmaa lukemiseen ja lukemaan oppimiseen. Mikä on oppikirjan merkitys oppilaalle tai opettajalle? Entä vanhemmalle? Kumpi laitetaan lapsen tai nuoren käteen, oppikirja vai läppäri?

Tänään paljastetaan, miten meidän perheissämme suhtaudutaan ruutuaikaan ja nettiin. Mitä huolia liittyy siihen, että lapsi käyttää itsenäisesti puhelinta? Miten lasta voi suojella netin riskeiltä? Entä missä asioissa opettaja-äiti haluaisi ulkoistaa kasvatustehtävän koululle? Onneksi on kirjoja, joiden avulla hankalankin keskustelun saa käyntiin. Vaikka emme todellakaan ole kännykän käytön mallioppilaita, neuvoja ja vinkkejä riittää tässäkin jaksossa.

Tämän viikon jaksossa kirjavinkataan urakalla! Jos sadut ja kertomukset eivät innosta, vetoapu lukemisen pariin saattaa löytyä lasten tietokirjaosastolta. Asuuko teillä tuleva e-urheilija, eläinlääkäri tai oman elämänsä Ronaldo? Kipinä lukemiseen voi syttyä oman kiinnostuksen kohteen kautta. Jaksossa kehumme myös sumeilematta Aku Ankkaa, tuota sarjakuvien aatelista. Mikä on sinun rakkain akkarimuistosi?

Mitä yhteistä on taaperolla ja esiteinillä? Kumpikin on vaikea saada sohvalle rauhoittumaan yhteiseen lukuhetkeen! Taapero haluaa leikkiä, 10- ja 12-vuotiaat veljekset haluavat töniä ja tökkiä toisiaan. Jaksossa puhumme siitä, kuinka iltasadun avulla voidaan tukea taaperon lukivalmiuksia (01:15-) tai koululaisen lukemaan oppimista (12:58-). Juttelemme myös siitä, miksi isommillekin lapsille kannattaa vielä lukea ääneen (23:45-). Jakso on tehty kaupallisessa yhteistyössä Lasten Keskuksen kanssa.

Vieläkö kasari- ja ysärilasten lempikirjat ovat lukemisen arvoisia? Mitä kirjoja oikein luimme lapsuudessamme? Entä ovatko nämä valioluokan klassikot kelvanneet omalle jälkikasvullemme? Tässä jaksossa ryvetään nostalgisissa muistoissa, joten kaikki kasari- ja ysärilapset – äkkiä kuulolle!

Jaksossa jaetaan vinkkejä siihen, miten lukemisesta saa säännöllisen osan lapsen arkea. Mikä merkitys on paikalla, jossa luetaan? Pelastaako lukuhaaste motivaatiopulalta? Kun on löytänyt ensin houkuttelevan kirjan, pitääkö vielä houkutella itsensä leikkimään lukemista? Jakson pohdinnat tiivistyvät viiteen vinkkiin, joilla pääsette rautaiseen lukurutiiniin sekä koulussa että kotona.

Mitä tehdä, jos ekaluokkalainen ei jaksa lukea edes lukuläksyjä, lastenkirjoista puhumattakaan? Kehittyykö lukutaito, jos opettajaäiti ei opeta? Jaksossa pohditaan, miten lukemaan oppimista voi tukea, kun voimavarat ja jaksaminen ovat vähissä sekä lapsella että vanhemmalla. Paljastamme myös, mitkä kirjasarjat ovat kokemuksemme mukaan kovimpia koukuttajia. Näiden kirjojen avulla kirjakammosta kärsivä saattaa huomata muuttuvansa himolukijaksi!

Mistä löytää lasta kiinnostavia kirjoja ja miksi kirjastot ovat maailman paras asia? Nostamme hattua (jossa lukee “Luen kirjaa!”) kirjastoalan ammattilaisille ja iloitsemme hyvistä kirjavinkeistä, joita olemme saaneet lapsillemme, oppilaillemme ja itsellemme. Juttelemme myös omasta lukemisestamme. Ovatko lapsemme nähneet meidän ottavan kirjan käteen? Entä saako äiti lukea kirjaa kännykällä?

Kahden oppikirjailijan, opettajan ja äidin ajatuksia lapsen lukemisesta. Mitä tehdä, jos lukeminen ei innosta lasta eikä lukutaito kehity? Rehellistä, mutta armollista, puhetta lukutaidosta vanhemmille ja alan ammattilaisille.